Hallie Rubenhold: Viisi : Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit

Osta kirja itsellesi

Onkohan kenestäkään murhaajasta kirjoitettu niin paljon kuin Viiltäjä-Jackistä? Aiheesta tuntuu löytyvän loputtomasti kirjallisuutta, mutta siitä huolimatta eräs seikka murhiin liittyen on jäänyt omituisen vähälle huomiolle – nimittäin itse uhrit. Itse muistan lukeneeni uhreista oikeastaan vain sen, että he olivat prostituoituja, mutta Hallie Rubenhold nopeasti osoittaa, että edes tämä yksi tiedonmurunen ei pidä paikkaansa. Vain viimeisimmän uhreista eli Mary Jane Kellyn tiedettiin varmasti myyvän itseään.

Keitä nämä naiset sitten olivat ja mistä on syntynyt se käsitys, että he kaikki olivat prostituoituja? Vastaus paljastaa tietynlaisen vinouman, näkökulman kapeuden tavasta, jolla historiaa on kirjoitettu. Tavallinen kansa ja heidän elinolonsa ovat ylipäätään harvemmin historiankirjoittajia kiinnostaneet, ja elämän kolhimien naisten elämä vielä sitäkin vähemmän.

Kirjasta tulee nopeasti selville, miten haurasta elämä tavalliselle kansalle oli. Hyvästäkin asemasta oli mahdollista päätyä nopeaan tahtiin kodittomaksi, mikäli perheen elättäjä kuoli tai ei kyennyt jostain syystä enää työskentelemään. Koska ihanteeseen kuului se, että nimenomaan mies oli elättäjä, ei naisille tarjolla olevien töiden palkoilla ollut tarkoituskaan pärjätä. On karua lukea, miten ihminen voi tehdä viikossa jopa 70-80 tuntia töitä ja silti ansaita vain ropoja. Siten avioliiton kariutuminen, kuten esimerkiksi tapahtui Mary Annille ja Katherinelle, oli myös varma matkalippu suoraan yhteiskunnan pohjalle. Koska naiseuden ihanteeseen kuului kodin piirissä pysytteleminen, teki tämä yhteiskunnan ulkopuolelle tipahtaneista naisista automaattisesti hylkiöitä ja käytännössä langenneita naisia. Tällainen suhtautuminen ei erityisemmin nähnyt eroa prostituoidun, kodittoman tai edes avoliitossa elävän naisen välillä, sillä kaikkien katsottiin olevan yhtä lailla turmeltuneita ja sukupuolisesti epäpuhtaita. Rubenhold osuvasti huomioikin, miten aikakauden yhteiskunta oli suunniteltu varmistamaan, että miehetön nainen oli sekä turha että myös moraalisesti kyseenalainen.

Viisi : Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit on siitä mielenkiintoinen kirja, että ei välttämättä edes haittaa, jos lukijaa ei kiinnosta rikosmysteeri itsessään. Kirja on ytimeltään pikemminkin sosiaalihistorian näkökulmasta kirjoitettu viiden naisen elämäkerta, joka tarkastelee minkälaisissa oloissa työväenluokka ja erityisesti naiset elivät 1800-luvun Lontoossa. Vaikka Mary Ann Nicholsin, Annie Chapmanin, Elizabeth Striden, Katherine Eddowesin ja Mary Jane Kellyn oma ääni ei ole jäänyt historiankirjoihin, on oikeastaan yllättävää, miten paljon tietoa heistä kuitenkin löytyy. Siitä huolimatta toisinaan Rubenhold joutuu myös turvautumaan spekulaation. Uhreista erityisesti Mary Jane jää suureksi kysymysmerkiksi, sillä – luultavasti ammatistaan johtuen – hän tietoisesti pyrki piilottamaan menneisyytensä. Emme itse asiassa edes tiedä hänen oikeaa nimeään. Rubenhold on kuitenkin kirjoittaessaan aina selkeä sen suhteen, mitä oikeasti tiedetään, mitkä asiat puolestaan ovat todennäköisiä ja minkä suhteen taas ollaan arvailujen varassa. Lukiessa ei siten tule sellaista epämiellyttävää oloa, jossa lukija ei enää yhtään tiedä, missä tosiasioiden ja spekulaation välinen raja menee.

Itse pidin kovasti Rubenholdin kirjoitustyylistä. Hän onnistuu hienosti luomaan lukijan eteen 1800-luvun brittiläisen yhteiskunnan, tavalla jota paraskaan BBC:n pukudraama ei tee. Monet vanhat viisaudet viktoriaanisesta siveydestä ja tapakasvatuksesta koskivat tietysti enemmän ylempiä luokkia, ja oli todella mielenkiintoista lukea, miten työväenluokkien elämä erosi tästä ihanteesta. Eräs Rubenholdin esiin tuoma mielenkiintoinen yksityiskohta erityisesti herätti huomioni. 1800-luvulla alkoholismi oli suuri ongelma, myös naisten keskuudessa, sillä alkoholia käytettiin 1800-luvulla yleisesti lääkkeenä melkein mihin tahansa. Olipa kyseessä sitten univaikeudet, päänsärky, kuume, kylmettyminen tai hammassärky niin brandy kuuman veden kanssa oli helposti se ensimmäinen kotikonsti ongelmaan kuin ongelmaan. Alkoholi kuului siten kodin normaali varustukseen ja riippuvuus oli hyvin helppo saada, jopa niin sanotuissa paremmissa piireissä. Tämä yksityiskohta näkyy surullisella tavalla myös monen naisen tarinassa.

Kaiken kaikkiaan Viisi : Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit on oikein vetävästi kirjoitettu, mielenkiintoinen kirja. Sitä voi suositella tietysti itse rikoksista kiinnostuneille, mutta myös kaikille, jotka ovat kiinnostuneet viktoriaanisesta ajasta ylipäätään. Arjen ankaraa historiaa on harvoin käsitelty niin mielenkiintoisella tavalla kuin tässä kirjassa, suosittelen!

Titta Lindström

Titta Lindström on graafinen suunnittelija ja kuvittaja, joka käyttää vapaa-aikansa mieluusti kirjojen parissa. Sarjakuvat ovat sydäntä lähellä, mutta lukulistalle pääsee säännöllisesti myös tietokirjallisuus, erityisesti muistelmat ja elämäkerrat herättävät kiinnostusta. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...