David Stuttard: Nemesis : Alcibiades and the Fall of Athens

Osta kirja itsellesi

Kreikkalaisessa mytologiassa hybristä, ylimitoitettua kunnianhimoa ja ylimielisyyttä jumalten edessä, seuraa väistämättä nemesis, oikeutettu jumalainen kosto. Kirjan nimi on oivallinen, sillä paitsi että teema oli yleinen kreikkalaisissa tragedioissa, kuvaa se osuvasti pahamaineisen Alkibiadeksen elämää. Mies oli oikea ateenalainen kultapoika; rikas, älykäs, karsimaattinen, huomattavan komea, viriili ja loistava poliitikko siinä missä urhea soturikin. Lukuisten loistavien ominaisuuksiensa lisäksi Alkibiadeksellä oli myös pimeä puolensa ja David Stuttard kertoo mukaansatempaavalla tavalla, miten tästä juhlitusta ateenalaisesta sankarista tuli lopulta Ateenan vihatuin ihminen.

Tarinan näyttämönä toimii peloponnesolaissota, jossa aikaansaava kenraalimme Alkibiades vaihteli liittolaisia kuin sukkia; ateenalaisten parista mies loikkasi spartalaisten puolelle, jotka puolestaan pian vaihtuivat persialaisiin liittolaisiin, sitten taas ateenalaisiin, lopulta traakialaisiin ja melkein vielä kerran persialaisiin, mutta tässä vaiheessa Alkibiadeksen lukuisat viholliset olivat saaneet tarpeekseen ja miehen tarina saa väistämättömän verisen päätöksensä.

Alkibiadeksen tarinan tenhoon liittyy voimakkaasti hänen kameleonttimainen kykynsä muokata esiintymistään kullekin yleisölle sopivaksi. Ankarille spartalaisille Alkibiades näyttäytyi yhtä lailla koruttomasti, persialaisille taas ylellisyyttä rakastavana, hienostuneena keikarina. Alkibiades osasi hurmata yleisön kuin yleisön, ja miehen häikäilemätön, monikasvoinen esiintyminen on sen verran häkellyttävää seurattavaa, että moni on jopa päätellyt miehen olleen psykopaatti.

Stuttard ei kuitenkaan lähde tekemään näin pitkälle meneviä päätelmiä reilut 2400 vuotta sitten eläneestä ihmisestä. Nemesis ei ole niinkään elämäkerta siinä mielessä, että se yrittäisi päästä Alkibiadeksen pään sisälle ja selittää hänen motiivejaan. Sen sijaan Stuttard tarkastelee kultakauden Ateenaa, sen poliittista kulttuuria ja peloponnesolaissodan kiemuroita Alkibiadeksen tarinan kautta.

Ja onhan tarinassa kerrottavaa. Alkibiades varttui mieheksi aikakauden suuren valtiomiehen Perikleen kotona, sen jälkeen kun pojan isä kuoli Alkibiadeksen ollessa nuori. Alkibiadeen lähipiiriin kuului myös Sokrates ja koko joukko muita aikakauden silmäätekeviä. Erityisen mielenkiintoista seurattavaa kirjassa oli itse ateenalainen demokratia, ennen tätä kirjaa en aivan ymmärtänyt miten sotkuinen ja oikeastaan kiistelty koko poliittinen järjestelmä oli Ateenankin sisällä.

Kirja onnistuu erityisesti siinä, että Stuttard tuo tämän aikakauden elävänä ja hengittävänä lukijan eteen. Aikakauden intohimot ja uskomukset eivät jää triviaaleiksi, nykylukijalle kaukaisiksi yksityiskohdiksi, vaan lukija voi melkeinpä tuntea aikakauden tyrskyt kasvoillaan. Siitä huolimatta kirja pohjautuu perinpohjaisesti tutkittuun ja lähdeviitattuun aineistoon. Kyseessä on siis akateeminen tietokirja, josta voi nauttia täysin siemauksin tutkijapiirien ulkopuolellakin.

Kirjan loputtua ei tarvitse hämmästellä miksi Alkibiadeksen tarinaa on jaksettu kertoa läpi vuosisatojen, sen verran mielenkiintoisista tapahtumista ja henkilöstä on kyse. Tähän kirjaan kannattaakin ehdottomasti tarttua, mikäli antiikin historia kiinnostaa lainkaan. Lämpimät suosittelut!

Titta Lindström

Titta Lindström on graafinen suunnittelija ja kuvittaja, joka käyttää vapaa-aikansa mieluusti kirjojen parissa. Sarjakuvat ovat sydäntä lähellä, mutta lukulistalle pääsee säännöllisesti myös tietokirjallisuus, erityisesti muistelmat ja elämänkerrat herättävät kiinnostusta. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.