Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Olga Palo pohdiskelee kirjassaan viime aikoina useammassakin teoksessa esiin nousseita äitiyden ja taiteentekemisen yhdistämisen teemoja. Miten taiteen tekemisessä tarvittava vapaus yhdistyy vanhemmuuteen, erityisesti äitiyteen? Millaista on olla äitinä ja tarvita paljon omaa vapautta?
Äidiksi tuleminen, siis äidin roolin tai nimen hyväksyminen oli minulle hirvittävän vaikeaa, ja pitkään tuo vaikeus väritti jokapäiväistä elämääni. Olen useasti yrittänyt löytää vastausta kysymykseen: miksi niin oli?
Kirjan kehyksenä on matkakertomus, jossa Palo matkustaa lapsensa kanssa maata pitkin Berliiniin. “Olen aina rakastanut matkustamista. Ennen kaikkea olen rakastanut matkustamista yksin.” Matkantekoon lapsen kanssa lomittuu paljon pohdiskelua ja viittauksia kirjallisuuteen, muuhunkin kuin vain Virginia Woolfiin. Tämä kirja on vankasti kytköksissä muuhun kirjallisuuteen. Keskusteluja on, tosiaan, keskusteleva teos.
Kustantamo nimittää teosta ”omakohtaiseksi esseeromaaniksi” ja tarjoaa kirjastoluokkaa 84.2 eli kaunokirjallisuutta. Tampereella kirjastossa tämä on sijoitettu muistelmiin. Kallistun kirjaston puolelle: ei tämä erityisen romaanillinen ole. Esseistinen kylläkin, vaikka teksti ei yksittäisiin esseisiin jakaudukaan, vaan muodostaa matkakertomuskehyksensä vuoksi varsin yhtenäisen kokonaisuuden. Mukana on kuitenkin sopiva annos harhailua sinne tänne, kuten rajuhko synnytyskuvaus.
Keskusteluja voi hyvin suositella lukijoille, joita kiinnostaa laajalle kurottava ajattelu äitiydestä, taiteentekemisestä ja naisen paikasta suhteessa muihin ihmisiin, ruumiiseen ja maailmaan. Pohdiskeleva kirja tarjoaa ajatuksenalkuja ja viittauksia kirjallisuuteen, joten tätä kautta avautuu myös jatkoreittejä, joita pitkin pääsee syvemmälle aiheeseen.
