Christa Steinby: Herodotos : Historiankirjotuksen isä ja hänen maailmansa

Herodotos

Osta kirja itsellesi

(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)

Vuonna 2021 on kulunut tasan 2500 vuotta persialaissotien päättymisestä. Mikäli persialaiset olisivat tuolloin voittaneet Kreikan kaupunkivaltiot, näyttäisi historiamme aivan toisenlaiselta. Nämä tapahtumat ovat kiintoisia myös toisesta syystä – niistä kirjoitti länsimaisen historian ensimmäinen historijoitsija Herodotos (484–425 eaa.). Hänen kirjoittamansa Historiai eli historiateos oli aikaisempiin kirjoituksiin verrattuna poikkeuksellinen. Herodotos ei tapahtumia selittäessään enää nojannut jumaliin tai vanhoihin myytteihin, kuten oli tapana. Tuolloin oli vielä aivan tavallista ajatella, että valtakuntien historiaa ja suvun esi-isiä takaisinpäin laskiessa päästään lopulta tarujen jumaliin, tai että luonnonilmiöiden taustalla vaikuttivat yliluonnolliset voimat.

Herodotos siis ensimmäisenä kirjoitti teoksen, jossa on toimiva kronologia, käsitys asioiden syistä ja seurauksista sekä toimiva lähdekritiikki. Herodotos myös matkusti laajasti niin Persiassa kuin Egyptissäkin ja hän luonnollisesti tutustui myös Ateenaan. Hän haastatteli ja keräsi tietoja sekä arvioi niiden uskottavuutta. Ennen kaikkea Herodotos pohti kysymystä, miksi kreikkalaiset ja persialaiset olivat joutuneet sotaan keskenään. Hän kirjoitti nimenomaan universaalihistoriaa, jonka painopiste on Persiassa, ei Kreikassa. Tämäkin oli poikkeuksellista ja alusti myöhemmässä antiikin historiankirjoituksessa yleistä käsitystä, että vain yleistä historiaa kirjoittamalla voidaan kunnolla tutkia asioiden syitä ja seurauksia.

Christa Steinby valottaa sekä Herodotoksen pääteoksen sisältöä että sitä maailmaa, jossa tämä monien alojen edelläkävijä vaikutti. Steinby myös tuo aiheesta tuoretta kansainvälistä tutkimustietoa suomalaisille lukijoille. Mainittakoon tässä yhteydessä vaikkapa Herodotoksen kuvailema egyptiläinen barista -laivatyyppi, jota pidettiin pitkään puhtaana sepitteenä, sillä kuvausten mukaista laivaa ei pidetty mahdollisena. Vuonna 2019 arkeologisilla kaivauksilla kuitenkin löydettiin laiva, jolla on vahvoja samankaltaisuuksia Herodotoksen kuvaaman aluksen kanssa. Tämä on hyvä esimerkki siitä miten historiantutkimus yhä edelleen tuo aiheeseen uutta tietoa ja miten ajankohtaisia Herodotoksen kirjoitukset ovat nykytutkijoidekin kannalta.

Vaikka Herodotoksen kirjoitukset ovat monesti jopa yllättävän paikkansapitäviä, Steinby nostaa esille myös tapauksia, joissa Herodotoksen kirjoituksiin on nojattu liian paljon. Näin on erityisesti Persian historian tutkimuksessa. Tapahtumien kulku on ollut monimutkaisempi kuin Herodotos antaa ymmärtää ja hänen kuvauksensa lokaatioista eivät ole aina olleet paikkansa pitäviä. Tämä on ollut sikäli ongelmallista, että joskus arkeologisia todisteita on alettu selittelemään parhain päin, niin että ne saataisiin jollain tavalla sovitettua yhteen sen kanssa mitä Herodotos on kirjoittanut.

Itse pidin erityisen mielenkiintoisena kirjan alkuosaa jossa hahmotellaan Herodotoksen saamia vaikutteita. Esisokraatikoilla eli luonnonfilosofeilla oli suuri vaikutus Herodotoksen ajatteluun ja kirjassaan hän myös usein kommentoi heidän kirjoituksiaan. Juuri heiltä oli peräisin rationalismi ja jumalaisten voimien hylkäys selittävänä tekijänä. Steinby taustoittaa tätä älyllisesti vireää Miletoksen koulukuntaa ja sen vaikutusvaltaa.

Mainittakoon näistä ajattelijoista tässä vaikkapa oma suosikkini Ksenofanes, joka jo 2500 vuotta sitten selitti fossiilien syntyvän siitä, että kuolleet eläimet ja kasvit olivat hautautuneet aikanaan meren mutaan, joka sitten kuivui ja muuttui kiveksi. Herodotos puolestaan osoitti suurta mielen selkeyttä järkeillessään Niilin tulvien johtuvan haihtuneesta kosteudesta, joka tuulten mukana siirtyy ”pohjoisiin seutuihin” eli tässä tapauksessa Etiopian ylängöille, josta vesi sitten valuu Niiliin. Vaikuttava suoritus ottaen huomioon, että itse Niilin lähteille päästiin vasta niinkin myöhään kuin 1800-luvulla.

Vaikka Herodotos oli monien tieteenalojen edelläkävijä, monet hänen esiin nostamansa aiheet ja kysymykset eivät joka tapauksessa olleet pohjimmiltaan hänen omiaan, vaan hänen toimensa ja kirjoituksensa heijastavat sitä älyllistä ilmapiiriä, jossa hän oli kasvanut ja elänyt, Steinby kertoo. Kirja onnistuu mielestäni tässä taustoituksessa hyvin.

Kirjasta löytyy runsain mitoin mielenkiintoista tietoa liittyen Herodotokseen ja antiikin aikaan näin yleensä. Kirjaa tosin mielestäni vaivaa hienoinen hajanaisuus, välillä järjestys jossa asioita käsitellään tuntuu hieman satunnaiselta. Minun puolestani kirja olisi voinut ehkä olla myös hieman pidempi, asioita käydään varsin tiiviisti läpi. Steinby onnistuu kuitenkin antamaan hyvän katsauksen Herodotoksen merkitykseen ja siihen maailmaan missä hän eli. Mikäli antiikin aika kiinnostaa, niin Herodotos : Historiankirjoituksen isä ja hänen maailmansa on ilman muuta suositeltavaa luettavaa

Titta Lindström

Titta Lindström on graafinen suunnittelija ja kuvittaja, joka käyttää vapaa-aikansa mieluusti kirjojen parissa. Sarjakuvat ovat sydäntä lähellä, mutta lukulistalle pääsee säännöllisesti myös tietokirjallisuus, erityisesti muistelmat ja elämäkerrat herättävät kiinnostusta. Kaikki vinkit »

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 086 tilaajan joukkoon!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...