Anna Hellen ja Pia Koivuniemen toimittama kirja Neuvostoliitto muistoissa ja mielikuvissa kertoo neuvostopropagandan aidoista onnistumisista ja niiden vastaanotosta, joka ylitti sekä ideologiset että valtioiden rajat, eikä se ole vähän. Urakka on ollut valtava. Vertaisarvioitu teos on hieno katsaus menneeseen.
Kirjan paras puoli on sen kiihkoton tapa esitellä ongelman molempia puolia, sortumatta itse helppoon jälkiviisasteluun tai ankaraan moralisointiin. Kirja esittelee myös virolaisten muistoja neuvostoajasta sekä inkerinsuomalaisiin ja juutalaisiin kohdistunutta vainoa, ja tästä isot pisteet.
Mutta mikä hienointa, teos ei pyri edes kertomaan historiallista totuutta vaan tutkii itään liittyviä muistoja suomalaisista, venäläisistä ja virolaisista näkökulmista. Neuvostoliiton muistaminen ja sen perintö ovat myös avaimia ymmärtää, miksi Neuvostoliitto yhä, kumma kyllä, palaa pienellä liekillä nykyvenäläisten sydämissä.
Se elää sitä vahvasti. Suomalaisten, virolaisten ja juutalaisten muistelijoiden matka puolen vuosisadan päähän kipeisiin muistoihin ei ole ollut helppoa. Se on vaatinut punaisen pirun kohtaamista vielä kerran kasvoista kasvoihin, ja yrityksen katsoa muiden silmin ”vanhaa vainoojaa”, joka edelleenkin häiriköi härskisti.
Meille on kerrottu erilaisia totuuksia vuosien aikana itäisestä naapuristamme ilman, että olisimme voineet niitä edes vähän kyseenalaistaa. Sellainen olisi johtanut automaattisesti poliittiseen paitsioon. Nyt se on mahdollista. Kirjassa pyyhitään pölyt niistä yhteisistä muistoista, joita emme haluaisi muistella.
Siksi kirja kysyykin lukijalta ennen puhdistautumista ja parantumista: Mitä Neuvostoliitosta muistetaan ja miten se muistetaan? Miten Neuvostoliittoa on esitetty eri aikoina kulttuurin tuotteissa, kirjallisuudessa, museonäyttelyissä, taiteessa ja mediassa? Ja vastaa itse: punainen lanka löytyy kirjaimellisesti punapropagandasta.
Neuvostoliitto muodostui jo varhaisessa vaiheessa yhdeksi suureksi vankilaksi, ja sen isä, Stalin, poliittisesti perverssin näytelmän ohjaajaksi jähmettyneenä itä-länsi taisteluksi maailmanvallasta apunaan Puna-armeijan kuoro, Sputnik, Laika-koira, Juri Gagarin sekä jääkiekon Punakone.
Neuvostoliitto muistoissa ja mielikuvissa on tasapainoisin ja kokonaisvaltaisin esitys arasta aiheesta, jota suomalaiset yrittävät välttää. Voisi sanoa, että haavat eivät ole vielä niin tarpeeksi umpeutuneet, että monet Neuvostoliiton takia kärsineet ihmiset voisivat kyynelittä poskella pohtia muistojaan ilman henkistä krapulaa.





