Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Uusi Japania käsittelevä kirja Minna Eväsojalta on aina helppo valinta luettavaksi. Tällä kertaa aihekin oli kovin kiinnostava: perhe, parisuhde, rakkaus ja avioliitto Japanissa. Kirja kertoo kuuden naisen tarinat. Ne perustuvat Eväsojan Kiotossa tapaamiin japanilaisnaisiin, mutta kirjaa varten Eväsoja on yhdistellyt, sekoitellut ja fiktionalisoinut tapahtumia, jotta kirjaa varten haastateltujen ihmisten anonymiteetti säilyy. Se on lukiessa helppo unohtaa, sen verran sujuvasti ja luontevasti Eväsoja näistä ihmisistä kertoo.
Alkujohdannon jälkeen päästään tutustumaan Naomiin. Teekoulun sihteerinä työskennellyt nainen meni naimisiin, jätti työnsä ja ryhtyi japanilaiseen tapaan täysipäiväiseksi kotirouvaksi. Käy kuitenkin ilmi, että mies kaipasi kulissiavioliittoa homoseksuaalisuutensa suojaksi. Luvattu lapsikin jää saamatta. Ei olekaan ihme, että työelämään tottunut nainen alkaa kärsiä yksinäisyydestä tällaisessa avioliitossa.
Taiteilija Aiko puolestaan päätyi ensin traumaattiseen suhteeseen lähes kolmekymmentä vuotta vanhemman professorin salarakkaana. Aikon kohdalla puhutaankin seksuaalisesta häirinnästä, joka on valitettavan yleistä Japanissa, mutta johon silti suhtaudutaan kovin kevyesti ja mitätöivästi. Aiko päätyi lopulta järkiavioliittoon taiteilijamiehen kanssa, mutta myös monenlaisiin pettämisseikkailuihin.
Oman loppupäätelmäni mukaan japanilaiseen käsitykseen rakkaudesta, perheestä ja avioliitosta yhdistyvät ranskalaistyylinen pinnallisuus ja huikentelevaisuus rakastajattarineen, amerikkalaistyylinen viisikymmentäluvun vaatimus naisen siveydestä ja kotikeskeisyydestä, sekä englantilainen ajatus, että loppujen lopuksi tärkeintä on pitää kulissit kunnossa. Tämän päivän moderni japanilainen nainen sen sijaan haluaa karistaa koko tämän tunkkaisen mallin ja kurkottaa kohti skandinaavista tasa-arvoa niin avioliitossa ja perheessä kuin yhteiskunnassa.
Kiinalainen Tō tarvitsi Eväsojasta deittailukonsulttia tapaillessaan lähetystössä työskennellyttä brittimiestä. Miten eurooppalainen mies hurmataan ja millaista deittailu eurooppalaisen kanssa on? Tottahan toki Eväsoja eurooppalaisena tietää kaiken brittimiesten mieltymyksistä! Yumille taas etsittiin puolisoa aviopuolisovälittäjän avustuksella. Ammattilaisesta ei kuitenkaan ole apua, mutta lopulta sopiva mies löytyy kaukana kotoa pidetyssä sinkkujen deittitapahtumasta. Avioliitto osoittautuu kuitenkin väkivaltaiseksi painajaiseksi. Lähisuhdeväkivalta on Japanissa vaiettu tabu.
Kotirouva Kiyomi on ammattitaiteilijan puoliso. Hänen tyttärensä oli samoissa vaihto-ohjelmissa kuin Eväsoja, mutta tyttärestä ei tullut ystävää; sen sijaan Kiyomista Eväsoja sai elinikäisen ystävän ja jonkinlaisen toisen äidin. Kiyomin tarina on kelpo esimerkki perinteisestä japanilaisesta avioliitto- ja perhemallista, jossa on toteutunut onnellinen elämänmittainen suhde.
Sakura saa edustaa nuorempaa sukupolvea: hän on samanikäinen kuin Eväsojan nuorin lapsi. Eväsoja olisi olettanut tämän äidin Kaorin olevan äitinäkin moderni nainen, mutta äitiys nosti tästä esiin konservatiiviset puolet: ylihuolehtivaisuuden ja herkästi tuomitsevan asenteen. Kulttuurierot Suomen ja Japanin välillä nousivat vahvasti esiin. Käy myös ilmi, etteivät japanilaisnuoret ole kovinkaan kiinnostuneita ilmastonmuutosasioista ja esimerkiksi Ukrainan sodasta japanilaistyttö ei ollut kuullutkaan. Nuoret ovat myös ajautuneet kauas luonnosta.
Tämä viimeinen luku onkin mielenkiintoinen, sillä se katsoo tulevaisuuteen. Eväsoja arvelee, että Japanin yhteiskunnassa kytee suuri murros. Yhden oikean elämäntavan rinnalle on nousemassa sallivampi, yksilöllisempi ajattelu. Yhteisöllisyys on murenemassa pikkuhiljaa ja vanhat sosiaaliset rakenteet mullistuvat. Eväsoja kuvaa kirjassaan hyvin perinteistä mallia ja sen hyviä ja huonoja puolia, joten lukijalle hahmottuu selkeä kuva japanilaisen avioliittoelämän mahdollisuuksista ja vaaranpaikoista. Toki Japani on iso maa ja Eväsojalla vain yhden ihmisen näkökulma, eikä reiluun 200 sivuun kovin syväluotaavaa katsausta mahdu. Kirjan kertomukset vievät lukijan kuitenkin tilastotietojen sijasta lähelle todellisten ihmisten kohtaloita.
Eväsojan näkemykset Japanista ovat kiehtovia, ja hän esittää ne hyvin. Kaikki aikaisemmat kirjat lukeneille Rakkauden merkeissä on hivenen toistoa, kun Eväsoja muistelee tuttuja vaiheita teekoulutuksestaan ja elämästään Kiotossa. Kokonaisuus on kuitenkin sujuva ja kiinnostava.
