Kari Heliövaara, Larry Huldén ja Lena Huldén: Rutto

Rutto

Osta kirja itsellesi

(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)

Rutto kuuluu ihmiskunnan suurten vitsausten kärkeen. Monille tulee rutosta mieleen keskiajan musta surma, mutta kuten tästä mainiosta kirjasta oppii, rutto on piinannut ihmisiä jo kolmen suuren pandemian muodossa, eikä ole vieläkään poistunut keskuudestamme.

Ihminen on kärsinyt rutosta jo pronssikaudella. Justinianuksen rutto oli ensimmäinen pandemia, joka sai alkunsa 500-luvulla. Toisen kerran rutto iski vakavasti 1300-luvulla ja kolmas pandemia pääsi täyteen vauhtiin 1800-luvulla ja katsottiin päättyneeksi niinkin myöhään kuin 1950-luvulla.

Siinä missä vaikkapa isorokko on onnistuttu hävittämään maailmasta, rutto on yhä seuranamme. Tauti on yhä iso ongelma Madagaskarilla ja esiintyy kotoperäisenä myös Intiassa, Kiinassa ja esimerkiksi Yhdysvaltojen länsirannikolla. Ruttobakteeri viihtyy hyvin monissa eri jyrsijöissä ja säilyy siten odottamassa sopivaa hetkeä iskeä ihmisiin.

Paikoitellen kirja uppoaa luettelomaiseen taudin leviämisen kuvaamiseen; se voi olla historialliselta kannalta tarpeellista, mutta kovin kiinnostavaa luettavaa se ei ole. Nämä kohdat pikalukien kirja jaksoi kuitenkin pitää mielenkiintoa yllä, sen verran jännittäviä asioita siinä kerrottiin.

Minulle uutta oli ruton laaja levinneisyys ja aktiivisuus vielä tänäkin päivänä. Samoin uutta oli japanilaisten julmat ihmiskokeet biologisen sodankäynnin kehittämiseksi toisen maailmansodan aikana.

Rutto on huolelliseen tutkimustyöhön perustuva kirja. Lena Huldén on historioitsija ja hyönteisten asiantuntija, Larry Huldén on toiminut Luonnontieteellisen keskusmuseon intendettinä, Kari Heliövaara on metsäeläintieteen professori.

Tätä kirjaa parempaa aloituspistettä ruttoon perehtymiseen tuskin on tarjolla. Jos syvällisempi tutustuminen aiheeseen kiinnostaa, Ruton lähdeluettelo tarjoaa sitten nelisenkymmentä sivua kirjoja ja artikkeleita, joista kaivella lisätietoja.


Maarit:

Yersinia pestis on sosiaalinen ja älykäs mutta ahne tapaus. Se pitää lämpimistä päivistä, eläimistä ja matkustelusta. Se on sitkeä, muuntautumiskykyinen ja valitettavan kohtalokas.

Jo sana rutto pelottaa. Tauti on ollut ihmiskunnan seurana jo pronssikaudesta lähtien, ja se on edelleen elinvoimainen. Bakteeriksi se on ollut hyvin menestyksekäs. Se on aiheuttanut kolme pandemiaa, joista tunnetuin on keskiajalla raivonnut musta surma. Sen on arvioitu vaatineen Euroopassa 75-200 miljoonan ihmisen hengen ja vaikuttaneen kaikkiin Euroopan sosiaalisiin, kulttuurisiin ja taloudellisiin muutoksiin 1300- ja 1400-luvuilla. Musta surma murensi ihmisten moraalin ja muutti heidät lähes epäinhimillisiksi. Muukalaisia ja vähemmistöjä syytettiin taudin levittämisestä, ja heitä vainottiin ja murhattiin. Kukaan ei ollut turvassa taudilta tai vihaiselta väkijoukolta.

Rutto ei ole tehnyt tuhojaan vain Euroopassa. Yersinia pestis on levinnyt kaikkialle. Kun rutto vihdoin alkoi hellittää Euroopassa 1700-luvun alussa, se ainoastaan levähti hetken ja levisi sitten voimalla 1800-luvun lopulla Kiinaan ja Kiinasta Intiaan ja Australiaan.

1800-luvun lopulla toivo alkoi vihdoin sarastaa. Vuonna 1894 Alexandre Yersin -niminen lääkäri löysi ruton aiheuttaman bakteerin, ja vuonna 1897 kehitettiin ensimmäinen rokote ruttoa vastaan. Rokotteella oli haittavaikutuksia, mutta se vähensi silti merkittävästi kuolleisuutta. Parempiin tuloksiin päästiin kunnolla vuonna 1938, kun ruttoa vastaan kehitettiin antibiootti.

1900-luvulla huomattiin ruton hyödylliset puolet: se olisi tehokas bioase. Asiaa tutki muiden muassa japanilainen sotilaslääkäri Shiro Ishii. Hänen tekemiensä kokeiden ja Rutto-kirjan valokuvien perusteella Shiro Ishii ja Josef Mengele jakoivat samankaltaisen mielenlaadun.

2000-luvulla rutto on yhä keskuudessamme. Se antaa olemassaolostaan hienoisia vihjeitä silloin tällöin. Pandemiaksi rutto saattaa yltyä, jos sitä käytetään bioaseena tai jos antibioottiresistenssi tuhoaa ihmisten immuniteetin. Sen jälkeen rutto on jälleen voittoisa.

Rutto on tuhti tietokirja sekä historiastamme että ihmisluonnosta. Kirjana se on miellyttävän ylellinen ja paksusivuinen. Sisällöltään se on täyttä asiaa.

Mikko

Kirjavinkkien päätoimittaja Mikko Saari lukee kirjoja laajasti, mutta enimmäkseen uusia naisten kirjoittamia kirjoja. Mikko pelaa monimutkaisia lautapelejä ja päätoimittaa Lautapeliopasta. Työkseen Mikko tietää WordPressistä kaiken, mitä tietää tarvitsee. Instagramissa Mikko on @mikko_lukee. Kaikki vinkit »

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 322 tilaajan joukkoon! Jos haluat tietoa uusista vinkeistä nopeammin, tilaa Telegram-kanavamme!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...