Silkkiapinan nauru -kirjan kannessa on sinisävyistä öistä metsää, jossa tapiiri kuljeskelee vedessä katsellen taivaalle.

Linda Bondestam ja Annika Sandelin: Silkkiapinan nauru

Viidakossa asuvat parhaat ystävykset silkkiapina ja tapiiri, jotka leikkivät päivät pitkät. Sitten silkkiapina kuitenkin sairastuu ja lopulta kuolee. Laiskiainen, tukaani ja silmälasikarhu yrittävät lohduttaa tapiiria, mutta mikään ei korvaa rakasta ystävää. Kukaan ei loiki oksilla yhtä taitavasti, pidä yhtä kauniita puheita tai naura yhtä heleästi... Lue koko vinkki »
He, jotka jäävät jäljelle -kirjan kannessa on isä, kaksi lasta, mummo ja koira hautakiven äärellä. Mummo ja toinen lapsista kaataa kastelukannulla vettä hautakiven edessä oleville kukille.

Siri Ahmed Backström ja Karin Saler: He, jotka jäävät jäljelle

Kuolemaa voidaan käsitellä lasten kuvakirjoissa monin tavoin. Toisinaan käsittelytapa on lyyrisempi ja etäisempi, toisinaan konkreettisempi. Ruotsalainen He, jotka jäävät jäljelle kallistuu konkreettisen puolelle. Jo kansikuvassa perhe on kokoontunut hautakiven äärelle. Karin Saler palkittiin tästä esikoislastenkirjastaan kuvittaja Siri Ahmed Backs... Lue koko vinkki »
Hard Land

Benedict Wells: Hard Land

Missourilaisesta Gradyn pikkukaupungista kotoisin oleva Sam täyttäisi pian 16. Hänen äitinsä on kuolemansairas, isosisko on muuttanut Hollywoodiin, ja isä on irtisanottu näivettyvän kaupungin suurimman tehtaan alasajon yhteydessä. On kesä 1985, ja siitä tulee Samille ikimuistoinen: hän pääsee kesätöihin kaupungin hiljaiseen elokuvateatteriin ja tu... Lue koko vinkki »
Ihmettä kaikki

Juha Itkonen: Ihmettä kaikki

Loppukesällä 2016 kirjailija Juha Itkosen perheeseen odotettiin kolmatta lasta, mutta kaikki ei mennytkään hyvin: lapsivesi alkoi vuotaa kohdusta varhaisilla viikoilla, ja vaikka sikiö ei siihen menehdykään, on tilanne kohdussa vaikea, ja Itkonen puolisoineen joutuu miltei mahdottoman valinnan eteen. Onko edessä abortti vai vieläkö he haluavat kann... Lue koko vinkki »
Kaikkien menetysten äiti

Marjo Niemi: Kaikkien menetysten äiti

Varastossa työskentelevä päähenkilö Mona asettuu eräänä uuvuttavana työpäivänä kesken työnteon hyllynkoloon vähän lepäämään, ja yhtäkkiä huomaa olevansa keskellä pimeää. Pimeydestä erottuu valoa, valossa on pyörälliset kärryt ja niiden päällä muodosta päätellen ruumis. Kun lopulta käy ilmi, että ruumis on Monan äiti, käynnistyy prosessi. Kaikkie... Lue koko vinkki »

Juha M. Itkonen: Surun virrassa : läheisensä menettäneen sielunhoito

Surua koskettelevia kirjoja on ilmestynyt tiuhaan tahtiin, mikä kertonee juuri asian merkityksellisyydestä. Tavalla tai toisella se koskettaa meitä jokaista, vähintäänkin henkilökohtaisesti ja usein myös vaativina tilanteina työelämässä. Juha M. Itkonen käsittelee surua uudessa kirjassa kolmesta näkökulmasta: läheisensä menettäneen omakohtaisena su... Lue koko vinkki »

Miia Moisio: Lupa surra

Menetykset ja vastoinkäymiset eivät juurikaan kysy lupaa eivätkä sopivaa hetkeä. Suru pysäyttää ja anoo kantajaltaan vastauksia, vaikka kysymyksetkin ovat vasta hakusessa. Menetyksen suuruus ja ihmisen persoonallisuus vaikuttavat oleellisesti siihen, milloin ja miten ihminen on valmis käsittelemään surua. Viime vuosina olen lukenut monta surua k... Lue koko vinkki »

Annina Holmberg ja Eeva Litmanen: Yksi talvi, kaksi kesää : Äitiä ja ystävää tuonilmaisiin saattamassa

Dramaturgi Ritva Holmberg sai keuhkosyöpädiagnoosin 68-vuotiaana ja kuoli siihen sairastettuaan vajaat puolitoista vuotta. Hänen tyttärensä Annina Holmberg ja hänen ystävänsä Eeva Litmanen kirjoittivat tuosta ajasta yhteisen kirjan, jossa he kertovat ajasta diagnoosin shokkivaiheesta aina hyvästeihin ja kuolemaan. Vaikka kokemus yhdisti heitä, he t... Lue koko vinkki »
Pelkääjän paikalla

Laura Lehtola: Pelkääjän paikalla

Pelkääjän paikalla on erittäin koskettava romaani, ihan kaikella tavalla. Aapo menettää vaimonsa. Syöpä vie vaimon ja Aaposta tulee pienen tytön yksinhuoltaja. Kirja on kerrottu niin, että siinä on kaksi tasoa, se aika kun Anna on elossa ja se aika kun ei ole. Pääosin Aapo on kirjan kertoja ja kertoo asioitaan Annalle, jota ei enää ole. Tarina t... Lue koko vinkki »
Valkoinen Toyota vei vaimoni

Joni Skiftesvik: Valkoinen Toyota vei vaimoni : elämänkuvia

Me olemme rakennettuja muistoistamme. Mitä olemme tehneet, sitä elämämme on ollut. Ihmiset ympärillämme, rakkaat perheenjäsenet, ystävät, työtoverit. Kotikulmien hahmot. Niistä elämä on tehty, ja jotkut meistä ovat ottaneet tehtäväkseen kirjoittaa sen ulos. Yksi parhaimmista on Joni Skiftesvik. Valkoinen Toyota vei vaimoni lähtee siitä, kun sydä... Lue koko vinkki »
Äitienpäivä

Pirjo Rissanen: Äitienpäivä

Äitienpäivä on jatkoa Muistot-romaanista tutulle sukutarinalle. Se kertoo naisen elämän käännekohdista ja arjesta, jonka pieneltä tuntuvista tapahtumista kasvaa suuria ja merkitseviä. Se kertoo sitkeistä, puoliaan pitävistä ja toisiaan tukevista eri-ikäisistä naisista aidosti huumorin vilahtaessa aina välillä pienimuotoisesti näkyviin. Pirjo Ris... Lue koko vinkki »