Mantikoran kannessa on maalaus naisesta, joka kävelee öisellä märällä kadulla katulamppujen loisteessa poispäin katsojasta. Naisella on pitkät vaaleat hiukset, selässään isot siivet ja pitkä häntä.

Peter Bergting ja Maria Turtschaninoff: Mantikora

Lin isällä on uusi naisystävä, Nina. Harmi vain, että Nina on ilmiselvästi mantikora. Tiedättehän: leijonan ruumis, ihmisen kasvot, kolme riviä teräviä hampaita, syö ihmisiä. Nina selvästi suunnittelee syövänsä Lin ja pikkuveli Jonaksen, eikä isä huomaa yhtään mitään. Lin on toimittava, mutta mantikoran kukistamiseen tarvitaan yksisarvisen sarvi. M... Lue koko vinkki »
Varjostajat-kirjan piirroskannessa kaksi valtavaa pitkiin mustiin kaapuihin pukeutunutta synkän klovnin näköistä ihmishahmoa istuu pienen bussin katolla. Bussin matkustajista erottuu pieni lapsi.

Anssi Hurme ja Maija Hurme: Varjostajat

Varjostajat kertoo isästä ja lapsesta, joiden elämään tulee varjostajia. Lapsi huomaa ensimmäisen huoneessaan: se on pieni hahmo sateenvarjon kanssa. “Pistin silmät kiinni ja teeskentelin, että nukuin. Ehkä se lähtisi pois.” Mutta ei se lähde, hiljainen hahmo vain palloilee ympäriinsä, avaa varjonsa ja peittää lapsen pehmeään hämärään. Hahmo seuraa... Lue koko vinkki »
Sit mutsi vietiin maijal ja faija lanssil -kirjan kannessa on vanha ja nuhjuinen perhevalokuva, jossa isä ja äiti pitelevät pientä lasta. Vanhempien silmien edessä on mustat palkit.

Mari Johanna Hauta-aho: Sit mutsi vietiin maijal ja faija lanssil

Tämä kirja kuuluu siihen kategoriaan, jota haluaa lukea. Siihen on oma syynsä. Kun lukee, miten vaikeaa jollain on ollut, osaa arvostaa omaa elämäänsä ja olla ruikuttamatta ihan turhista. Vaikka oma elämä ei olisikaan ollut ruusuilla tanssimista, mittakaavaa antaa kun lukee siitä, miten toisilla menee paljon huonommin. No, tässä kirjassa on sent... Lue koko vinkki »
Kuka saa päättää? -kirjan kannessa isä ja lapsi istuvat hiekkarannalla meren äärellä. Taivas on vaaleansininen, siellä on lintuja, ja kauempana näkyy punavalkoinen majakka.

Jenny Lucander ja Jesper Wung-Sung: Kuka saa päättää?

Isä ja lapsi istuvat rannalla katselemassa merta. Lapsi kysyy, mikä hänestä tulee isona. Isä vastaa, että sen lapsi saa päättää itse. Juuri mitään muuta lapsi ei sitten saakaan päättää: hän ei saa päättää, kuinka monta aaltoa on olemassa, nouseeko aurinko, milloin liikennevalot vaihtuvat, tuleeko vesihanasta mehua, meneekö hän kouluun ja niin edell... Lue koko vinkki »
Simpukkakaupunki-kirjan kannessa kaksi lasta leikkii hiekkarannalla vedenrajassa ja rakentaa hiekasta kaupunkia, jonka ämpäritalot on koristettu simpukankuorin.

Satu Kettunen ja Mila Teräs: Simpukkakaupunki

Ama tulee äitinsä kanssa rannalle, mutta vaikka päivä on kaunis, mieltä painaa huoli. Koti on jossain kaukana meren takana, ympärillä ihmiset puhuvat vierasta kieltä ja isäkin on joutunut jäämään taakse kotimaahan. Onneksi isän kanssa voi sentään puhua puhelimessa joka päivä.  Uutiset kotimaasta ovat mustia ja harmaita, mutta sen syvemmälle... Lue koko vinkki »
Millaisia isät ovat -kirjan kannessa keltasävyisessä, luonnosmaisesti piirretyssä keittiössä isä istuskelee hellalla valmistamassa ragua: kädessä on resepti ja toisella kädellä isä sekoittelee kastiketta. Vieressä pieni tyttö istuu todella korkealla keittiöjakkaralla ja katselee isäänsä tarkkaan.

Oskar Kroon ja Jenny Lucander: Millaisia isät ovat

Ruotsalainen kirjailija Oskar Kroon on kirjoittanut lastenkirjan, joka selventää, millaisia isät oikein ovat. Alkuperäisnimi Fakta om pappor kertoo, että ollaan tosiasioiden äärellä! Kuvittajaksi teokselle on saatu suomenruotsalainen kuvakirjataituri Jenny Lucander ja suomennoksesta vastaa lastenkirjojen suomentamiseen viime vuosina ryhtynyt kirjai... Lue koko vinkki »
Kuun valossa -kirjan kannessa lapsi kelluu vedessä kasvot taivasta kohden. Vaaleanpunaisella taivaalla on sininen kuu ja lapsen vieressä ui valkopunaisia karppeja.

Ilja Karsikas ja Aki-Pekka Sinikoski: Kuun valossa

Olen lukenut tänä vuonna aika paljon kuvakirjoja, ja Kuun valossa on kyllä sieltä oudommasta päästä valikoimaa. Aki-Pekka Sinikoski on tunnettu pääasiassa valokuvaajana ja tämä on hänen toistaiseksi ainokaiseksi jäänyt esikoiskirjansa. Kuvittajaksi kirjalle on saatu alan huippuihin kuuluva Ilja Karsikas, jonka vuoksi minä tähän kirjaan tartuin – ku... Lue koko vinkki »
Fiia ja kyy -kirjan kannessa on piirros Fiia-tytöstä istumassa kerällä kiertyneen käärmeen keskellä. Käärme ja tyttö katselevat toisiaan rauhallisesti. Haravan ja sangon kanssa varustautunut isä juoksee kauempaa kohti tyttöä ja käärmettä.

Jenny Lucander ja Fredrik Sonck: Fiia ja kyy

Fiia on perheensä kanssa mökillä. Lapset löytävät kuistin läheltä kyyn. Fiiaa käärme kiinnostaa, mutta vanhemmat huolestuvat. Onhan pikkuveli Hugo vasta vuoden ikäinen ja tepastelee ympäriinsä huolettomana. Isä yrittää vangita kyyn ja kuljettaa sen kauemmas, mutta sepä ei olekaan ihan helppoa. Kun rauhanomainen ratkaisu ei onnistu, isä lopulta t... Lue koko vinkki »
Amos ja sumupuu -kirjan kannessa Amos ja isoisä kiipeävät tikapuita putkin sumusta rakentuvaan puuhun, varustautuneena otsalampuin ja köysin.

Ilja Karsikas: Amos ja sumupuu

Ilja Karsikas ei tosiaan kaihda vaikeita aiheita kuvakirjoissaan. Yksisarvinen käsitteli vanhemman alkoholismia ja Amos ja sumupuu kuvaa lapsen näkökulmasta isän masennusta. Masennus kuvataan sumupuuna, joka yhtenä yönä on noussut isän työpajaan. Isää ei näy missään. Onneksi Amoksen isoisä on joskus itsekin eksynyt sumupuuhun ja tietää, miten isää ... Lue koko vinkki »
Yksisarvinen-kirjan kannessa on kuva tytöstä kohtaamassa valtavan punaisen yksisarvisen.

Ilja Karsikas: Yksisarvinen

Moan isä on enimmän osan ajasta aivan ihana, mutta perjantaisin hän lähtee jahtaamaan yksisarvista. Jahdista tullessaan hän haisee pahalta ja äitikin on herkästi vihainen. Moan on vaikea suhtautua tähän erilaiseen isään. Hän haluaisi kivan isän, joka viettää iltaa Moan ja äidin kanssa, hassuttelee ja leikkii. Yksisarvinen on päällisin puolin väh... Lue koko vinkki »
Isänsä tytär -kirjan kannessa on kaksi ihmishahmoa seisomassa selät vastakkain. Vasemmalla on naiselta vaikuttava hahmo moottoripyöräkypärä päässä, oikealla parrakas mies. Taustalla on korkeita kerrostaloja ja hahmojen läpi näkyy pari ihmishahmoa.

Matti Laine: Isänsä tytär

Isänsä tytär aloittaa Matti Laineen uuden Kovaset-trilogian. Tytär Kata Kovanen asuu Berliinissä ja työskentelee salaperäisessä järjestössä, joka on ottanut tehtäväkseen suojella maalituksen kohteeksi joutuneita ihmisiä. Katan osalta tapahtumat lähtevät liikkeelle uuden uhrin ottaessa yhteyttä häneen. Ennen Berliinin tapahtumia kirja alkaa kuite... Lue koko vinkki »
Korttipelisatu-kirjan kannessa on abstrahoituja kuvioita ihmisistä.

Marko Tapio: Korttipelisatu

Korttipelisatu on neljäs Marko Tapion kirja, vahvan Aapo Heiskasen viikatetanssin (1956) jälkeinen. Yhden vuorokauden, oikeastaan yhden yönseudun tiivistunnelmainen romaani isän ja pojan vahvasta luottamuksesta toisiinsa. Mutta isä on karhu! Jumal'avita! Isän omalla voimalatyömaalla murtuu pato ja vesi syöksyy pitkin lähimaastoja; poika ott... Lue koko vinkki »
Metsänhelma-kirjan kansi. Tekstin takana on havumetsää, kuusien siluetteja.

Ukko Bamberg: Metsänhelma

Metsänhelmaan tartuin ensisijaisesti, koska sillä oli ihana nimi ja ajattelin pääseväni sen kanssa metsän helmaan. Pääsinkin, mutta vain ajoittain. Kirjassa on varsin eristäytynyttä elämää elävä perhe. Lukeminen alkoi ahdistaa: perheen isä oli niin kamala, etten voinut häntä sietää missään vaiheessa. Se, miten hän kohteli perhettään, oli niin an... Lue koko vinkki »
Kilkuttajat-kirjan kansi, jossa on kuvattuna vihreä vanhanaikaisen kellon kellotaulu.

Paul Harding: Kilkuttajat

Paul Hardingin Tinkers ilmestyi vuonna 2009 kirjoittajansa esikoisteoksena. Vuonna 1967 syntynyt Harding oli siis jo 42-vuotias julkaistessaan esikoisensa. Teos voitti vuonna 2010 Pulitzerin kirjallisuuspalkinnon. Ei hullumpi aloitus uralle ja vieläpä varsin pienen kustantamon kautta: kirjan julkaisi pitkällisen haeskelun jälkeen Bellevue Literary ... Lue koko vinkki »
Ei alkua ei loppua

Ellen Strömberg: Ei alkua ei loppua

Suomenruotsalainen Ellen Strömberg nousi minun kartalleni edellisellä August-palkitulla nuortenkirjallaan Mehän vaan mennään siitä ohi. Kirja kuvasi hienosti nuoruuden murroskohtia, ystävyyttä ja rakkauden etsimistä. Nyt Strömberg on kirjoittanut ja Eva Laakso suomentanut uuden nuortenkirjan, johon oli tietysti pakko tutustua. Ei alkua ei loppua... Lue koko vinkki »
Aro

Oksana Vasjakina: Aro

Oksana Vasjakinan ensimmäinen suomennettu romaani Haava (2023) kertoi nuoren runoilijanaisen ristiriitaisesta suhteesta syöpään kuolevaan äitiinsä. Tässä uudessa kirjassa samainen minäkertoja on sitten niiden tunteiden kimpussa, joita AIDS:ia sairastava rekkakuski-isä hänessä herättää. Nämä molemmat kirjat on useasti luokiteltu autofiktioksi, ja mi... Lue koko vinkki »
Yksinäisen miehen poika

Johannes Lahtela: Yksinäisen miehen poika

Työpaikat ja palvelutehtävät ovat vaihtuneet, suhteita on tullut ja mennyt, perhe muotoutui ja lapset kasvoivat. Elämä kaikkine ihmeellisyyksineen ja ihmisineen tapahtui ympärilläni, mutta itse olin voittopuolisesti keskittynyt siihen maagiseen Minään. Yli sadantuhannen tunnin, siis noin kuuden miljoonan minuutin, ajatus- ja puhemassa on sisältänyt... Lue koko vinkki »
Myrskyn anatomia

Sinikka Vuola: Myrskyn anatomia

Sinikka Vuolan teosta kutsutaan takakannessa mosaiikkiromaaniksi. Se ei tunnu ihan oikealta: mosaiikkiromaanissa kai pitäisi olla kyse irrallisista osista, joilla on yhteinen asetelma tai yhteisiä henkilöitä, jolloin niistä muodostuu monipuolinen kuva tapahtumista. Tässä tapauksessa kerrotaan kuitenkin suhtkoht lineaarinen tarina alusta loppuun. On... Lue koko vinkki »