Satu Tähtiseltä on tähän mennessä ilmestynyt yksi suoraan äänikirjaksi tehty viihdekirja ja kaksi osaa viktoriaaniseen aikaan sijoittuvaa Moraalisten naisten kirjakerho -sarjaa. Sarjan kolmas osa ilmestyy piakkoin.
Haastattelin Tähtistä sähköpostilla helmikuussa 2025.


Mistä sarja sai alkunsa? Mikä oli se sysäys joka sai sinut aloittamaan kirjoittamisen juuri tästä aiheesta? Millainen matka sarjalla oli ideasta julkaistuiksi kirjoiksi?
Sarja sai alkunsa korona-aikaan, kun mietin, osaisinko kirjoittaa lämpimän ironisen historiallisen romanssin hiukan Jane Austenin tyyliin. Siitä syntyi Lordi D. Olin kirjoittanut paljon viihdettä ja rakkausromaaneja pöytälaatikkoon, mutta en varsinaisesti historiallista. Taustaltani olen historioitsija (FM, pääaine yleinen historia), joten historia on tarinoilleni luonteva kehikko. Olen lukenut paljon historiallista viihdettä ja erityisesti 1800-luvun Englantiin sijoittuvaa viihdettä. Viktoriaaninen aika on kenties ”lempiaikakauteni”.
Kirjailija minusta tuli, kun osallistuin 2022 Otavan, Kariston ja Suplan viihdekirjakisaan ja tekstini Kalajoen hiekat menestyi ja kustannettiin äänikirjana. Kustannusprosessin aikana kerroin, että pöytälaatikossani on lukuisia viihdesarjoja, ja lopulta Otavalta pyydettiin lukuun nimenomaan Lordi D:n kässäri. Siihen mennessä, kun Lordi D sai kustannussopimuksen, minulla oli valmiina koko neliosainen sarja.
Mikä sarjan kirjoittamisessa on ollut helppoa, mikä vaikeaa? Miten luot jännitettä ja kemiaa hahmojesi välille? Millainen kirjoittaja ylipäänsä olet, oletko intuitiivinen kirjoittaja vai huolellinen suunnittelija?
Viihteen kirjoittaminen on minulle helppoa, romantiikan kaava ja genre ovat minulle niin tuttuja. Koen, että historiallisessa viihteessä olen omimmillani, koska nautin myös taustatyöstä. Vaikeinta minulle on kenties kuvailun kirjoittaminen ja hidastaminen sekä pysähtyminen asioiden äärelle.
Olen kai hahmovetoinen kirjoittaja ja kirjoitan yleensä sarjoissa. Mietin aina tarinaa kirjoittaessani, ketkä sivuhahmoista voisivat päätyä yhteen ja olisivat seuraavien tarinoiden päähenkilöitä.
Kirjoitan hahmo- ja dialogivetoisesti, eli raakatekstini saattaa pohjautua hyvin pitkälle dialogiin, jota lähden sitten rikastamaan. En suunnittele tarinoitani juurikaan, vaan aloitan kirjoittamisen alusta ja yllätyn itsekin matkan varrella siitä, miten tarina lopulta saa muotonsa ja mitä matkan varrella tapahtuu. Kaava ja genre toki ohjaavat kirjoittamista ja juonen rakentelua.
Moraalisten naisten kirjakerhon naiset ovat tietoisesti moderneja hahmoja. Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia tämä tuo historiallista viihdettä kirjoittaessa?
Kirjallisuus, myös viihdekirjallisuus, heijastaa aina kirjoitusajankohdan arvoja ja asenteita. Tutkin aikanaan gradussani historiallisen romantiikan ”äidin” Georgette Heyerin tuotantoa 1920-luvulta 1970-luvulle. Tutkimustulokseni oli, että kirjojen nais-, mies- ja parisuhteen kuvat heijastelivat aina kirjoitusajankohdan arvoja ja ideaaleja. Seison siten ylpeästi ja perustellusti ”modernien” nais- ja mieshahmojeni takana, vaikka historiallista romantiikkaa kirjoitankin.
Historiallisen ajan näen mahdollisuutena pohdiskella ja käsitellä nykypäivässäkin ajankohtaisia ilmiöitä, kuten naisen asemaa, sukupuolirooleja ja sukupuoliin ja parisuhteeseen kohdistuvia odotuksia. Kuten tämän päivän maailmanpoliittinen tilanne meille kertoo, nämä aiheet eivät suinkaan ole loppuun käsiteltyjä. Tarvetta ja tilausta feministiselle viihteelle ehdottomasti on.
Haasteena on toki se, etteivät kaikki lukijat välttämättä pidä aivan näin moderneista hahmoista kuin mitä kirjoitan. Myös kirjailijoista jotkut haluavat ”pyrkiä historialliseen totuuteen”, vaikka minun mielestäni se ei ole välttämättä mahdollista eikä edes palvele nykylukijaa. Haluaisimmeko oikeasti lukea esimerkiksi naishahmoista, jotka allekirjoittavat heille historiallisessa ajassa määritellyt roolit kyseenalaistamatta niitä?
Historiallinen viihdekirjallisuus voi haastaa perinteisiä sukupuolirooleja siinä missä muukin kirjallisuus. Historiallisen viihteen kautta voimme tehdä näkyväksi myös nykypäivän sukupuolirooleja ja sukupuoliin kohdistuvia odotuksia ja pohdiskella ja haastaa niitä.
Miten merkittävää historiallinen tarkkuus sinulle on? Murehditko pikkuyksityiskohtien menemisestä oikein, vai oletko enemmän ”kunhan suuret linjat toimivat”-henkinen kirjoittaja?
Historiaa opiskelleena kirjoittaisin mieluusti ns. tarkasti. Tarkistan usein yksityiskohtia nettilähteistä ja pyrin niiden osalta riittävään tarkkuuteen. Käytän mielelläni muun muassa oikeita historiallisia henkilöitä sivuhenkilöinä ja viittaan todellisiin tapahtumiin. Uppoudun helposti taustatyöhön ja yksityiskohtiin, joita netin kautta saa melko helpostikin selville.
Historioitsijana joudun pikemminkin opettelemaan sitä, ettei kaikkien faktojen tarvitse olla täsmällisesti paikallaan tai että joku asia voi tapahtua esimerkiksi ”vääränä vuonna”, jos se on kirjan juonen kannalta tärkeää.
Realismia tietysti on, että kirjoihin jää runsaasti epätarkkuuksia ja suoranaisia asiavirheitäkin, jotka saattavat selvitä esimerkiksi jälkikäteen.
Sarjassa on tähän mennessä ollut sekä teeskennelty suhde että menetetty rakkaus -teemat. Onko sinulla lempitrooppeja, joita haluat vielä päästä käyttämään?
Omia lempitrooppejani taitavat olla muun muassa vihollisista rakastavaisiksi ja järki- tai mukavuusavioliitto. Nämä molemmat taitavat olla läsnä Moraalisten naisten kirjakerho -sarjassakin eriasteisina versioina.
Mitkä ovat mielestäsi hyvän romanttisen viihdekirjan tärkeimmät elementit? Millainen dynamiikka vetoaa sinuun rakkaustarinoissa?
Tärkeintä on minusta jännite parin välillä ja sen rakentuminen matkan varrella. Kaipaan myös viihdekirjoihin uskottavaa psykologista kehitystä hahmojen välille, eli että hahmojen yhteen päätyminen on riittävän uskottavaa ja että hahmot kasvavat. Arvostan myös sitä, että genre ja kaava ovat hyvin hallussa – jopa niin hyvin, että niillä voidaan leikitellä.
Eniten pidän ehkä dynamiikasta, jossa parin tavoitteet ja motiivit törmäävät jollakin tavalla toisiinsa ja jossa riidellään kiihkeästi ja myös sovitaan riidat kiihkeästi. 😉
Haluan itse kuitenkin kirjoittaa myös erilaisia tarinoita erilaisista ihmisistä ja erilaisista parisuhteista ja haastaa silläkin tavalla itseäni kirjailijana.
Mitä lukijat ovat pitäneet sarjan tähänastisista osista? Onko jokin palaute yllättänyt sinut?
Lukijat ovat selvästi pitäneet sarjan kahdesta ensimmäisestä osasta. Varsinkin somessa olen saanut mukavasti näkyvyyttä, ja kirjani liikkuvat kirjastoissa ahkerasti.
Eniten olen ollut ehkä yllättynyt siitä, kuinka paljon lukijoiden mielipiteet ja ”suosituimmuusjärjestys” vaihtelevat. Jännitän nyt sitä, miten lukijat ottavat vastaan kolmososan. Se on myös kahta ensimmäistä hiukan ”kuumempi”.
Jotkut ovat antaneet palautetta, ettei kirjoissani tapahdu paljoakaan, ja se on tottakin, jos vertaa kirjoja esimerkiksi nyt suosittuun romantasiaan, jossa on myös paljon seikkailua ja maailmaa järisyttäviä juonenkäänteitä. Toisaalta Jane Austeninkaan kirjoissa ei tapahdu paljon mitään, ja juuri tietty arkisuus on varmasti yksi niiden vahvuus.
Kuinka pitkälle olet sarjaa suunnitellut? Kolme tähänastista osaa kattavat toistaiseksi esitellyt henkilöt, mutta oletko ajatellut jatkaa sarjaa vielä uusilla näkökulmilla tämän jälkeen, vai onko työn alla jo jotain ihan uutta?
Moraalisten naisten kirjakerho -sarjaan tulee vielä neljäs kirja, joka päättää sarjan. Olen kuitenkin kirjoittanut jo varsin pitkälle jatkosarjaa, jossa hypätään seuraavan sukupolven kuvioihin ja 1870-luvulle. Nähtäväksi jää, tarttuuko kustantamo siihen.
Pöytälaatikostani löytyy myös muita sarjoja ja käsikirjoituksia, joiden viilaamiseen ei ole ollut aikaa viime aikoina. Tarjolla voisi olla esimerkiksi kuumaa, dystooppista viihdettä ja moderniin maailmaan keskittyviä tarinoita.