Helena Sinervo: Väärän lajin laulut

Väärän lajin laulut

Osta kirja itsellesi

(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)

Toinen Tanssivan karhun tuplavoittajista tähän mennessä on Helena Sinervo (s. 1961), joka voitti palkinnon ensimmäistä kertaa teoksellaan Ihmisen kaltainen vuonna 2001. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tuomaristo nosti taas Sinervon teoksen parhaimmaksi. En ihmettele: Väärän lajin laulut on hieno runokokoelma.

Runojen aihepiirit pyörivät paljon lintujen ja luonnon ympärillä; lähtökohta on vahvasti biologinen. Nimi viittaa Darwinin linnut kirjasta löytyneestä huomiosta Galapagos-saarten sirkuista: kun linnun poikanen on oppinut sattuneista syistä väärän sirkkulajin laulun omansa sijasta, se houkuttelee vääränlajisia lintuja reviiritappeluihin ja pariutumaan. Toisinaan vääränlajinen lintu kelpaa ja tuloksena on uusia hybridilajeja. ”Laji” on toki monimerkityksinen sana ja nimellä siten myös muunlaisia merkityksiä.

Miksi olen yksin täällä ja laulan
väärän lajin laulua, minkä lajin,
en edes tiedä, rakkauslaulu se silti kai on,
hiiripelletti sydämeni jyrsijälle.

Kokoelma jakautuu kolmeen osaan: ”Epävakaita virtauksia”, ”Tiedonsiirtoa” ja ”Tuntematon lintu”. Osat koostuvat melko pienistä määristä runoja, sillä Sinervo on kirjoittanut nyt useita pitkiä, moniosaisia runoja.

Runo ”Epävakaita virtauksia” sijoittuu Australiaan. Runossa viitataan kaaosteoriaan ja perhosen siiveniskujen kauaskantoisiin seurauksiin. Kuvastossa esiintyvät australialaiset kakadut, kookaburrat, meduusat. Hieno on myös sitä seuraava ”Sadekausi”. Runoista nousee sekä yksittäisiä kiehtovia kuvia että vaikuttava kokonaisuus, joka moniosaisesta runosta nousee. ”Kun taivaan ruumaluukut rämähtävät auki / ja sademittarit täyttyvät ääriään myöten”.

”Tiedonsiirtoa”-osa sisältää pitkän ”Kuka näinä aikoina varastaisi tulen jumalilta?”-runon. Se on myös upea, kysymyksiä ja ajatuksia herättävä pitkä kokonaisuus, jossa on paljon koskettavia kohtia. ”Miten siis voisin muuta kuin olla surujen varmuuskopio, pistokas murheiden puutarhassa?”

”Tuntematon lintu”-osion pitkän ”Kaarne”-runon taustalle houkuttelisi laittaa soimaan Einstürzende Neubautenin Ein seltener Vogel, harvinainen lintu. Sama kuvasto Nooan arkista vapautetusta linnusta tässäkin; Sinervo valitsee Nooan linnuista korpin, kaarneen, ennemmin kuin kyyhkysen. ”Kun se odotti että vedet kuivuivat maan päältä, ajatteliko se mitään? / Oliko nälissään, kaipasiko?”

Väärän lajin laulut on hieno runokokoelma. On ilo lukea vaihteeksi pidempiä runokokonaisuuksia eikä vain lyhyttä runoa.

Tajunta, minun omani ja sinun johon en yllä,
miten se muuttuu koko ajan
kuin tulvivat ja laskevat vedet.
Eikä ainoastaan virta vesimassoineen
vaan myös uoma muuttuu ja siirtyy,
vaikka uomuus on sama ja maamerkit tunnistettavia.

Mikko

Kirjavinkkien päätoimittaja Mikko Saari lukee kirjoja laajasti, mutta enimmäkseen uusia naisten kirjoittamia kirjoja. Mikko pelaa monimutkaisia lautapelejä ja päätoimittaa Lautapeliopasta. Työkseen Mikko tietää WordPressistä kaiken, mitä tietää tarvitsee. Kaikki vinkit »

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 085 tilaajan joukkoon!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...