Pieni suuri tarina rakkaudesta -kirjan kannessa on pöllön kuva, takanaan ystävät hiiri ja karhu. Ympärillä on kukkia ja pieniä ötököitä.

Réka Király: Pieni suuri tarina rakkaudesta

Pöllö kuljeskelee yössä yksinäisenä ja haikeana. Pöllö miettii, missä hänen sydänystävänsä mahtaa olla. Silloin joku lentää ohi nopeasti. Pöllö ehtii nähdä hänet vain vilahdukselta, mutta hän on varma: hän on rakastunut! Tämä uusi sydänystävä hänen on löydettävä! Pöllön riemu saa muutkin metsän ystävistä ilahtumaan ja innostumaan rakkaudesta. Hi... Lue koko vinkki »
Ruokasankarit-kirjan kannessa on piirroskuva pojasta ja mäyrästä pukeutuneina sankariviittoihin ja naamioihin. Kannessa on kuvattuna myös paljon erilaisia kasviksia ja hedelmiä.

Eveliina Netti ja Anni Pyykkö: Ruokasankarit

Ruokasankarit aloittaa uuden Venni ja Lyly -kirjasarjan, jossa Venni tutkii pehmolelumäyrä Lylyn kanssa erilaisia asioita. Ruokasankarit-kirjassa tutkitaan ruoka-asioita. Vennille hoetaan yhtenään, ettei ruokaa saa heittää roskiin. Miksi ei? Mitä väliä sillä on? Lyly onneksi tietää ja avaa asiaa. Mistä ruoka tuli lautaselle? ”Iskä sen siihen lai... Lue koko vinkki »
Yön äänet -kirjan kannessa on Jenny Lucanderin maalaus yöllisestä metsästä.

Kirsi Kunnas ja Jenny Lucander: Yön äänet

Kirsi Kunnas on suomalaisen lastenkirjallisuuden merkittävimpiä ääniä, sekä oman tuotantonsa että suomennostensa vuoksi. Tähän teokseen on koottu Kunnaksen yöaiheista runoutta ja jokunen suomennos. Runoja on poimittu myös Kunnaksen aikuisten kirjoista ja laajalla skaalalla: vanhimmat ovat vuodelta 1956, tuoreimmat vuodelta 2000. Mukana on rakast... Lue koko vinkki »
Kardemummajoulu-kirjan kannessa punaiseen vilttiin kääriytynyt nainen istuu ikkunalaudalla joulukuusen vieressä ja katselee ulkona avautuvaa talvista maalaismaisemaa.

Maija Kajanto: Kardemummajoulu

Kolmiosaiseksi suunniteltu Kahvila Koivu -sarja tulee nyt viidennen osansa myötä päätökseen. Jouluisen tarinan lukeminen näin huhtikuussa on vähän omituista, mutta toisaalta olin kyllä kiinnostunut tietämään, miten kirjasarja loppuu. Joulu on tulossa. Krisse on raskaudessaan pitkällä, laskettu aika on tammikuussa, ja touhukkuus jatkuu vähän epär... Lue koko vinkki »
Talvipuutarhurit-kirjan piirroskannessa on puun takaa kurkistava valkoinen pupu, sininen kastelukannu ja jalanjälkiä.

Mirkka Eskonen: Talvipuutarhurit

Pienet pupukaverukset loikoilevat syksyisessä metsässä ja ihastelevat uusia valkoisia turkkejaan. Puput ihastelevat, miten hienosti valkoinen väri hohtaa sammalta vasten. No, sehän ei ole yksinomaan hyvä asia, mikä selviää pupuillekin nopeasti, kun paikalle tassuttaa kettu. Puput säntäävät piiloon, mutta se ei olekaan niin helppoa, kun on hehkuvan ... Lue koko vinkki »
Muukalainen-kirjan kannessa on kuva pienestä hiirestä katselemassa etualalla olevaa isoa kukkakimppua. Tausta on tumman sinivioletti, kimpun väreissä on kirkasta punaista ja keltaista kontrastina.

Kati Närhi: Muukalainen

Pieni hiiri haluaa elää rauhassa ja ilman muutoksia. Sitten joku koputtaa ovelle. Hiiri teeskentelee, ettei ole kotona; yksin on mukavampi. Joku tuo valtavan kirjeen. Se lienee täynnä huonoja uutisia, hiiri ajattelee, ja sitä paitsi hän pitää enemmän pienistä postikorteista. Keittiöstä löytyy iso kakku, mutta hiiri syö mieluummin terveellistä papuk... Lue koko vinkki »
Sateenkaarikiitäjä-kirjan kannessa on piirroskuva kahdesta miekkailevasta lapsesta viitoissa, naamioissa ja hatuissa.

Ilja Karsikas: Sateenkaarikiitäjä

Riinalla ja Mallalla on menossa hauska ja hurja suosikkileikki, mutta kun miekkailuottelu päättyy taas Mallan voittoon, Riina suuttuu ja raivoissaan iskee Mallan miekan poikki. Leikki päättyy siihen, ja Riina lähtee kotiin ovet paukkuen. Kotona Riina haluaisi murjottaa rauhassa, mutta ulkoa kuuluu paitsi Mallan leikit koiransa kanssa, myös mielt... Lue koko vinkki »
Sitruunakevät-kirjan kannessa on keltatakkinen nainen laiturilla. Taivaalla lentää lintuja, aurinko paistaa ja kuvaa ympäröivät koivunlehdet.

Maija Kajanto: Sitruunakevät

Kahvila Koivu -sarjassa palataan taas Pyhävirralle, kun Krisse ja Tommi tulevat kotiin Tommin vuoden kestäneeltä työkomennukselta Kroatiasta. Matka on ollut antoisa, vaikkakin siihen on liittynyt myös hankaluuksia. Nämä hankaluudet saavat kuitenkin jäädä sivuun, kun edessä on suurempia asioita. Sarja on ollut tähän asti työntäyteinen ja paikoin ... Lue koko vinkki »
Saippuakuplakuiskaus-kirjan piirroskannessa tyttö ja koira istuvat sohvalla ja katselevat ylöspäin kohti ilmassa leijuvia saippuakuplia.

Reetta Niemelä ja Meria Palin: Saippuakuplakuiskaus

Sattuma johdatti minut parin Meria Palinin kuvakirjan pariin, joten pitihän näitä tutkailla sitten enemmänkin. Tamperelainen kuvittaja ja kuvakirjailija on tehnyt tähän mennessä muutaman kirjan, jotka ovat vaikuttavia ja tyylikkäitä. Saippuakuplakuiskauksessa yhteistyökumppanina on runoilija ja lastenkirjailija Reetta Niemelä, mutta ei liene kohtuu... Lue koko vinkki »
Jaarli vailla värejä ja muita arvoituksia -kirjan piirroskannessa on persikanväriseen mekkoon pukeutunut vaalea nainen ja kokomustiin pukeutunut tumma mies, ympärillään puita ja taustallaan kartanoita.

Satu Tähtinen: Jaarli vailla värejä ja muita arvoituksia

Vihdoin pääsin lukemaan Satu Tähtisen Moraalisten naisten kirjakerho -sarjan kolmannen osan, jonka bongaaminen kuvastosta sai minut ylipäänsä kiinnostumaan koko sarjasta. 1840-luvulle sijoittuvissa kirjoissa seurataan joukkoa seurapiirinaisia, jotka ovat kiinnostuneita naisasiasta ja toimivat kirjakerhossaan hyvien asioiden puolesta. Siinä sivussa ... Lue koko vinkki »
Minä en pelkää -kirjan piirroskannessa on ilotulitusrakettia pitelevä tyttö, koira, jänis ja orava. Taivaalla on räjähtäviä ilotulitteita.

J. S. Meresmaa ja Meria Palin: Minä en pelkää

Viisivuotias Lola on syntynyt uudenvuodenaattona ja rakastaa ilotulitusraketteja. Nyt isä on ostanut Lolalle ihan oman raketin. Isä ja Lola menevät tädin luokse, sillä siellä raketin voi ampua taivaalle turvallisesti. On vain yksi ongelma: tädillä on iso koira Bobo, jota Lola pelkää. Bobo on kyllä aivan kiltti, mutta se on silti kovin iso ja pelott... Lue koko vinkki »
Mielikuvitusretki-kirjan kannessa on piirros lapsesta omituisten otusten keskellä.

Miila Westin: Mielikuvitusretki

Kuvittaja Miila Westin on tehnyt monia hienoja kirjoja ja kuvituksia. Nimi oli siis tuttu, kun Mielikuvitusretken kannen otuskavalkadi houkutteli tarttumaan kirjaan. Omakustanneteoksen kansien välistä löytyi sanaton kuvakirja, jonka alussa lapsihahmo luiskahtaa kummalliseen maailmaan todellisuuden rakosesta ja kulkee sitten sen halki, kohdaten moni... Lue koko vinkki »
Kesän ainoa kaunis päivä -kirjan kannessa on äiti sylissään kaksi lasta. On kaunis kesäpäivä ja äiti ja lapset ovat eväsretkellä.

Maria Vilja: Kesän ainoa kaunis päivä

Maria Viljan nimi oli tuttu Villikissareppu-kirjasta. Se oli oikein mukava tuttavuus, joten tartuin tähänkin kirjaan – asiaa auttoi toki myös Kesän ainoa kaunis päivä -kirjan upean kesäinen kansikuva, jossa äiti syleilee kahta lastaan eväsretkellä, kaiken yllä ihana kesäinen heleys. Äidin ja lasten kesäretkestä kertova kirja on omistettu ”meille... Lue koko vinkki »
Aamu ja salaperäinen seteli -kirjan piirroskannessa on pyörätuolilla kiitävä alakouluikäinen tyttö, kaksi kaksosta joista toinen murjottaa ja puun oksalla harakka, jolla on suussaan 20 euron seteli.

Saija Uusi-Viitala: Aamu ja salaperäinen seteli

Tämä kuvakirja pisti silmääni Lastenkirjainstituutin Kirjakori-näyttelystä kahden asian vuoksi: ensinnäkin kannessa on iloisena pyörätuolissa viilettävä lapsi ja toiseksi kirjan on kuvittanut Karin Niemi. Niemi on minulle tuttu ennen kaikkea kansitaiteilijana ja monen aivan upean kirjankannen takana. Siksi olikin hauska nähdä Niemen kuvittama kirja... Lue koko vinkki »
Kunnes kuolen -kirjan sinisessä piirroskannessa on lähikuva nuoren naisen kasvoista. Kasvot peittyvät osin perhosiin.

Sini Helminen: Kunnes kuolen

Millaista on elää maailmassa, jossa kyetään ennustamaan ihmisen elinikä päivän tarkkuudella heti tämän syntyessä? Tieto luonnollisesti myös tatuoidaan ihmisen otsaan kaikkien nähtäville. Ihmiset jaotellaankin kolmeen ryhmään: yli satavuotiaiksi eläviin metusalemeiksi, tavallisen eliniän saavuttaviksi perenniaaleiksi ja turhan varhain kuoleviksi päi... Lue koko vinkki »
Sahramisyksyn kannessa on loppukesäisellä peltotiellä poispäin kävelevä nainen, jolla on päässä pipo ja yllään villapaita. Aurinko paistaa, mutta kuvaa ympäröivät kultaiset vaahteranlehdet.

Maija Kajanto: Sahramisyksy

Maija Kajannon Kahvila Koivu -sarjan kolmannessa osassa eletään syksyä, eli edellisen Taatelitalvi-kirjan joulutunnelmista on kulunut jo hetki aikaa. Kahvila Koivu voi mainiosti ja hotelli Koivukin pyörii hyvin. Pyhävirralla puhaltavat uudet tuulet, kun Krissen kumppanin Tommin tilalle kunnanjohtajaksi on tullut vielä modernimpi uusi johtaja, joka ... Lue koko vinkki »
Kuuden kättelyn sääntö -kirjan kannessa on piirrettynä nuori punahiuksinen ja punaposkinen nainen pitelemässä muistikirjaa. Tausta on sinertävän violetti.

Anne Muhonen: Kuuden kättelyn sääntö

Kuuden kättelyn sääntö on vanha idea, jonka esitteli alunperin unkarilainen Frigyes Karinthy jo vuonna 1929: sen mukaan ketkä tahansa ihmiset maailmassa voi yhdistää toisiinsa korkeintaan viiden ihmisen ketjulla, joista jokainen tuntee aina seuraavan. Ajatus tunnetaan myös nimellä six degrees of separation, John Guaren näytelmän mukaan. Käytännön s... Lue koko vinkki »
Hattaradilemma-kirjan kannessa on piirros naisesta lukemassa kirjaa kirjahyllyn edessä. Kirjahyllyssä on nimetty muutamia romantiikan klassikoita. Vieressä seisoo toinen henkilö, josta näkyy vain jalat ja keskivartalo.

Ulla Onerva: Hattaradilemma

Tarinannuppuja-tilistään tunnetun Ulla Onervan esikoisromaani haluaa tehdä kunnianpalautusta romanttiselle viihdekirjallisuudelle. Pääosassa on abivuottaan viettävä Emma – nimetty tietysti Austenin sankarittaren mukaan – jonka elämää varjostaa menetetty ensirakkaus. Emma hakee lohtua romanttisesta viihdekirjallisuudesta, jota muu maailma tuntuu inh... Lue koko vinkki »
Puut liikkuvat öisin -kirjan kannessa on piirros, jossa on öinen puu ja metsää ja lintuja, hyvin yksinkertaisella ja karulla tyylillä piirrettynä.

Anna Tapola: Puut liikkuvat öisin

Anna Tapolan esikoisrunokokoelman kannessa on Iiris Kallungin taiteilema synkänsävyinen kuva, joka esittää kenties öistä metsää – ainakin kokoelman nimi antaa sellaisen suunnan tulkinnalle. Kansien välistä löytyy lisää synkkyyttä. Ensimmäisen osion nimi ”Suu täynnä mustaa leipää” on kaikessa arkisuudessaan jotenkin pahaenteisen kuuloinen. “Aamu syt... Lue koko vinkki »