Katsushika Hokusai (1760–1849) oli japanilainen Edo-kauden taiteilija, jota pidetään yhtenä Japanin ja koko maailman merkittävimmistä taiteilijoista. Hän uudisti maisemataiteen asemaa: siinä missä perinteinen puupiirros ukiyo-e keskittyi usein näyttelijöihin ja kurtisaaneihin, länsimaisesta taiteesta vaikutteita saanut Hokusai toi maisemiinsa harvinaisen perspektiivin ja varjostuksen. Hokusain vallankumouksellinen taide puolestaan levisi länsimaihin ja inspiroi lukuisia eurooppalaisia taiteilijoita.

Irene Wai Lwin Moe ja kuvittaja Tuula Moilanen käsittelevät hauskassa kirjassaan Hokusaita ja hänen maailmaa hieman epätavallisesta näkökulmasta. Kirjan ensimmäinen osa esittelee nopeasti perusasiat suuresta taiteilijasta. Toinen osa ottaa näkökulmahenkilöksi Tsuyuki Iitsun, joka ryhtyi Hokusain oppipojaksi 16-vuotiaana. Maaseudulta Edoon (eli nykyiseen Tokioon) muuttaneen maalaispojan silmin päästään tutustumaan suurkaupungin arkipäivään ja taiteen tekemisen realiteetteihin. Mikään aivan poikkeuksellinen henkilö Iitsu ei Hokusain elämässä kuitenkaan ollut, sillä taiteilijalla oli elämänsä aikana peräti 220 oppipoikaa. Mentyään naimisiin Iitsu hävisikin nopeasti historian hämärään.
Kirjan kolmannessa osassa tutustutaan tarkemmin itse kaupunkiin ja ”edokkojen”, eli Edon asukkaiden elämään. Muun muassa viihde, uskomukset, rakkaus ja avioliitto, sekä aikalaisten mieltymys kirjalliseen kulttuuriin tulevat tutuksi.
Hokusain oppipoika : Kaupunkielämää 1840-luvun Japanissa on konseptiltaan erikoinen kirja. Se on hieman leikekirjamainen siinä mielessä, että se koostuu lyhyistä tekstiosioista, joita rytmittää Moilasen runsas, humoristinen kuvitus. Sen lisäksi Tsuyuki Iitsun osuus on kerrottu sarjakuvamuodossa. Kirja väistämättä tuo mieleen lapsille ja nuorille suunnatut tietokirjat, vaikka sanoisinkin, että Hokusain oppipoika on suunnattu kaikenikäisille. Lopputulos on siis hieman hajanainen, eikä voi sanoa, että se olisi erityisen syväluotaava tietokirja aiheesta. Toisaalta, kirja on niin riemastuttavan persoonallinen, että en voi olla pitämättä tästä. Kevyttä aikamatkaa 1800-luvun Japaniin etsiville luvassa on visuaalisesti rikas ja mukanaan vievä kokonaisuus.








