David Van Reybrouck: Kongo : Historia

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Mitä tulee mieleen Kongosta, tai Zaïresta? Ainakin Mobutu Sese Sekon vuosikymmenten diktatuuri, joka vaihtui 1990-luvulla Laurent Kabilan diktatuuriksi, kunnes maassa vihdoin järjestettiin vaalit, joiden tuloksena Kabilan poika Joseph Kabila astui valtaan – mutta Kongossa jatkuu yhä vain yksi maailmanhistorian verisimmistä sodista, joka on tähän mennessä vaatinut jo yli neljä miljoonaa kuolonuhria. ”Kongon historia on useita kertoja ollut ratkaisevassa asemassa, kun on varovasti pyritty määrittämään kansainvälistä maailmanjärjestystä.”

David van Reybrouck – belgialainen, luonnollisesti – esittää kirjassaan perusteellisen kattauksen Kongon historiaan. Hän esittää pikajohdatuksen siitä, millaista Kongossa on ollut ennen eurooppalaisia, mutta varsinaisesti tarina alkaa 1870-luvulta, jolloin eurooppalaisten huomio kohdistui Afrikkaan. Henry Stanley kartoitti Kongo-joen ja pian sen jälkeen syntyikin jo Kongon vapaavaltio, jota Belgian kuningas Leopold II hallitsi yksinvaltiaana. Kongo erosi muista siirtomaista siinä, että Kongoa ei omistanut Belgian valtio, vaan kuningas Leopold II henkilökohtaisesti – koko valtava alue oli yhden miehen yksityistä omaisuutta.

Siirtomaa-aika oli monin tavoin ruma kausi Kongon historiassa, mutta maan äkillinen, äkkipikainen itsenäistyminen vuonna 1960 ei juurikaan muuttanut tilannetta parempaan päin. Valtaan nousi pian – CIA:n tuella – armeijan komentaja Joseph-Désiré Mobutu, joka eliminoi pääministeri Patrice Lumumban. Mobutu järjesti sekopäistä diktaattorimenoa parhaaseen tapaan, samalla kun kansan asema kurjistui, ja onnistui pysymään vallassa 1990-luvulle asti. Sen jälkeen tilanne ei ole juuri helpottanut, vaikka YK ja EU ovat yrittäneet auttaa. Kongon demokraattinen tasavalta on tällä tavalla nimettyjen valtioiden perinteiden mukaisesti kaikkea muuta kuin demokraattinen.

Van Reybrouck kuvaa kaikkea tätä ja paljon muuta yksityiskohtaisesti. Kirjassa on runsaasti luettavaa, paikoin olisin tyytynyt vähän ylimalkaisempaankin käsittelyyn. Jos aihe kiinnostaa paljon, perinpohjainen käsittely on toki lukijallekin mieluisaa. Näkökulma on sopiva sekoitus ruohonjuuritasoa, kiitos van Reybrouckin ahkeran Kongossa ravaamisen ja paikallisten asukkaiden jututtamisen. Taustatyötä on tehty huolella. Pidin paljon siitä, miten kirjasta välittyy hyvä kuva siitä, miten kulloisetkin mullistukset vaikuttivat tavallisten kongolaisten elämään. Myös lopun Kiina-ilmiön kuvaaminen oli hyvä, kongolaisten villi meno Kiinassa oli yllättävää ja valaisevaa.

Vaikka kirjan aiheena onkin vain yksi maa, Kongo on erittäin keskeinen valtio ja alue Afrikassa ja siten erinomainen esimerkki, joten kirjasta saa muutakin kuin vain yhden maan historiaa. Kongo on ollut olennaisella tavalla mukana monessa historian käännekohdassa. Siksi Kongo kannattaa lukea.

Mikko

Kirjavinkkien päätoimittaja Mikko Saari pitää World Fantasy Award -voittajista ja suurten ideoiden scifistä. Mikko pelaa fanaattisella innolla monimutkaisia lautapelejä ja päätoimittaa Lautapeliopasta. Työkseen Mikko tietää WordPressistä kaiken, mitä tietää tarvitsee. Kaikki vinkit »

Kommentti

  1. Mikon kirja-arvosteluun on helppo yhtyä. Itselleni kirja antoi runsaasti ymmärrystä afrikkalaiseen elämänmenoon runsaiden henkilöhaastattelujen myötä. Kongon merkitys myös 1900-luvun ja edelleen 2000-luvun maailmalle ja tavalliselle eurooppalaiselle on ällistyttävän suuri. Eri valtioiden ja suuryritysten intressit törmäävät Kongossa jatkuvasti ja edelleen. Länsi-Euroopan kokoinenmaa käsittää lukuisia eri kansallisuuksiinverrattavia heimoja ja alueita, jotka heikkojen kulkuyhteyksien vuoksi ovat kuin saaristossa. Näyttää siltä, että suuret luonnonrikkaudet ovat maalle kiroukseksi. Maailmassa ei kirjoittajan mukaan ole hyviksiä ja pahiksia, vaan pahiksia ja pahiksia. Avustusjärjestötkään eivät näytä saavan puhtaita papereita. Länsimaiden vallan tavoittelun keinona on kommunismin murentumisen jälkeen ollut ihmisoikeuksilla ratsastaminen 1990-luvulta alkaen. Kiinalaiset vuorostaan eivät niistä välitä ja saavat ainakin itselleen edullisia sopimuksia. Suuryritykset eivät näytä piittaavan johtoon päässeiden henkilöiden tolkuttomasta omaisuuden keräytymisestä ja klikkiytymisestä. Kirjoittajan mukaan Kongossa vastuullisuudella on erilainen merkitys kuin meillä. Siellä vastuullinen kerää mahdollisuuksien mukaan vallan suomia välineitä käyttäen itselleen ja lähipiirilleen omaisuutta, muuten pidetään outona ja vastuuttomana! Kriisiaikoina sosiaalisuus on lähipiiriläisiä kohtaan ylenpalttista, mutta jatkuvien konfliktien aikana sitten käytös käsittämättömän raakalaismaista. Hutujen ja tutsien konfliktista saa aivan uuden näkökulman, joka panee miettimään suomalaisenkin tiedonvälityksen tasoa. Tämän konfliktin ratkaisu voisi olla avain Kongon rauhoittumiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *