Nälkänummi

Andrew Michael Hurley: Nälkänummi

Nälkänummi on Andrew Michael Hurleyn kolmas kirja. Nimi viittaa päähenkilöinä toimivien kotitaloon. Juliette ja Richard ovat kokeneet kaikista kamalimman: oman lapsen kuoleman. Heidän poikansa Ewan oli menehtyessään vain viisivuotias ja kumpikin vanhempi on jäänyt vangiksi menetykseensä. Sitä surutyötä käsitellään koko kirjan ajan. Richard on am... Lue koko vinkki »
Olisi jotain kerrottavaa

Celeste Ng: Olisi jotain kerrottavaa

Lydia on kuollut. Muut eivät kuitenkaan tiedä sitä vielä. Puoli seitsemältä toukokuun kolmantena päivänä vuonna 1977 he tietävät vain sen, ettei Lydia ole tullut ajoissa aamiaiselle, eikä se huolestuta heitä. Olisi jotain kerrottavaa alkaa houkuttelevasti. Se kertoo kiinalaisamerikkalaisesta Leen perheestä, joka asuu ohiolaisessa pikkukaupungissa.... Lue koko vinkki »

Juha M. Itkonen: Surun virrassa : läheisensä menettäneen sielunhoito

Surua koskettelevia kirjoja on ilmestynyt tiuhaan tahtiin, mikä kertonee juuri asian merkityksellisyydestä. Tavalla tai toisella se koskettaa meitä jokaista, vähintäänkin henkilökohtaisesti ja usein myös vaativina tilanteina työelämässä. Juha M. Itkonen käsittelee surua uudessa kirjassa kolmesta näkökulmasta: läheisensä menettäneen omakohtaisena su... Lue koko vinkki »

Antti Halme: Saattaen vaihdettava

Tämä Antti Halmeen ensimmäinen aikuisten kirja on niin lukemisen arvoinen, että olin ihan liekeissä alusta loppuun asti. Kirjassa on kolme päähenkilöä, joiden elämät ovat kaikki erilaisia, mutta niin mielenkiintoisia, että välillä nauratti ja sitten taas nousi vesi silmiin. Joten voi sanoa, että silloin kirjailija on onnistunut, kun saa tunteet ... Lue koko vinkki »
Surun istukka

Katriina Huttunen: Surun istukka

”Totuttelen ajatukseen poissaolon läsnäolosta. Kuoleman tyhjyys, nothingness, on rangaistukseni, se että joudun sietämään itseäni ja kohtaamaan oman syyllisyyteni ja häpeäni joka päivä, joka yö, joka hetki.” Katriina Huttunen on maineikas ja lahjakas pohjoismaisen kirjallisuuden kääntäjä: Karl-Ove Knausgård, Jussi Adler-Olsen, Kim Leine, Anne B. R... Lue koko vinkki »

Miia Moisio: Lupa surra

Menetykset ja vastoinkäymiset eivät juurikaan kysy lupaa eivätkä sopivaa hetkeä. Suru pysäyttää ja anoo kantajaltaan vastauksia, vaikka kysymyksetkin ovat vasta hakusessa. Menetyksen suuruus ja ihmisen persoonallisuus vaikuttavat oleellisesti siihen, milloin ja miten ihminen on valmis käsittelemään surua. Viime vuosina olen lukenut monta surua k... Lue koko vinkki »

Petri Tamminen: Musta vyö

Petri Tamminen on aina kuulunut minun suosikkikirjailijoihini, sillä hänen mahtava lakoninen tyylinsä on hurmannut minut. Pidän tavattomasti niistä loppuun asti hiotuista lauseista, joissa jokaisessa on ajatus. Musta vyö on se isän vyö. Isä on kuollut ja jättänyt jälkeensä paitsi sen vyön, niin paljon muuta. Kirjailija suree ja syyllistää itseää... Lue koko vinkki »

Annina Holmberg ja Eeva Litmanen: Yksi talvi, kaksi kesää : Äitiä ja ystävää tuonilmaisiin saattamassa

Dramaturgi Ritva Holmberg sai keuhkosyöpädiagnoosin 68-vuotiaana ja kuoli siihen sairastettuaan vajaat puolitoista vuotta. Hänen tyttärensä Annina Holmberg ja hänen ystävänsä Eeva Litmanen kirjoittivat tuosta ajasta yhteisen kirjan, jossa he kertovat ajasta diagnoosin shokkivaiheesta aina hyvästeihin ja kuolemaan. Vaikka kokemus yhdisti heitä, he t... Lue koko vinkki »
Surulla on sulkapeite

Max Porter: Surulla on sulkapeite

Mies on menettänyt vaimonsa ja pojat äitinsä. Varis tulee surun taloon, ja jää kunnes suru on poissa. Varis ottaa pojat siipiensä suojaan ja on suruterapeuttina isälle. Suru muotoutuu jokaiselle eri lailla ja tuntuu eri paikassa. Suru saattaa painaa harteita kuin kynnet, sivellä ihoa sulkien lailla tai yllättää ajoittain kuin rääkäisy. Surulla o... Lue koko vinkki »
Elämän päättyessä

Pirkko Siltala: Elämän päättyessä : Matka kohti kuolemaa

Onks pakko, jos ei taho? Kyllä, yksi pakko kohtaa jokaista eläväistä olentoa ja se on kuolema. Kuolema on aiheena vaikea, tabu, josta mielellään vaietaan. Kuolema edustaa ahdistusta, surua ja menetystä. Läheisen kuolema on kipeä muistutus myös omasta kuolevaisuudestamme. Vaikka meillä on uusin tekniikka ja tietämys hallussamme, kuolemaa emme voi ha... Lue koko vinkki »
Suru

Elisa Hauhio, Satu Paakkala ja Jari Sadinmäki: Suru

Suru on pieni kaunis kirja siitä, miltä tuntuu kun on surullinen, ikävöi sitä läheistä, jonka on menettänyt. Kun itse menetin läheisen, en voinut lukea mitään asiaa käsittelevää kirjallisuutta. Nyt kun siitä on jo tovi aikaa, uskalsin kokeilla ja se tuntui hyvältä. Lukea niitä ajatuksia, joita itselläkin on ollut ja on edelleen mielessä. Täss... Lue koko vinkki »

Sanna Karlström: Siilin laulu

Tämä kuuluu ryhmään hiljaiset kuvakirjat. Tapahtumat etenevät rauhallisesti, tekstin takana on kerroksia ja lukijan täytyy itse tulkita, mikä lähtötilanne oikein on. Runoilijana tunnetun Sanna Karlströmin ensimmäinen lastenkirja käsittelee surua. Se tekee sen hienovaraisesti eikä sano mitään kovin suoraan. Marika Maijalan kuvittama Siilin laulu on ... Lue koko vinkki »
Suruposki

Anna Härmälä: Suruposki

Anna Härmälä käsittelee uusimmassa lasten kuvakirjassaan surua ja siitä selviämistä. Suruposken tarina alkaa, kun Heimon isomummo Kimmelstiina on kuollut. Kaikista kauheinta on, että Kimmelstiinan ihana asunto täytyy tyhjentää ja sinne muuttavat uudet asukkaat, jotka haluavat maalata seinät valkoisiksi. Heimo ei halua, että uudet pilaavat kaiken, j... Lue koko vinkki »
Kivenkerääjät

Minna Mikkonen: Kivenkerääjät

Minna Mikkosen esikoisteos Kivenkerääjät on yksi surullisimpia kirjoja, joita olen koskaan lukenut. Kivenkerääjät kertoo 6-vuotiaan Veinin syksystä ja talvesta. Sisko on kesällä kadonnut ja koko perhe vajonnut suruun. Vain Veinillä on suunnitelma. Hän kiertää tuttuja paikkoja, käy mielessään läpi siskon kanssa käytyjä keskustelua ja muistelee salaa... Lue koko vinkki »
Johannes ja Jura

Kirsti Ellilä: Johannes ja Jura

Kaupungissa asuu vielä yksi dinosaurus. Dinosaurus, jota kukaan ei näe. Tai ehkä kukaan ei halua nähdä, koska kaikkihan tietävät, ettei dinosauruksia enää ole. Tai ehkä he eivät vain näe sitä, mikä on heitä lähellä. Jura kuljeskelee öisin pitkin kaupungin katuja ja syö elääkseen ihmisten jälkeensä jättämiä roskia, tosin styroksipakkaukset aiheuttav... Lue koko vinkki »
Karikko

Seita Vuorela (ent. Parkkola): Karikko

"Oletetaan, että toinen teistä nyt kuitenkin putoaa katolta ne kymmenen metriä alhaalla odottavalle asfaltille eikä häntä enää ole." 14-vuotias Mitja päätyy kesälomalla 15-vuotiaan veljensä Vladimirin ja äitinsä kanssa leirintäalueelle, jonka Mitja nimeää oitis Land's Endiksi, koska se on viimeinen kaistale maata ennen merta. Mitjaa painaa p... Lue koko vinkki »
Sukupolveni unta

Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta

Säädyllinen murhenäytelmä. Jotakin kohahduttavaa, jotakin sangen rohkeaa. Näin olisin vastannut, mikäli minua vielä joitakin päiviä sitten olisi pyydetty ilmaisemaan mielleyhtymäni nimelle Helvi Hämäläinen (1907–1998). Olisin nähnyt edessäni nuorehkon naiskirjailijan, uhkarohkean ja itsenäisen, henkilön joka sukupuolestaan huolimatta uskalsi kirjoi... Lue koko vinkki »
Kaikkea kaunista

Sari Luhtanen: Kaikkea kaunista

Annan elämä on kaunista juuri nyt. Hän on tavoittanut lähes kaiken, mistä on unelmoinut. Hänessä itsessään on tyyliä ja niin on hänen omistamassaan kauneushoitolassaankin, Nereidissä. Poikaystävä on upea ja kaiken pitäisi olla kuosissa. Aki on himppasen viileä kaveri, ei siis coolilla tavalla. Vain viileä. Hänellä on jatkuvia bisnestapaamisia, aina... Lue koko vinkki »