Metsä muuttaa -kirjan kannessa metsäolento seisoo laivan keulassa kädet levällään personifioidun tuulenvirin kanssa.

Henna Ryynänen: Metsä muuttaa

Henna Ryynäsen kuvakirjassa metsä kyllästyy ihmisten roskaamiseen, nousee juuriltaan ja lähtee matkaan. Ensimmäinen bussipysäkille saapuva bussi on menossa Turkuun, joten sinne metsäkin lähtee. Kävyt eivät kuitenkaan kelpaa maksuksi bussikuskille, joten metsä suuntaakin merelle. Metsä seikkailee ympäri maailmaa, mutta lopulta toteaa, ettei missä... Lue koko vinkki »
Kaikki päättyy kevääseen -kirjan kannessa on vaalean sinivioletin taustan päällä rikkinäistä verkkoa.

Liisa Suomela: Kaikki päättyy kevääseen

Liisa Suomela kertoo väkevätunnelmaisessa esikoisromaanissaan sodanjälkeisen Hailuodon asukkaista, tarkemmin sanottuna neljästä heistä: sotaleski Tyyne ja hänen rintamalla mielenterveytensä menettänyt veljensä Auku sekä uusi kirkkoherra, työlleen rauhallisesti omistautuva Johan ja tämän vaimo, herkkä ja hauras kaupungista lähtöisin oleva Siiri. Tap... Lue koko vinkki »
Bach ja pyöräilyn taito -kirjan kannessa on keltaisella taustalla vaaleamman keltainen Suomen muoto, johon on piirretty pyöräilyreitti Joensuusta Rovaniemelle, rannikolta Tampereelle ja sieltä Turun, Helsingin ja Imatran kautta takaisin Joensuulle. Kannessa on myös kolme pientä pyöreää vinjettikuvaa polkupyörästä.

Topi Linjama: Bach ja pyöräilyn taito

Kirjailija, musiikkitieteilijä ja freelance-toimittaja Topi Linjama päätti yhdistää intohimonsa J. S. Bachin musiikkiin ja pyöräilyyn toteuttamalla suurimittaisen pyörämatkan pohdiskellen samalla Bachin Goldberg-muunnelmia. Annetaan Linjaman tiivistää matkasuunnitelmansa itse: Olin pyöräillyt vuosien mittaan yksittäisiä yli satasen päiviä, mutt... Lue koko vinkki »
Otusten joukossa -kirjan kannessa on paljon erilaisia eläimiä kuvitettuna Laura Merzin omaperäisellä, vähän karkealla kuvitustyylillä.

Aino Järvinen ja Laura Merz: Otusten joukossa

Olen vähän väärässä järjestyksessä näiden Laura Merzin ja Aino Järvisen kuvakirjojen kanssa – Tuhat ja yksi otusta oli ensin, mutta aloitin tästä Otusten joukossa -kirjasta. Teos on eläinaiheinen tietokirja, jota koristaa Merzin taiteellinen kuvitus. Sen tyyli ei ole yksityiskohtaista realismia, vaan hyvinkin viitteellisiä siveltimenvetoja. Lopputu... Lue koko vinkki »
Aarteitani Suomesta -kirjan vihreässä kannessa on lehtiä, käpyjä, haapsanen ja muuta luontoisaa. Kirjan nimi on muotoiltu keltaisista männynneulasista.

Satu Kettunen: Aarteitani Suomesta

Rudolf Koivu -palkitun kuvittaja Satu Kettusen Aarteitani Suomesta -kirja esittelee kaikenlaista Suomelle ominaista. Teos on kätevästi kaksikielinen, tekstit ovat sekä suomeksi että englanniksi, joten kirja sopii mainiosti lahjakirjaksi ulkomaisille ystäville tai matkamuistoksi Suomesta. Suomalainen luonto on kirjassa vahvasti läsnä: aarteita ov... Lue koko vinkki »
Katoava jää -kirjan kannessa on kuva jäätikön reunasta. Mittakaavaa antaa etualalla oleva pienenpieni jääkarhu, eli jäätikkö on kymmeniä metrejä korkea.

Paula Sankelo: Katoava jää

Ilmastonmuutos on keskeinen aihe nykykirjallisuudessa ja kun kirja tunnustaa olevansa rakkauskirje jäälle, on selvää, että muuttuvan ilmaston ja ympäristön äärellä ollaan taas. Raikasta näkökulmaa tämä esikoisteos saa siitä, että Paula Sankelo on kirjoittanut sitä paljolti Huippuvuorilla asuessaan. Esikoiskokoelma on parinkymmenen vuoden työn tu... Lue koko vinkki »
Sata siementä, jotka lensivät pois -kirjan kannessa on vihreällä taustalla piirros puusta, jonka lehvästö on valkoinen sekamelska. Puun juurella istuu ihminen.

Yara Kono ja Isabel Minhós Martins: Sata siementä, jotka lensivät pois

Portugalilainen lastenkirja käsittelee elämän kiertokulkua luonnossa. Puu tuottaa siemeniä, kaikkiaan sata, ja odottaa sitten, mitä siemenille käy. Nehän lennähtävät matkaan komeasti!  Valitettavasti kaikki ei käy niin sujuvasti! Osa siemenistä jää keskelle tietä, osa lensi jokeen, osa putosi kivelle, linnut söivät monta, orava vei osan ja ... Lue koko vinkki »
Maanpäällinen osa -kirjan kannessa on piirros puusta ja sen maanalaisesta juuristosta. Puun maanpäällinen osa muodostaa ikään kuin keuhkot.

Sanna Karlström: Maanpäällinen osa

Sanna Karlströmin edellinen runokokoelma Pehmeät kudokset käsitteli äidin kuolemaa. Kuolemalta ei nytkään vältytä. Samalla tavalla myös luonnon ja elämän kuvasto on läsnä. Yhteyttä kirjoille luo myös molempia koristava Päivi Puustisen kansikuvitus, joka sitoo kirjoja toisiinsa. Sanon sen nyt nopeasti jotta se menisi ohi:sisareni ruumis työnnett... Lue koko vinkki »
Luonto äänessä -kirjan kannessa ovat neljä vuodenaikaa: tilhi talvella, karitsa keväällä, hiiri kesällä ja mäytä syksyllä.

Federica Iossa ja Sam Taplin: Luonto äänessä

Sam Taplinin lastenkirjoja julkaistaan uskomatonta tahtia. Esimerkiksi vuonna 2024 häneltä suomennettiin peräti kuusi teosta. Näistä useimmat, kuten Luonto äänessä, ovat Federica Iossan kanssa tehtyjä äänitehostekirjoja. Luonto äänessä on ensikirja, joka esittelee lukijalleen vuodenajat keväästä kevääseen. Mitä hevoset tekevät laitumilla ja kuka... Lue koko vinkki »
Mato ja metsä -kirjan kannessa on kuva puun oksalla istuvasta kastemadosta, jolla on paita päällä, pipo päässä ja kiikarit roikkumassa kaulassa.

Jenni Erkintalo: Mato ja metsä

Lasten kuvakirjan tarinassa ei kai tarvitse olla liiemmin järkeä. Mato ja metsä -kirjassa ei ainakaan ole: kirjan päähenkilönä seikkailee kastemato, joka kärsii lomakuumeesta ja kaukokaipuusta. Hän haluaisi osata lentää! Paikalle pölähtää sininen muuttolintu, joka tulee päiväntasaajan lämmöstä viettämään kesälomaa. Mato vakuuttelee linnulle, ett... Lue koko vinkki »
Erehtymättömyydestä-runokokoelman kannessa on suurikokoista abstraktia sinivihreää kidemäistä kuviointia, kun kiviä tai suurennettuja suolakiteitä.

Mikko Räty: Erehtymättömyydestä

Lavarunoilijana pitkään toiminut Mikko Räty debytoi Borealia-runokokoelmallaan vuonna 2022. Teos pääsi Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja Nihil Interitin runouspalkinnon ehdokkaaksi. Erehtymättömyydestä on Rädyn toinen kokoelma ja jatkaa edeltäjänsä jäljillä tunnistettavasti saman tekijän työnä. Borealian kielessä oli paljon luonnontiet... Lue koko vinkki »
Ruotokuvien kannessa on ruudukko, jossa yksityiskohtaisia, vanhanaikaisella tyylillä tehtyjä mustavalkopiirroksia asioista: anatomisesti korrekti sydän, kaksi meritähteä, trumpetti, mustekala, pallokala, ihmisen pääkallo ja joku kala.

Anna Aittomäki: Ruotokuvia

Luontoa runot ovat pullollaan, mutta enimmäkseen puita, metsiä ja lintuja. Mutta miksei kalojakin! Anna Aittomäen esikoiskokoelma Ruotokuvia kertoo jo nimellään, että kalojen parissa ollaan. Tyyli on enimmäkseen tiivistä proosarunoa, tekstit ovat enimmäkseen kappaleen tai parin mittaisia. Kirjan kuudesta osiosta viimeisessä on sitten yksi pitkä run... Lue koko vinkki »
Puun avaruudesta -kirjan kannessa on tumman sinivihreä maalaus pimeästä kuusimetsästä. Sen yllä leijuu kaksi oranssia kuunsirppiä ja pieni oranssi talo, jonka ikkunasta kajastaa valoa.

Katja Meriluoto: Puun avaruudesta

Katja Meriluoto teki kelpo läpimurron vuonna 2023 ilmestyneellä Mehiläisen paino -esikoiskokoelmallaan. Luonnon ja erityisesti hyönteisten parissa ollaan edelleen; Puun avaruudesta -kokoelmassa puitteina on kuusen muodostama maailmankaikkeus ja sen asukit, kuten lumoavan nimiset tähtikirjaajat ja niiden viholliset, päpsiäiset. Myös ihmisen näkök... Lue koko vinkki »
Taivasalla

Risto Rasa: Taivasalla

Tämä vuonna 1987 ilmestynyt Taivasalla on jäänyt toistaiseksi Risto Rasan viimeiseksi runokokoelmaksi. Samana vuonna Rasa valmistui kirjastonhoitajaksi; ehkä kirjastoala vei sitten runoilijan. Taivasalla on pieni kokoelma, jossa on pieniä runoja luontoaiheista. Paikoin tekstissä pilkahtaa jotain kaupungista, mutta ihmisen paikka on näissä teksteiss... Lue koko vinkki »
Susitaival

Janne Parviainen ja Pekka Parviainen: Susitaival

Janne Parviainen on sarjakuvantekijä, joka on julkaissut laajan kirjon pienkustannesarjakuvia. Susitaipaleen hän on tehnyt yhdessä veljensä, kuvataiteilija Pekka Parviaisen kanssa. Susitaival on tarina Parviaisten ja kahden muun ystävän vaellusmatkasta kirjan nimeä kantavalle vaellusreitille. Susitaival on noin sadan kilometrin vaellusreitti itä... Lue koko vinkki »
Afroditen lokikirja

Tarja Tuovinen: Afroditen lokikirja

Jumin, varsinaisen narsistin matkaan on nainen lyöttäytynyt. Purjehdipa tämän kanssa pari kuukautta Itämeren aalloilla, Baltian saaristossa vanhahkolla vajavaisella venholla, Afroditella! Saat kuulla kunniasi, arvosi, osaamattomuutesi, oikeastaan ei rähisemällä vaan vaieten syrjäyttämällä. Näin olen Tarja Tuovisen 96-sivuisen Afroditen lokikirja... Lue koko vinkki »
Tuu

Hanna Syrjämäki: Tuu

Humahdus on pienenpieni kustantamo, mutta onneksi Hanna Syrjämäen Tuu esiintyi ilmestyessään Instagramissa sen verran, että näin sen ja kiinnostuin. Nopeammin saatavilla oli aikaisempi Kaikko, joka hurmasi minut tyystin. Sitten kävikin niin, että luulin varanneeni Tuun, mutta en näköjään. Onneksi asia palautui nyt mieleen ja sain kirjan luettavakse... Lue koko vinkki »
Metsien kaukainen sini

Anna Pölkki: Metsien kaukainen sini

Jos kirjan nimi viittaa Anni Swaniin ja kirjailija siteeraa teoksensa alkulehdillä L. M. Montgomeryn päiväkirjaa, on hänen oltava sukulaissielu, kindred spirit! Tällainen olo ainakin minulle tuli, kun sain käteeni Anna Pölkin uuden päiväkirjaromaanin tai muistelmateoksen, miten vain. Pölkin aiempi kirja, Kakkuja salaisesta puutarhasta (Avain 2023),... Lue koko vinkki »
Ensilento ja Viimeinen mohikaani

Pirkka-Pekka Petelius: Ensilento ja Viimeinen mohikaani

Ensin tekijän ikä selville: syntynyt 1953. Siis: on mitä muistella – mikäli muistaa ja juolahtaa mieleen. Pirkka-Pekka Petelius muistelee kotilapsuuttaan Kuusankoskella ja Kouvolassa sekä mummolassa Torniossa. Lämmöllä. Ei mitenkään aikajärjestyksessä, mikä taas tekee kertomuksen palaset, muistamispätkät tuoreentuntuisiksi, eläviksi. Ikään kuin ... Lue koko vinkki »
Valenssi

Pauliina Haasjoki: Valenssi

Valenssi on kemiassa jo hieman vanhentunut termi, joka kuvaa alkuaineen atomien muodostamien kemiallisten sidosten määrää. Mitä suurempi valenssi, sitä enemmän erilaisia yhdisteitä alkuaine voi muodostaa. Valenssin käsite on omaksuttu myös kielitieteeseen, jossa se kuvaa verbin hallitsemien argumenttien määrää: monovalentti verbi ei saa objektia (”... Lue koko vinkki »