Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Nykyään ulkomaalaista tietokirjallisuutta käännetään suomeksi sen verran vähän, että jopa vähän ihmettelin, miksi Kosmos tarttui juuri tämän kirjan käännösoikeuksiin. Ihmettely loppuu heti kirjan ensimmäisillä sivuilla. Sarah Wynn-Williams aloittaa kirjansa hilpeällä anekdootilla jostain Panaman rannikolta, jossa Mark Zuckerbergin ja tiiminsä osallistuminen valtioillallisille ei mene aivan putkeen. Juuri tämä oli Wynn-Williamsin työtä Facebookilla, huolehtia yrityksen kansainvälisistä yhteiskuntasuhteista ja saada lopulta Facebookin johto ylipäätään välittämään niistä poliittisista ongelmista, joita yritys enenevissä määrin aiheuttaa ympäri maailmaa. Kuten Wynn-Williams kirjansa alussa kokemuksistaan toteaa ”se alkoi toiveikkaana komediana mutta päätyi synkkään katumukseen”.
Tarina alkaa vuodesta 2009, ja tässä vaiheessa suurlähetystössä työskentelevä Wynn-Williams on niitä harvoja ihmisiä, jotka ymmärtävät miten massiivisesti Facebook tulisi aikanaan muuttamaan tapaa, jolla maailmassa keskustellaan. Hän myös ymmärsi, minkälaista valtaa tämä tarkoitti. Facebook kerää valtavat määrät tietoa käyttäjistään, tietoa joka oli ennen täysin yksityistä. Tällainen tieto on valtaa, ja olisi vain ajan kysymys, milloin valtiot haluaisivat päästä kerättyyn tietoon käsiksi. Näytti siis ilmiselvältä, että Facebookissa alettaisiin politikoida ja kun niin kävisi, alustan valtava potentiaali poliittisena välineenä tulisi kaikille selväksi.
Ensimmäinen askel on vakuuttaa itse Facebook siitä, että he tarvitsevat riveihinsä ihmisen, joka ymmärtää politiikan päälle, ja joka pystyy auttamaan laatimaan pelisäännöt joiden varaan tätä lupaavaa tulevaisuutta rakennetaan. Työllistymisessä Wynn-Williams onnistuu, mutta kaikki muu onkin sitten turhaa. Hänen seitsemän vuoden kokemukset Facebookissa rakentavat kuvaa, jossa sosiopaattinen yrityskulttuuri kerta toisensa jälkeen valitsee tien, jolla ainoa asia, jolla on mitään väliä, on yrityksen kasvu.
Karuin esimerkki siitä, mihin tämä voi johtaa, on Myanmar. Maan tilanne on sikäli poikkeuksellinen, että siellä termit internet ja Facebook ovat käytännössä synonyymejä. Myanmar on siten paraatiesimerkki siitä millaista tuhoa syntyy, kun Facebook on aidosti kaikkialla ja ihmiset saavat uutissisältönsä pääasiallisesti sen kautta. Facebookin algoritmit on suunniteltu maksimoimaan käyttäjien sitoutuminen, mikä onnistuu parhaiten suosimalla sisältöä, joka herättää voimakkaita tunteita kuten suuttumusta, pelkoa tai inhoa. Koko palvelu toimii kasvualustana vihamieliselle ja epäinhimillistävälle materiaalille, jota vieläpä suositellaan ihmisille, jotka olivat jo valmiiksi alttiita propagandalle. Vihanlietsonnan lopputulos johti lopulta Rohingya-vähemmistön joukkomurhiin ja satojentuhansien pakoon maasta vuonna 2017.
Wynn-Williamsin tiimin turhauttavana tehtävänä oli katsoa tätä kehitystä sivusta ja yrittää puuttua vihapuheeseen – turhaan. Asia ei kerta kaikkiaan kiinnosta yritystä. Kyse ei ole yksittäisestä kömmähdyksestä, vaan mentaliteetista, jonka vaikutukset ovat nähtävissä kauan ennen tätä pistettä. ”Pikkumaat” eivät kiinnosta, niillä ei ole sellaista valtaa, josta Facebookin kaltaisen jättiyrityksen kannattaisi enää välittää. Juuri tämä tekee kirjasta uskomatonta luettavaa. Kuten Wynn-Williams toteaa, mitä enemmän Facebook saa haluamaansa valtaa, sitä vähemmän heitä tuntuu kiinnostavan se ja sen seuraukset.
Yritys tuntuu päinvastoin käpertyvän entisestään pienen samanmielisen ydinryhmän – käytännössä kaveripiirin – halujen ja toiveiden ympärille. Sillä mitä tapahtuu näiden ihmisten henkilökohtaisen elinpiirin ulkopuolella ei voisi vähempää kiinnostaa. Onkin ristiriitaista lukea ihmisistä, jotka ilmiselvästi ovat samaan aikaan hyvin älykkäitä, mutta joiden kognitiivinen horisontti on aivan olematon. Toisaalta tämä on kertomus myös Wynn-Williamsin kaltaisista ihmisistä, ja miksi he jäävät katselemaan moraalisesti rikkinäistä järjestelmää aivan liian pitkään.
Edesvastuutonta väkeä on melkoista luettavaa. Dramaattisia tapahtumia ja kömmähdyksiä riittää sen verran, että sai tosissaan miettiä, mitä nostaa esille tähän arvosteluun. Wynn-Williamsin kokemukset yrityksen vallan ytimessä ovat sellaisia, että tätä kirjaa ei olisi voinut kirjoittaa kukaan ulkopuolinen. Onneksi hän on erinomainen kirjoittaja, sillä naseva henkilökohtainen ote erottaa kirjan tavanomaisen tietokirjallisuuden joukosta. Naurattaa kunnes itkettää, kuten sanonta kuuluu! Kaikkien tulisi lukea tämä kirja. On pelottavaa, miten vähän meidän todellisuutemme merkitsee niille, joille valta nykyään yhä enemmän keskittyy.