Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kantaja on ihana pienoisromaani miehestä, joka saa määräaikaisen työpaikan hautausmaalta. Mies on yksinäinen ja vailla minkäänlaista elämää. Pian suntio tulee kertomaan, että häntä tarvitaan kantajaksi, vainajalle, jolla ei ole omaisia. Mies alkaa miettiä vainajien elämää ja alkaa laatia heille muistokirjoituksia.
Miehen elämässä ei ole ollut mitään ja siksi hän etsii sisältöä niin kovin hautausmaalta, että se alkaa jo häiritä hänen uniaankin. Hän ei saa unta miettiessään vaikkapa Veikko Riukuaitan elettyä elämää, josta kukaan ei tiedä mitään.
Suntio alkaa olla huolissaan ja ehdottaa miehelle, että olisi viisainta hommata naisystävä eikä tuhlata elämää vainajiin. Mies muistaa vanhan luokkatoverin ja etsii hänet käsiinsä, joka ei olekaan ihan helppoa.
Kari Hotakaisella on aivan ihanan tragikoominen taito johdatella tarinaa. Se imaisee mukaansa jo sillä, että jos joku meistä on joskus kävellyt hautausmaalla, niin kyllä sitä väkisinkin alkaa kehitellä tarinoita vainajista jo pelkästään kiviä katselemalla. Nyt lukija saa tehdä sitä päähenkilön matkassa. Samalla saa jännittää, päättyykö hänen yksinäisyytensä.
Pidin tästä kirjasta sen aiheen takia; kuinka ihan tavallisesta ja meitä kaikkia koskettavasta aiheesta on tehty niin hyvin luettava tarina.
