Myrkky vesilasissa -kirjan kannessa on palapeliä, jonka takana kiemurtelee kaksi käärmettä. Käärmeiden taustalla on muistikirjaa, jossa lukee "Purevat korskuvat kyyt, kuka?"

Tuija Lehtinen: Myrkky vesilasissa

Myrkky vesilasissa on Tuija Lehtisen Erja Revon tutkimuksia -sarjan seitsemäs osa. Erja Repo on yksityisetsivä, joka toimi aiemmin poliisina. Revon miesystävä on kirjailija Turo Nykärö. Vuosikymmeniä sitten samalla kirjoittajakurssilla Nykärön kanssa olleiden ihmisten kurssitapaaminen käynnistää Revon uusimman tutkinnan. Turo Nykärö on kutsuttu ... Lue koko vinkki »
Soteorpo-kirjan violetissa kannessa on kirjan nimen taustalla neljä korttipakan ässää, Playstation-ohjaimen nappien kuviot (ympyrä, neliö, kolmio ja rasti) ja kaksi ihmisen siluettihahmoa.

Minna Lindgren: Soteorpo

Huolitellusti aina pukeutunut mies ilmaantuu aamiaispöytään kalsareissa. Hellyys muuttuu kipeiksi puristeluiksi. Rahankäytöstä tulee holtitonta. Onko mies masentunut, kun kunnanjohtajan työstä eläkkeelle jääneen elämässä ei riitä täytettä? Siitäkö pahantuulisuus? Pirjo-vaimo yrittää ymmärtää. Minna Lindgrenin Soteorpo on taattua, nasakkaa toimit... Lue koko vinkki »
Kissa, joka saalisti syyllisen -kirjan kannessa on piirros kapeasta raosta kurkistavasta kilpikonnavärisestä kissasta.

L. T. Shearer: Kissa, joka saalisti syyllisen

"Onko ihmisten helppo valehdella?" Conrad kysyi. "Kai heidän on, juu", Lulu sanoi. "Miksi kysyt?" "Ajattelin vain, kuinka helposti valehteleminen näyttää ihmisiltä sujuvan. Rikolliset valehtelevat, totta kai, koska he eivät halua rangaistusta. He sanovat mitä vain välttyäkseen vankilatuomiolta." "Yleensä kyllä. Eihän kukaan halua vankilaan... Lue koko vinkki »
Kissa, joka ratkaisi kolme murhaa -kirjan vihreässä kannessa on musta taulunkehys vinossa ja sen sisällä kurkistamassa kilpikonnakuvioitu Conrad-kissa.

L. T. Shearer: Kissa, joka ratkaisi kolme murhaa

Hurmaava ja viisas Conrad on puhuva kissa, joka on valinnut eläkkeellä olevan poliisin, Lulu Lewisin, ihmisekseen. Muiden kuullen Conrad sanoo vain "Miau", ja Lulu vakuuttaa ihmettelijöille, että kyllä, se ymmärtää aivan kaiken ja on hyvin puhelias kissa. L. T. Shearerin kissadekkarisarjan toisessa osassa päästään asuntoveneellä jo liikkeelle ko... Lue koko vinkki »
Kissa, joka pyydysti tappajan -kirjan punaisessa kannessa alareunasta pilkistää kilpikonnavärisen kissan pää. Muuten kannessa on vain kirjan ja kirjoittaja nimet.

L. T. Shearer: Kissa, joka pyydysti tappajan

Kissadekkarit osuivat silmiini kirjasomessa, ja pakkohan L. T. Shearerin Conrad-kissan tutkimuksiin oli tarttua. Kissa, joka pyydysti tappajan on sarjan ensimmäinen osa. Pisteet sille, joka lisäsi suomenkieliseen nimekkeeseen pilkun paikoilleen ja käytti sitä myös kannessa! Kannen on suunnitellut Susanna Appel. Kansiliepeen mukaan kukaan ei tied... Lue koko vinkki »
Nyytti portailla -kirjan kannessa on asunnon ovi, jota lähestyy nainen, joka kantaa sylissään pikkulasta.

Sara Storm: Nyytti portailla

Tiedättehän, kuinka joillakuilla eläkeläisillä on aina kiire? Toiset taas eivät osaa oikein asettua aloilleen eivätkä löydä paikkaansa uusissa olosuhteissa. Ellin mies Hannu on sellainen. Elli on ollut eläkkeellä pari vuotta Sara Stormin kirjassa Nyytti portailla. Hänen päivänsä täyttyvät lastenlapsista, omakotitalon touhuista ja pihatöistä, eik... Lue koko vinkki »
Kohtalokas kotiinpaluu

Louise Penny: Kohtalokas kotiinpaluu

Armand Gamachen tarina jatkuu; Kohtalokas kotiinpaluu on jo sarjan kymmenes osa. Kaksi osaa vuodessa -tahti on ollut tasainen, kiitos vaihtuvien suomentajien ja sen, että alkuperäisteoksia on riittänyt hyvin. Niitä riittää edelleen: tätä kirjoittaessani Penny on kirjoittanut sarjaan jo 18 osaa. Ollaan siis vähän yli puolessa välissä tähän asti ilme... Lue koko vinkki »
Lauantaitanssit

Marja-Leena Tiainen: Lauantaitanssit

Varmaa, vakaata menoa, tuumailen itsekseni ja jatkan lukemista tuumaillen: tämän selkeämmin ei voi kirjoittaa elämän jokapäiväisestä menosta. Siinä on konstailut kaukana kun Marja-Leena Tiainen (s. 1951) kirjoittaa kotiäidin pyrkimyksestä oman tahdon tielle. Ei aviomies paha eikä väkivaltainen ole, mutta hänen pillinsä mukaan on elämä eletty ja ... Lue koko vinkki »
Sensein salkku

Hiromi Kawakami: Sensein salkku

Japanilainen Hiroki Kawakami (川上 弘美, s. 1958) on palkittu kirjailija. Plakkarista löytyy Japanin kenties arvostetuin kirjallisuuspalkinto, Akutagawa, ja tämä romaani voitti Jun’ichirō Tanizakin mukaan nimetyn palkinnon, joka myönnetään vuoden ansioituneimmalle ammattilaiskirjailijan kirjoittamalle romaanille (Haruki Murakami voitti palkinnon Maailm... Lue koko vinkki »
Tätä en vielä kertonut : Uutismiehen tilinpäätös

Kari Lumikero: Tätä en vielä kertonut : Uutismiehen tilinpäätös

Tornion pojasta Kari Lumikerosta (s.1945) ja hänen soraisesta äänestään kun olen aina pitänyt, oli mielenkiintoista lukea miestä ilman ääntä. Ja kas kummaa: äänen sävy kuului tekstin lomassa! Aloitettiin maailman matkat Huippuvuorilta, jossa Pohjoismaiden ulkoministerit kokoontuivat, ja pääteltiin matkat Thaimaan lintuinfluenssajuhliin sekä Salo... Lue koko vinkki »
Olive, taas

Elizabeth Strout: Olive, taas

Olive Kitteridge, taas. Vai vielä? Elizabeth Strout palaa rakastetun hahmonsa pariin. Olive, taas on edellisen Olive Kitteridgen tapaan episodiromaani, kokoelma irrallisia kertomuksia, joista kuitenkin muodostuu yhtenäinen tarinan kaari. Novellikokoelmamainen rakenne antaa Stroutille mahdollisuuden pikakelata tylsiä kohtia ja tarttua ainoastaan Oli... Lue koko vinkki »
Jäämies

Arnaldur Indriðason: Jäämies

Kappas! Arnaldur Indriðasonin suosittujen islantilaisdekkareiden käännöksissä on ollut parin vuoden tauko. No, onhan noissa aiemmissakin luettavaa hetkeksi, sillä Jäämies on jo 16. Arnaldurin suomeksi ilmestynyt rikosromaani. Pääosassa on poliisista eläkkeelle jäänyt Konrað, vanheneva leskimies, joka jättäytyi sivuun päivätyöstään vaimonsa saira... Lue koko vinkki »
Aja aurasi vainajain luitten yli

Olga Tokarczuk: Aja aurasi vainajain luitten yli

Jossain Puolan syrjäseudulla, Tšekin rajan tuntumassa, pienessä kylässä on talven yli enää kolme vakituista asukasta. Janina-rouva on eläkkeelle jäänyt (tai ehkä oikeammin: eläkkeelle siirretty) opettaja, joka huolehtii kesäasukkaiden mökeistä talvikaudella, käy kerran viikossa paikallisessa alakoulussa englannin tunteja pitämässä ja kääntää vanhan... Lue koko vinkki »

Kalle Isokallio: Arkadianmäen aapinen

No nyt tässä varsinaisessa suossa rämmitään ja silmistä hikeä jos rähmääkin pyyhitään. Ketä uskoa, ketä ei? Poliitikkoja ei ainakaan, noita kansannuoleskelijoita. Keskiluokkakin mennä viuhottaa mitään tajuamatta kansantaloudesta: ovat nöyriä talutettavia, kun kansanedustajat ja ministerit kääntävät asiat päälaelleen äänestäjille puhuessaan. Verot v... Lue koko vinkki »

Heidi Mäkinen: Ei saa elvyttää

Siihen, miksi tartuin tähän kirjaan, on kaksi syytä:- Kirjan nimi: Ei saa elvyttää on niin naseva ja niin omakohtainen, kun olen sitä aina perillisilleni tolkuttanut, että jos niin kävisi, niin ei!- Kirjailija Heidi Mäkisen Ei saa mennä ulos saunaiholla oli niin ihana, että oli pakko saada tietää, mitä hän on nyt saanut aikaiseksi. Tämä kirja es... Lue koko vinkki »

Elizabeth Strout: Olive Kitteridge

Olive Kitteridge on yläkoulun matematiikan opettaja pienessä Crosbyn kaupungissa Yhdysvaltain Mainessa. Hän on pelätty opettaja, ehkä suorapuheisuutensa, ehkä romuluisuutensa, ehkä yleisen epämiellyttävyytensä vuoksi, mutta joka tapauksessa Crosbyn pienessä yhteisössä kaikki tuntuvat tietävän, kuka hän on. Elizabeth Stroutille hän on sen verran tär... Lue koko vinkki »
Jos se näyttää siltä

Mikko Rimminen: Jos se näyttää siltä

Kielitajultaan Mikko Rimminen on ilman muuta omaperäisimpiä nykykirjailijoitamme. Hän suosii pitkiä virkerakenteita, itsekeksittyjä sanoja ja adverbeja. Rimmisen kieli ei tottele mitään konventioita, vaan Rimminen kirjoittaa juuri niin kiemuraisesti kuin haluaa. Ympärillä ilta alkaa mytistyä kohti pistettä, jossa elokuun potentiaali, pakahduttav... Lue koko vinkki »
Kuolema kiitospäivänä

Louise Penny: Kuolema kiitospäivänä

Louise Pennyn esikoisteos ilmestyi suomeksi jo toistamiseen, edellisen ker­ran rikoskomisario Armand Gamachen tutkimuksiin päästiin vuonna 2008, kun WSOY julkaisi kirjan Sapo-sarjassa nimellä Naivistin kuolema. Silloin sar­jan julkaisu jäi kakkososaan, saapa nähdä kuinka pitkälle Bazar tällä kertaa suomentaa nyt jo 15-osaiseksi venynyttä sarjaa. ... Lue koko vinkki »
Mennä, meni, mennyt

Jenny Erpenbeck: Mennä, meni, mennyt

Richard on Berliinissä asuva eläköitynyt ja leskeksi jäänyt professori, eikä kotimaakaan ole entiselle itäsaksalaiselle enää ihan sama Saksojen yhdistymisen jälkeen. Ei siis ole ihme, että mies on hieman tyhjän päällä. Sattuma johdattaa Richardin kohtaamaan Berliinissä mieltään osoittavia maahanmuuttajia. Kun afrikkalaisten pakolaisten protestil... Lue koko vinkki »
Aitta

Antti Hyry: Aitta

Luin Antti Hyryn Uunin ja nautin lukemastani, joten katsoin Aitankin tarpeelliseksi lukea. Tämänkin kirjan juoni on tiivistettävissä kolmeen sanaan: mies siirtää aitan. Päähenkilölle – tässä romaanissa nimeämättömälle, mutta selvästi sama mies kuin Uunin Pietari ja kenties Antti Hyry itse – ehdotetaan juhannusseuroissa aitan ostamista. Olisi hyv... Lue koko vinkki »