Maailmanloppu ja ihmemaa

Haruki Murakami: Maailmanloppu ja ihmemaa

Japanilaisen Haruki Murakamin Maailmanloppu ja ihmemaa ei päästä lukijaansa helpolla. Mutta ei sen ole tarkoituskaan. Mikäs surrealistinen seikkailu se sellainen olisi?! Maailmanloppu ja ihmemaa, kolmas Murakamini, eroaa kahdesta edellisestäni melkoisesti. Romaanit Sputnik-rakastettuni sekä Värittömän miehen vaellusvuodet olivat ”tavallisempia”,... Lue koko vinkki »
Kuiva kausi

Blanche Howard ja Carol Shields: Kuiva kausi

”On ihanaa saada sinulta kirjeitä – tajuatko, että me olemme olleet naimisissa kaksikymmentä vuotta mutta emme ole koskaan ennen kirjoittaneet toisillemme? – – En tietenkään aio lähettää sinulle tätä kirjettä. Miten voisin? En edes tiedä, miksi kirjoitan sitä. – – Vain luoja tietää, miksi minusta tuntuu, että tämä on pakko tehdä – sovituksenko vuok... Lue koko vinkki »
Toivo ja valas

Benji Davies: Toivo ja valas

Toivo on pieni poika, joka asuu isänsä kanssa suuren meren rannalla. Isä on kiireinen kalastaja, aamusta iltaa eväkkäitä etsimässä. Vaikka Toivon seurana kotona ovatkin kuusi kissaa, hän tuntuisi olevan melko yksinäinen. Kerran rannalla vaeltaessaan Toivo kuitenkin löytää jotakin; olisiko tässä uusi ystävä? Eipä sitten muuta, kuin valas ammeeseen; ... Lue koko vinkki »
Alkutuuli

Bo Carpelan: Alkutuuli

”Kohta on talvi, ja yhden pihapuun latvassa kieppuu tulipunainen lehti, kieppuu tuulessa jota ei huomaa kukaan paitsi puu: pieni viiri siinä yrittää sisukkaasti pidellä kiinni, järjenvastaisena ja hullunkurisena. – – Antikvariaatin lämpöpatteri lakkoilee, asiakkaiden suusta nousee huuru, he pakenevat viluisten kirjojensa kanssa sulattelemaan niitä ... Lue koko vinkki »
Tynkätyiset

Roald Dahl: Tynkätyiset

Ville-poika istuu olohuoneessa ja katselee ikkunasta suurta ja ihmeellistä maailmaa. Keittiöstä äiti huutelee vähän väliä: ”Ville-kulta, mitä sinä teet?” Ja kerta toisensa jälkeen Ville vastaa: "Minä olen täällä ihan kiltisti.” Mutta nyt Villeä kyllästyttää, hän ei halua olla vain kiltisti, hän haluaa seikkailla. Eikä aikaakaan, kun Ville onkin ... Lue koko vinkki »
Syökää kanaa!

Beverly Le Blanc: Syökää kanaa! : parhaat kanaruokareseptit

”Syökää kanaa!” Mitäpä muuta tuo sanapari enää toisi mieleen, kuin jouluruuhkassa seisovan possu raukan yhden possun mielenosoituksineen, kyltteineen kaikkineen. (Tietämättömille tiedoksi: kyseessä oli erään pikaruokaketjun mieleenpainuvuudessaan sangen onnistunut kana-ateriakampanja.) No niin, sen kummemmin pikaruokaravintola-aiheeseen kantaa o... Lue koko vinkki »
Jotta et eksyisi näillä kulmilla

Patrick Modiano: Jotta et eksyisi näillä kulmilla

”Miten merkillisen polun olenkaan joutunut kulkemaan päästäkseni sinun luoksesi.” Apua! Olen juuri lukenut kirjan, maistanut kirjallisuuden nobelisteistamme tuoreinta, enkä ole ollenkaan tyytyväinen – itseeni. Miten näin hyvin alkanut matka voi päättyä näin kehnosti, miten punaisen langan voi kadottaa näin pahasti? Vai piileekö tässä jotakin su... Lue koko vinkki »
Lapsen oikeus

Ian McEwan: Lapsen oikeus

Lapsen oikeus on pieni romaani – fyysisesti pieni, siis lyhyt, sanomaltaan sitäkin suurempi. Se pohdiskelee suuria asioita, elämää suurempia. Fiona Maye toimii ylioikeuden tuomarina Lontoossa ratkoen perheoikeuden piiriin kuuluvia kiistoja. Tämän romaanin puitteissa pääsemme tutustumaan hänen työtehtäviinsä, pohdiskelemaan eettisiä ja moraalisia... Lue koko vinkki »
Kaima

Jhumpa Lahiri: Kaima

”Mies joka antoi sinulle nimensä, mieheltä joka antoi sinulle nimesi.” Kaima on aivan erityisen hyvä kirja, alusta loppuun. Jos yritän kuvata sen tarinaa muutamalla virkkeellä, en luultavasti tule onnistumaan. Ei varmasti kuulosta kovinkaan erityiseltä, jos kerron että Kaima on kertomus miehestä, jonka elämä muovautuu pitkälti sattumien seurauk... Lue koko vinkki »
Peter Pan

J. M. Barrie: Peter Pan

”Minä olen nuoruus, minä olen ilo. - - Minä olen vastikään kuoriutunut linnunpoika.” Varmasti miltei jokainen on kuullut puhuttavan Peter Panista, pojasta joka ei tahdo kasvaa aikuiseksi, vaan pysyä pikkupoikana ja pitää hauskaa. Ja Darlingin lapsista, Wendystä, Johnista ja Michaelista, ja kapteeni Koukusta ynnä krokotiilista, siitä tikittäväst... Lue koko vinkki »
Nuoruudenystävä

Alice Munro: Nuoruudenystävä

Kun joitakin vuosia sitten luin ensimmäisen Munroni, olin valloittunut. Tuo teos, joka kantoi nimeä Liian paljon onnea, oli pysäyttävä monella tapaa. Ensinnä se teki minulle lukijana suuren palveluksen; se johdatteli minut novellien maailmaan, sai minut huomaamaan, kuinka vaikuttavia nuo pienet tarinat onnistuessaan voivat ollakaan. Ja nuo todel... Lue koko vinkki »
Ehkä rakkaus oli totta

Sadie Jones: Ehkä rakkaus oli totta

Luke, Paul, Leigh ja Nina. 1960-luvun loppu ja 1970-luku. Lontoo, hiukan New York. Teatterimaailma. Ystävyys. Rakkaus. Tai monta rakkautta, monta yhteensopimatonta rakkautta, ja vielä enemmän korvaavia suhteita, haavoja. On siis Luke, pikkukaupungin kasvatti, joka koulupojasta lähtien on viettänyt päivänsä mielisairaalan ja kodin välillä, äitiää... Lue koko vinkki »
Jänis Vemmelsäären seikkailuja

Anni Swan: Jänis Vemmelsäären seikkailuja

Jänis Vemmelsääri, Kettu Repolainen ja Susi Hukkanen, Karhu Mesikämmen ja Setä Kilpikonna ynnä muutama muu, siinäpä vasta ystäväjoukkio. Ollaan siis klassistakin klassisempien eläintarinoiden äärellä. Jänis Vemmelsäären seikkailuja Anni Swanin suomentamana on jälleen saanut uuden painoksensa, eikä suotta. Näitä kyllä kelpaa lukea yhä uudelleen, ... Lue koko vinkki »
Keitot

Keitot : yli 100 hyvää ohjetta

Näinä päivinä keittokirjoja tuntuu löytyvän jo miltei tarpeeseen kuin tarpeeseen, internetin ihmeellisestä reseptimaailmasta puhumattakaan. Silti yllättävän usein tulee tarve ja mielihalu sekä valmistaa että syödä jotakin ihan tavallista ja suhteellisen yksinkertaista – kuten keittoa. Tästä syystä onkin mukavaa, että tällaisia perusoppaita, kuten t... Lue koko vinkki »

Erik Axl Sund: Lasiruumiit

”Haluan elää, koska toiveeni kuolla on niin voimakas, että haluan nauttia siitä tunteesta mahdollisimman pitkään. – – Miksei kukaan ole vaivautunut ottamaan selvää kuka minä olen? On vain yksi hyvä vastaus. Myytti on mieluisampi. Siksi minä teen mitä teen. Näyttääkseni kaikille, että myytistä viimein tulee elämä ja totuus. Kohta jälleen yksi ihmine... Lue koko vinkki »
Suolaiset mukiherkut

Lene Knudsen: Suolaiset mukiherkut : Valmista mikrossa 2 minuutissa!

Ruokaa mikroaaltouunilla… Kuulostaa a) pahalta, b) jotenkin niin kovin kasarilta. Jotakin tässä arveluttavassa teoksessa kuitenkin oli, joka veti puoleensa. Tätä on pakko testata. Niinpä vain kävi, että epäilykseni osoittautuivat vääriksi: se toimii sittenkin! Lopputulos on makoisa ja variaatioita riittää; siis jokaiselle jotakin, uskaltaisin väitt... Lue koko vinkki »
Yksinäisyyttä kalliimpaa

Yiyun Li: Yksinäisyyttä kalliimpaa

”Ei ole hyvä ihmisen olla yksin.” Näitä Mooseksen kirjan sanoja ajautuu ajattelemaan viimeistään nyt, Yiyun Lin tuoreimman teoksen läpiluettuaan ja sen pohjalta syntyneitä ajatuksiaan punnitessaan. Jos juuri nämä sanat eivät syystä tai toisesta tunnu omilta, niin ainakin ajatus yksinäisyydestä, yksinäisistä, valtaa varmasti mielen. Ihminen on lauma... Lue koko vinkki »
Ihminen on iso fasaani

Herta Müller: Ihminen on iso fasaani

Viime aikoina olen osin sattumalta, osin tieten tahtoen seikkaillut melko ahkerasti minulle ennestään tuntemattomien nobelistien sekä Finlandia-voittajien parissa. Vaikka en ainakaan toistaiseksi ole ”virallisesti” haastanut itseäni Finlandia-hiihtoni kaltaiseen nobelistisavottaan, uskoisin että sitä kohti tässä ollaan pikku hiljaa kulkemassa. Haas... Lue koko vinkki »
Kesä ennen pimeää

Doris Lessing: Kesä ennen pimeää

”Kate tunsi itsensä pienentyneeksi. – – Ehkä hänen oli aloitettava tästä (sitten kun antaisi itselleen aikaa siihen): lapsellisesta, järjettömästä mutta ehdottomasti väistämättömästä tunteestaan, että hän oli Michaelin takia kuin nukke, josta sahajauho valui hitaasti pois.” Kesä ennen pimeää on Doris Lessingin unohtumattoman uran puolivälin tie... Lue koko vinkki »
Tappio

Imre Kertész: Tappio

Siinä hän seisoo, ukko, arkistokaapin edessä, ajattelee. Koska niin hänen on tapana tehdä, aina tähän aikaan. Tappio, ensikosketukseni Nobel-palkittuun Imre Kertésziin, on kaksipiippuinen tapaus. Toisaalta sen hermojaraastava hitaus, joka varsinkin teoksen alkupuolella saa lukukokemuksen tuntumaan lähinnä hidastetun, tai oikeammin paikalleen tak... Lue koko vinkki »