Korvapuustikesä-kirjan kannessa on taustalla punainen puutalo ja metsänreunaa ja kaunis pilvinen auringonlaskutaivas. Reunalla on koivunoksia ja keskellä on perinteisen mummopyörän päällä olevan naishahmon siluetti.

Maija Kajanto: Korvapuustikesä

Kustantamojen uutuusluetteloita lukenut ei ole voinut välttyä viihdekirjallisuuden tulvalta. Viime vuosina likimain jokaisen kustantamon kuvastoon on ilmestynyt oma osastonsa viihdekirjallisuudelle. Tyylilaji on helposti tunnistettava ja useissa sarjoissa on samankaltaisia piirteitä. Kirjallisuudenlaji on selvästi suosittu, joten olen vähän kaipail... Lue koko vinkki »
Elämäni miehet -kirjan kannessa Samuli Putro istuu vanhalla tuolilla pukeutuneena violettiin pitkähihaiseen paitaan, mustiin housuihin ja mustiin pipoon, nojaten päätään käteensä.

Samuli Putro: Elämäni miehet

Samuli Putro tunnetaan muusikkona ja puhuttelevana sanoittajana, ensin Zen Cafe -yhtyeestä ja sitten soolouraltaan. Henkilökohtaisessa elämässään hänellä on ollut jos jonkinlaista karikkoa, joka on johtanut hänet lopulta terapiaan. Elämäni miehet on omaelämäkerrallinen teos, joka kuvaa Putron terapiaprosessia ja siinä sivussa käy läpi tämän elämää.... Lue koko vinkki »
Ruotokuvien kannessa on ruudukko, jossa yksityiskohtaisia, vanhanaikaisella tyylillä tehtyjä mustavalkopiirroksia asioista: anatomisesti korrekti sydän, kaksi meritähteä, trumpetti, mustekala, pallokala, ihmisen pääkallo ja joku kala.

Anna Aittomäki: Ruotokuvia

Luontoa runot ovat pullollaan, mutta enimmäkseen puita, metsiä ja lintuja. Mutta miksei kalojakin! Anna Aittomäen esikoiskokoelma Ruotokuvia kertoo jo nimellään, että kalojen parissa ollaan. Tyyli on enimmäkseen tiivistä proosarunoa, tekstit ovat enimmäkseen kappaleen tai parin mittaisia. Kirjan kuudesta osiosta viimeisessä on sitten yksi pitkä run... Lue koko vinkki »
Hankala eläin -kirjan kannessa on lähikuva oletettavasti lehmän silmästä ja poskesta.

Annamari Huovinen: Hankala eläin : Esseitä lajien kohtaamisesta

Teoksen nimi on viittaus Judith Butlerin klassikkoon Hankala sukupuoli; kuten Butlerilla sukupuoli itsessään ei ole hankala, ei Annamari Huovinenkaan sano eläimiä itsessään hankaliksi. Hankaluus nousee siitä, millaisiksi ihmiset kokevat muihin eläimiin liittyvät teemat. Ristiriitojahan ihmisten suhde muihin eläimiin on tulvillaan. Itsekin lykkäsin ... Lue koko vinkki »
Seikkailijalordin paluu ja muita yllätyksiä -kirjan piirroskannessa on kirjan nimi isoilla kultakirjaimilla. Vihreäsävyisen kannen alareunassa on kaksi ihmishahmoa: vaaleahiuksinen nainen leveäksi pönkätyssä vaaleansinisessä mekossa pomeraniankoiran kanssa ja tummahiuksinen mies paitahihasillaan sinisessä paidassa ja oranssinruskeissa housuissa, pidellen takkia ja solmiota kädessään.

Satu Tähtinen: Seikkailijalordin paluu ja muita yllätyksiä

Satu Tähtisen Lordi D ja muita seurapiirisalaisuuksia aloitti 1840-luvun Englantiin sijoittuvan Moraalisten naisten kirjakerho -sarjan. Sarjalle nimen antanutta kirjakerhoa pyörittävä aatelisneiti Lady Josephine ei ollut kiinnostunut naimakaupoista, mutta päätyi kuitenkin teeskennellyn romanssin myötä oikeasti naimisiin Lordi Devonayn kanssa. Ku... Lue koko vinkki »
Puun avaruudesta -kirjan kannessa on tumman sinivihreä maalaus pimeästä kuusimetsästä. Sen yllä leijuu kaksi oranssia kuunsirppiä ja pieni oranssi talo, jonka ikkunasta kajastaa valoa.

Katja Meriluoto: Puun avaruudesta

Katja Meriluoto teki kelpo läpimurron vuonna 2023 ilmestyneellä Mehiläisen paino -esikoiskokoelmallaan. Luonnon ja erityisesti hyönteisten parissa ollaan edelleen; Puun avaruudesta -kokoelmassa puitteina on kuusen muodostama maailmankaikkeus ja sen asukit, kuten lumoavan nimiset tähtikirjaajat ja niiden viholliset, päpsiäiset. Myös ihmisen näkök... Lue koko vinkki »
Ei mikään -kirjan kannessa on siniharmaalla taustalla pelkistetty musta piikkipensaskuvio. Kirjan nimi on isoilla valkoisilla kirjaimilla, joiden päällä seisoo keltainen pikkulintu.

Kati Närhi: Ei mikään

Kati Närhi on taidokas sarjakuvataiteilija ja kuvittaja, jonka tunnetuinta työtä on tummasävyinen Agnes-trilogia. Samaa goottilaista tunnelmaa löytyy omakustanteena ilmestyneessä Ei mikään -teoksessa. Se on aikuisten kuvakirja pikkukaupungista, johon puhaltava kylmä tuuli saa koko kaupungin lamaantumaan. Missä menee aikuisten kuvakirjan ja sarja... Lue koko vinkki »
Elämän tai ainakin pyöräilyn tarkoitus -kirjan kannesssa sinipaitainen mies pyöräilee poispäin kohti horisonttia. Puolet kannesta on harmaata asfalttia, loput pilvistä taivasta.

Jussi Helamaa: Elämän tai ainakin pyöräilyn tarkoitus

Pyöräilykirjat tarttuvat kirjastosta herkästi matkaan herätepoimintoina. Niin tämäkin, pienen Parus verus -kustantamon julkaisema Jussi Helamaan Elämän tai ainakin pyöräilyn tarkoitus. Ohut kirja lupaa takakannessaan olevansa mukaansatempaava matka pyöräilyn maailmaan. Teos jakautuu neljään osaan. Ensin käsitellään pyöräilyn historia, sitten poh... Lue koko vinkki »
Öidenvartijan kirja -kirjan kansi on punainen ja koristeltu metallisilta näyttävillä koristeheloilla kulmissaan. Reunasta tulee tyylitelty sammakkokuvio.

Maria Carole: Öidenvartijan kirja

Paksu fantasiatarina alkaa Marosasta, Keltaanmetsässä vanhempiensa kanssa asuvasta kattilakauppiaan tyttärestä. Marosan elämä on ankeaa ja ilotonta, joten kun eräälläkin myyntimatkalla lumoava mies houkuttelee Marosan mukaansa, hän lähtee ja jättää perheensä. Tarinanlaulaja Rudolfin matkaan kun kerran lähtee, pois ei kuitenkaan ole helppo päästä.&n... Lue koko vinkki »
Taivasalla

Risto Rasa: Taivasalla

Tämä vuonna 1987 ilmestynyt Taivasalla on jäänyt toistaiseksi Risto Rasan viimeiseksi runokokoelmaksi. Samana vuonna Rasa valmistui kirjastonhoitajaksi; ehkä kirjastoala vei sitten runoilijan. Taivasalla on pieni kokoelma, jossa on pieniä runoja luontoaiheista. Paikoin tekstissä pilkahtaa jotain kaupungista, mutta ihmisen paikka on näissä teksteiss... Lue koko vinkki »
Piirretään hahmoja!

Anne Muhonen: Piirretään hahmoja!

Monenlaisia piirtämisen opaskirjoja on kirjastot pullollaan, mutta mikseipä sille kentälle uusiakin tulijoita mahtuisi. Lastenkirjoistaan ja sarjakuvistaan tutun Anne Muhosen tekemän oppaan päähuomio on hahmojen kehittelyssä, mutta kirjassa annetaan myös yleisempiä ohjeita piirtämisen tekniikasta ja työvälineistä. Pääpaino on kuitenkin hahmoissa. ... Lue koko vinkki »
Toimenpidepäivät

Miia Saari: Toimenpidepäivät

Jenni Saaren kirjankansia kehuessani tulen joskus maininneeksi, että emme ole sukua. Toimittajanuralta kirjailijaksi ponnistanut Miia Saari sen sijaan on: hän on serkkuni. Tässä kohtaa sukulaisuussuhde on edistänyt asiaa lähinnä sillä tavalla, että otin Toimenpidepäivät ylipäänsä luettavaksi. Muuten veikkaan, että mediamaailman yyteemyllytystä käsi... Lue koko vinkki »
Matka maahisten valtakuntaan

Petri Hänninen: Matka maahisten valtakuntaan

Pohjustetaan vastuuvapauslausekkeella: kirjan kirjoittaja Petri Hänninen on paitsi pitkän linjan kirjailija, käsikirjoittaja ja sarjakuvataiteilija, myös ystäväni, lautapeliporukkani vakionaamoja ja Kirjavinkkien avustaja. Ottakaa siis tämä arvio miten otatte. Omakustanteena ja joukkorahoituksella toteutettu Matka maahisten valtakuntaan identifi... Lue koko vinkki »
Mitä kerrot vuodenkorento

Johanna Hartikainen: Mitä kerrot vuodenkorento

Runoissa voidaan käsitellä vakavia aiheita. Säkeet voivat keventää sanomaa, tehdä vaikeistakin aiheista helpommin pureskeltavia. Tätähän todistavat myös nuorille suunnatut säeromaanit, joissa säemuoto tasapainottaa aiheen raskautta. Johanna Hartikaisen esikoiskokoelma Mitä kerrot vuodenkorento käsittelee parisuhdeväkivaltaa ja siitä vapautumista. ... Lue koko vinkki »
Kiveä!

Salla Savolainen: Kiveä!

Salla Savolaisen Työmaat-sarja jatkuu, eli taas päästään ihmettelemään isoja työkoneita tekemässä yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeitä töitä. Aikaisemmissa osissa on käsitelty asfalttia, betonia ja romua, nyt ovat vuorossa kivet. Rakennustöissä tarvitaan paljon erilaista kiviainesta. Kiveä sekä tuodaan työmaille että räjäytetään ja louhitaan ra... Lue koko vinkki »
Kaikukatve

Hanna Syrjämäki: Kaikukatve

Kun Hanna Syrjämäen tuoreemmat runokokoelmat Kaikko ja Tuu kerran tekivät vaikutuksen, niin pitihän esikoinen Kaikukatvekin kaivella luettavaksi. Tämän on julkaissut Kaarinan kaupunki, sillä Syrjämäki voitti tällä esikoisellaan vuoden 2020 Runo-Kaarina-kilpailun. Perinteikkään kilpailun aikaisemmista voittajista löytyykin tuttuja nimiä, kuten Jenni... Lue koko vinkki »
Atoms & Owls

Miissa Rantanen: Atoms & Owls

Mikä yhdistää atomeja ja pöllöjä? Äkkiseltään tuntuisi, ettei erityisemmin mikään, mutta niin vain Miissa Rantasen taidesarjakuva ottaa ne aiheekseen. Jo kansista näkee, että nyt ollaan taiteen parissa: mikään kaupallisesti toimiva kustantamo ei voisi julkaista kirjaa, jonka kannet on peitetty kansipapereilla, joissa ei lue yhtään mitään. Ainoa tun... Lue koko vinkki »
Kuinka särkeä sydän?

Heidi Silvan: Kuinka särkeä sydän?

Nuortenromaanin pääosassa on 17-vuotias Frida, joka rakkaudestaan Aapoon. Parin ensikohtaaminen tapahtui seurakunnan iltapäiväkerhon pikkujouluissa kun Frida oli neljävuotias. No, ehkä se rakkaustarina ei ihan varsinaisesti siitä alkanut, mutta silloin kymmenvuotias Aapo teki silti Fridaan lähtemättömän vaikutuksen. Fridalle kertyy ikää ja roman... Lue koko vinkki »
Kummalla kammella

Erika Kallasmaa ja Laura Ruohonen: Kummalla kammella

Laura Ruohonenhan on, kuten hyvin tiedetään, suomalaisen lastenrunouden suuria taitureita. Kummalla kammella -kirjassa laiva on lastattu lyriikalla ja Erika Kallasmaan kuvittamana purjehditaan merelliselle riimimatkalle. Alku on jo lupaava: “Laiva on lastattu hajamielillä: / he unohti kaiken kaikilla kielillä!” Runot ovat aivan lyhyitä tai pitkä... Lue koko vinkki »
Meidän piti lähteä

Sanna Pelliccioni: Meidän piti lähteä

Sanattomat kuvakirjat ovat kiinnostava genre. Kuvakirjoissa kuvitus on aina tietysti merkittävässä osassa, mutta silti kovin harva kuvakirja uskaltaa heittäytyä täysin sanattomaksi. Sanna Pelliccionikin on selvästi kokenut olevansa Meidän piti lähteä -teoksensa kanssa hieman heikoilla jäillä ja on siksi lisännyt kirjansa loppuun sivun verran ohjeit... Lue koko vinkki »