Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kuusikymppinen Lili viettää elokuista hellepäivää pienessä puutarhamökissä vanhan kartanon alueella. Päivän aikana ei tarvitse tehdä paljoakaan; Lili käy aamusella saunassa, touhuilee niitänäitä ja enimmäkseen odottaa. Ranskalainen vieras, parikymppinen Marius, on lähtenyt pois edellisenä iltana, mutta unohtanut jotain ja palaa sitä kenties hakemaan illemmalla.
Tämä odotus värittää koko päivää, sillä Lili on – pakko se on myöntää – ihastunut. Marius oli kaksi viikkoa puutarhatöissä Lilin apuna, kaikella oli aikaraja, joka tuli täyteen. Mutta siitä huolimatta: ihastus. Muutakin päivään sentään mahtuu. Ystävä Ina, joka on sairas, ehkä kuolemassa, on pyytänyt Liliä lähettämään videon heidän yhteisen Yöpuutarha-hankkeensa avajaisista parin vuoden takaa. Se pitää muistaa. Juhlissa tanssi heidän yhteinen ystävänsä Paul, joka hänkin poikkeaa Lilin mökillä päivän mittaan.
Lili veti lakanan kasvoilleen, se ei tuntunut hyvältä, niin tehtiin vainajille, hän oli elossa ja tahtoikin olla. Mutta päivästä tulisi pitkä, hän ei halunnut ottaa sen painoa ihan vielä kantaakseen.
Siinä sivussa Lili sitten on hetkessä, touhuaa vanhan Rauha-koiransa kanssa, muistelee menneitä. Mieli palaa nuoruuden matkoihin Euroopassa ja erityisesti erääseen kuumaan romanssiin Pariisissa. Mielessä pyörii myös lapsuus, pääasiassa naisten – isoäidin ja tätien – parissa vietetty. Ajan kuluminen, mennyt ja vähän tulevakin.
Marius on taitavasti kirjoitettu, lämminhenkinen loppukesän päivä, jonka tunnelmaan oli ilo uppoutua ja syventyä. Sirpa Kähkönen on taitava kirjoittaja ja kirjoittanut hyvin, Lili välittyy kirjan sivuilta täyteläisenä, kokonaisena ihmisenä. Myös puitteet ja ympäristö henkivät lämpöä ja omaa salaperäistä tunnelmaansa. Marius on mainiota luettavaa niin elokuun lämmössä kuin vaikka talven pimeydessä muistuttamassa loppukesästä.
