Pohjaton reppu -kirjan kannessa Rosali-tyttö seuraa lelupossuaan näkymättömän repun uumeniin. Taustalla on mielikuvitusmetsän polkuja, joita pitkin kulkevat jäniksen jäljet.

Maria Vilja: Pohjaton reppu

Taidekasvattaja ja sosionomi Maria Viljan Näkymätön reppu -sarjan kirjoissa käsitellään lasten erityisherkkyyttä reppumetaforan kautta. Erityisherkkyys on näkymätön reppu, johon päivän mittaan kertyy kaikenlaisia havaintoja ja huomioita. Nämä huomiot ovat itsessään miellyttäviä, neutraaleja tai häiritseviä, mutta kun niitä kertyy reppuun tarpeeksi,... Lue koko vinkki »
Onko se minä? -kirjan kannessa on kirjan nimi isoin värikkäin kirjaimin, sammakko, kukkanen vesisateessa ja puolukanvarpu.

Anne Vasko ja Sanna Sofia Vuori: Onko se minä?

Jonkinlaisena esipuheena tämän kuvakirjan nimiösivulla lukee: “Tämä kirja vie teidät, pienet isojenne kanssa, retkelle pohtimaan omaa ainutlaatuista olemassaoloanne” ja lisäksi kehotetaan kokemaan kirja kaikilla aisteilla. Kirjassa tapahtuu arkisia asioita: lähdetään ulos, katsellaan luontoa, ihmetellään missä minä olen. Olenko minä pihapolulla ... Lue koko vinkki »
Lunta sataa, Lupo! -kirjan kannessa on koiran kasvot. Koira on valkoinen ja sillä on musta kirsu ja mustat luppakorvat. Koiran kirsulle on satanut lumihiutale.

Réka Király ja Marika Maijala: Lunta sataa, Lupo!

Réka Királyn ja Marika Maijalan Lunta sataa, Lupo! näyttää isommalta kirjalta kuin onkaan. Kansien välistä paljastuu paksut pahvisivut ja luukkukirja. Varsin pienten lasten kuvakirjassa ihmetellään Lupoa, laikukasta koiraa, ja lumen satamista. Kirjan vetovoima perustuu yksinkertaiseen kuvitukseen: laikkuihin, palloihin ja selkeisiin muotoihin. V... Lue koko vinkki »
Suden hetki -kirjan väriliiduilla piirretyssä kannessa on yläreunassa kaupungin katu ja liikennettä (kaksikerrosbussi, lastenvaunut, penny-farthing-pyörä). Alareunassa on hienosti pukeutuneita koiraihmisiä katselemassa jotakin.

Marika Maijala: Suden hetki

Marika Maijalan toinen oma kuvakirja Suden hetki eroaa selvästi Ruusun matka -esikoisesta. Siinä missä esikoinen oli todella isokokoinen kirja, Suden hetki on paljon käteensopivamman kokoinen pieni kirja. Sivuja on runsaammin ja tekstiä on paljon enemmän. Maijalan kuvitus toimii kuitenkin hyvin myös pienemmillä sivuilla. Tyyli on edelleen varsin... Lue koko vinkki »
Miu ja hyvän kierre -kirjan kannessa on pikkusisarus ja isosisarus, pehmoeläimen näköisiä liikereitä molemmat, katselemassa toisiaan ystävällisen näköisinä.

Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen: Miu ja hyvän kierre

Lasten kuvakirjojen arvioimiseen voi tulla tilaisuuksia yllättävissä paikoissa. Tähän kirjaan törmäsin kummitytön kolmivuotisjuhlissa: päivänsankari oli saanut tällaisen tunnetaitokirjan lahjaksi. Lieneekö sitten ajateltu, että vauvaikäisen pikkusiskon kanssa tulisi vielä tarvetta hyvän kierteen ruokkimiselle. Mikäpä ettei! Tunnetaidot ovat tärk... Lue koko vinkki »
Kuolleita kukkia Miasmalasta -kirjan kannessa on kukkakuvioita, luoteja ja hammasrattaita ja keskellä kirjan nimi terävällä kauhuelokuvakirjasimella.

Toni P. J. Saarinen: Kuolleita kukkia Miasmalasta

Tähtifantasia-palkinnon ehdokkaissa vuonna 2025 oli kaksi kirjaa, joista molemmissa tehtiin matka kuolleiden valtakuntaan. Aihehan on toki erinomaisen klassinen ja toinen kirjoista, Olga Tokarczukin Anna In maailman hautakammioissa, perustuikin yhteen varhaisimmista manalaanlaskeutumismyyteistä. Tokarczukin kirja voittikin palkinnon. Piti minun sit... Lue koko vinkki »
Mitä on olla minä -kirjan kannessa on piirroksia ihmisistä uimahallissa: iso mies hyppytelineellä, nainen pitämässä pienen lapsen kädestä, nainen kuvattuna uimassa, raskaana oleva nainen makaamassa jalat nostettuina ylös ja keskellä kirjan päähenkilö Ruska alastomana.

Laura Ertimo ja Sanna Pelliccioni: Mitä on olla minä

Jos olet joskus pohtinut mitä kehopositiivisuus tarkoittaa, Mitä on olla minä on kelpo esimerkki. Tämä kuvakirja kertoo lapsen ja mummin uimahallimatkasta. Uimahallissa tehdään sitä mitä siellä on tapana tehdä, ja niin tekevät kaikki muutkin: kirjassa nähdään monenlaisia kehoja tavanomaisissa puuhissaan, tekemättä asiasta sen suurempaa numeroa. Sit... Lue koko vinkki »
Oravien sota -kirjan kannessa on punaisella taustalla kaksi ihmismäistä, vaatteisiin pukeutunutta oravaa tappelemassa käpypinon päällä. Toisella on punaiset vaatteet, toisella valkoiset vaatteet.

Martin Baltscheit ja Riina Katajavuori: Oravien sota

Oravien sota sai alkunsa Goethe-Institut Finnlandin aloitteesta. Vuonna 2018 muisteltiin Suomen sisällissotaa, johon Saksakin osallistui. Goethe-Institut Finnland yhdisti kirjailija Riina Katajavuoren ja saksalaisen kuvittajan Martin Baltscheitin pohtimaan, miten puhua lapsille sodasta ja konflikteista, miten käsitellä sisällissodan kaltaista ilmiö... Lue koko vinkki »
Klassinen sekametelisoppa -kirjan kannessa on Ville Rannan karikatyyreja klassisen musiikin säveltäjistä ja esittäjistä. Alareunassa on Minna Lindgren hämmentämässä kuplivaa pataa.

Minna Lindgren: Klassinen sekametelisoppa : Sattumia musiikin historiasta

Olen ollut tietoinen, että Minna Lindgren on tehnyt hauskoja musiikkijuttuja radioon, mutta kun niitä ei ole voinut luultavasti tekijänoikeussyistä kuunnella Yle Areenan ulkopuolella, niin ovat jääneet minulta kuuntelematta. Onneksi parhaat palat on nyt saatettu kirjamuotoon! Klassinen sekametelisoppa : Sattumia musiikin historiasta on 25 musiik... Lue koko vinkki »
Kuun valossa -kirjan kannessa lapsi kelluu vedessä kasvot taivasta kohden. Vaaleanpunaisella taivaalla on sininen kuu ja lapsen vieressä ui valkopunaisia karppeja.

Ilja Karsikas ja Aki-Pekka Sinikoski: Kuun valossa

Olen lukenut tänä vuonna aika paljon kuvakirjoja, ja Kuun valossa on kyllä sieltä oudommasta päästä valikoimaa. Aki-Pekka Sinikoski on tunnettu pääasiassa valokuvaajana ja tämä on hänen toistaiseksi ainokaiseksi jäänyt esikoiskirjansa. Kuvittajaksi kirjalle on saatu alan huippuihin kuuluva Ilja Karsikas, jonka vuoksi minä tähän kirjaan tartuin – ku... Lue koko vinkki »
Uninen, uneton yö -kirjan kannessa tyttö lentelee hyönteisen siivillä silmät kiinni mustaa taustaa vasten. Kuva on täynnä omituisia uniolentoja kummallisissa väreissä.

Hannamari Ruohonen: Uninen, uneton yö

Jokaisessa lapsiperheessä on epäilemättä tuttua, miten vaikeaa unille käyminen voi olla. Sitä tämäkin kirja käsittelee. Pauliina epäilee, että äidin kello on rikki ja sen viisarit kulkevat liian nopeasti. Eihän mitenkään voi olla nukkumaanmenoaika, leikit olivat niin kesken! “Kyllä uni pian tulee”, äiti lupaa, mutta ei sitten kuitenkaan jää Pauliin... Lue koko vinkki »
Milloin mummo tulee? -kirjan kannessa on iso ikkuna, jossa ovat äiti ja lapsi. Molemmat katsovat kohti ikkunassa olevaa kirjan nimeä, jota lapsi osoittaa sormella. Ikkunan edessä on syksyinen tammen oksa ja ikkunalaudalla on ulkona talitiainen. Sisällä ikkunalla on huonekasvi, käpylehmä, pikkuauto, kivipino ja krokotiilipehmolelu.

Heidi Viherjuuri: Milloin mummo tulee?

Tässä Heidi Viherjuuren kirjasarjassa käsitellään tunteita, joita maantieteellinen etäisyys sukulaisiin herättää. Kirjavinkkien avustajanakin toiminut Viherjuuri asuu itse Kölnissä, joten omakohtaista kokemusta pitkänpuoleisesta mummolamatkasta löytyy. Sarjan aikaisemmissa osissa käsiteltiin pitkää matkaa mummolaan (Ollaanko nyt perillä?) ja mummon... Lue koko vinkki »
Keskusteluja lapseni ja Virginia Woolfin kanssa -kirjan harmaassa kannessa menee kahdet piirretyt junaraiteet molemmissa reunoissa. Vasemmalla yksinkertainen juna kulkee alhaalta ylös ja oikealla ylhäältä alas.

Olga Palo: Keskusteluja lapseni ja Virginia Woolfin kanssa

Olga Palo pohdiskelee kirjassaan viime aikoina useammassakin teoksessa esiin nousseita äitiyden ja taiteentekemisen yhdistämisen teemoja. Miten taiteen tekemisessä tarvittava vapaus yhdistyy vanhemmuuteen, erityisesti äitiyteen? Millaista on olla äitinä ja tarvita paljon omaa vapautta? Äidiksi tuleminen, siis äidin roolin tai nimen hyväksyminen... Lue koko vinkki »
Amos ja sumupuu -kirjan kannessa Amos ja isoisä kiipeävät tikapuita putkin sumusta rakentuvaan puuhun, varustautuneena otsalampuin ja köysin.

Ilja Karsikas: Amos ja sumupuu

Ilja Karsikas ei tosiaan kaihda vaikeita aiheita kuvakirjoissaan. Yksisarvinen käsitteli vanhemman alkoholismia ja Amos ja sumupuu kuvaa lapsen näkökulmasta isän masennusta. Masennus kuvataan sumupuuna, joka yhtenä yönä on noussut isän työpajaan. Isää ei näy missään. Onneksi Amoksen isoisä on joskus itsekin eksynyt sumupuuhun ja tietää, miten isää ... Lue koko vinkki »
Jokainen-kirjan piirroskannessa on valkoisella taustalla kymmenen erilaista ihmishahmoa, kaikki jollain tapaa liikkeessä, ja paljon erilaisia eläimiä.

Liisa Kallio: Jokainen

Liisa Kallion kuvakirja Jokainen on ihastuttava yleisinhimillinen kirja ihmisyyden monipuolisuudesta. Jo kansikuvassa on iloista riemukkuutta, kun erilaiset ihmishahmot tanssivat siinä vapautuneesti. Kirjassa on vähänlaisesti tekstiä ja se pärjäisi ihan hyvin ilmankin. Se tulee opettaneeksi numerot yhdestä kahdeksaan ja vähän vastakohtia, mutta ... Lue koko vinkki »
Löytöperhe-kirjan kannessa on keltaisten orvokkien ja muiden kukkien kehystämä kuva puutalokorttelista ja suolasirottimesta.

Ilona Tuominen: Löytöperhe

Ilona Tuomisen turkulaiseen puutalokortteliin sijoittuvan Kortteli-sarjan kolmannessa osassa pääosassa on Maija Asplund, joka asuu Poppelin korttelissa tyttärensä Iidan kanssa ja elättää itseään kääntäjänä. Hän on tottunut tulemaan toimeen yksin. Iidan isästä tuli ero pian Iidan syntymän jälkeen ja mies on sittemmin menehtynyt. Äiti on mukava, mutt... Lue koko vinkki »
Näkymätön reppu -kirjan kannessa on kuva tytöstä, jonka näkymättömästä repusta pursuaa hurjana pyörteenä kaikenlaisia asioita.

Maria Vilja: Näkymätön reppu

Luin Maria Viljan Villikissareppu-kirjan. Se oli niin hyvä, että sarjaan oli tarpeen perehtyä syvemminkin. Sarjan aloittaa Näkymätön reppu. Se esittelee pienen Rosali-tytön, jolla on aina mukanaan näkymätön reppu. Rosali poimii reppuun kaiken mitä hän näkee ja kuulee, haistaa, maistaa ja tuntee. Kaiken mikä ärsyttää ja mikä saa hymyilemään. Kai... Lue koko vinkki »
Yksinäisten saarten kartasto -kirjan kannessa pieni punatukkainen tyttö kävelee rantakalliolla. Kannessa on kuvattuna myös tytön leluoranki ja muutama pieni saari.

Maija Hurme: Yksinäisten saarten kartasto

Maija Hurme on kuvittaja, kirjailja ja uutisgraafikko, joka lastenkirjallisuuden ohella työskentelee Ylellä visuaalisena journalistina. Yksinäisten saarten kartasto on Hurmeen debyytti kirjailijana, ensimmäinen täysin oma teos. Kuvakirja kertoo pienestä Pirkosta, jolla on valtavasti tärkeitä kysymyksiä. Äiti ei kuitenkaan jaksa vastailla Pirkon ... Lue koko vinkki »
Viisi tähteä -kirjan kannessa nuori mies laskeutuu merenrantakalliota köysillä. On ilta ja taivas on jo tähtiä täynnä.

Hanna Kökkö: Viisi tähteä

Hanna Kökön kätköilyaiheinen nuortenkirjasarja on edennyt yhdeksänteen osaansa. Jostain syystä lopetin lukemisen kahdeksanteen, mutta kun tämä yhdeksäs tuli kirjastossa vastaan ja sarjan julkaiseminen näyttää toistaiseksi päättyneen tähän, pitihän tämä viimeiseksi jäänyt osakin sitten lukea. Sarja kertoo Manusta ja Helmistä, jotka tutustuivat yk... Lue koko vinkki »
Yksisarvinen-kirjan kannessa on kuva tytöstä kohtaamassa valtavan punaisen yksisarvisen.

Ilja Karsikas: Yksisarvinen

Moan isä on enimmän osan ajasta aivan ihana, mutta perjantaisin hän lähtee jahtaamaan yksisarvista. Jahdista tullessaan hän haisee pahalta ja äitikin on herkästi vihainen. Moan on vaikea suhtautua tähän erilaiseen isään. Hän haluaisi kivan isän, joka viettää iltaa Moan ja äidin kanssa, hassuttelee ja leikkii. Yksisarvinen on päällisin puolin väh... Lue koko vinkki »