Taivasalla

Risto Rasa: Taivasalla

Tämä vuonna 1987 ilmestynyt Taivasalla on jäänyt toistaiseksi Risto Rasan viimeiseksi runokokoelmaksi. Samana vuonna Rasa valmistui kirjastonhoitajaksi; ehkä kirjastoala vei sitten runoilijan. Taivasalla on pieni kokoelma, jossa on pieniä runoja luontoaiheista. Paikoin tekstissä pilkahtaa jotain kaupungista, mutta ihmisen paikka on näissä teksteiss... Lue koko vinkki »
Kaikukatve

Hanna Syrjämäki: Kaikukatve

Kun Hanna Syrjämäen tuoreemmat runokokoelmat Kaikko ja Tuu kerran tekivät vaikutuksen, niin pitihän esikoinen Kaikukatvekin kaivella luettavaksi. Tämän on julkaissut Kaarinan kaupunki, sillä Syrjämäki voitti tällä esikoisellaan vuoden 2020 Runo-Kaarina-kilpailun. Perinteikkään kilpailun aikaisemmista voittajista löytyykin tuttuja nimiä, kuten Jenni... Lue koko vinkki »
Onhan sentään linnut

Uni Ojuva: Onhan sentään linnut

Uni Ojuva on sodankyläläinen runoilija, jolta tämä Onhan sentään linnut -kokoelma on toinen julkaistu kokoelma. Kulttuurivihkojen julkaisema esikoinen Asentopuu ilmestyi vuonna 2018 ja sai Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon. Onhan sentään linnut kuvaa Lappia, tarkemmin Keski-Lappia, pitkällä aikajänteellä: se alkaa tulivuorista ja 20000-v... Lue koko vinkki »
Ellen valkeudessa

Marianna Kurtto: Ellen valkeudessa

Marianna Kurton edellisestä runokokoelmasta on jo tovi: vuonna 2015 ilmestynyttä Rottakuningas-kokoelmaa on seurannut kolme romaania, mutta ei lainkaan runoja. Nyt Kurtto on palannut taas runouden pariin uudella Ellen valkeudessa -kokoelmalla. Teoksen alussa siteerataan W. B. Yeatsia ja Robert Ettingeriä, ja etenkin Ettinger-lainaus ”Clearly, th... Lue koko vinkki »
Rengastus

Akseli Koskela: Rengastus

Akseli Koskela on paitsi samanniminen kuin yksi suomalaisen kirjallisuuden ikonisimmista sankareista, myös monipuolisen työuran tehnyt runoilija. Tällä hetkellä Koskela työskentelee valtiosihteerinä sisäministeriössä. Rengastus on Koskelan toinen runokokoelma, esikoisteos Miehen kuolema ilmestyi 2020. Molemmat kokoelmat ovat Enostonen julkaisuja. ... Lue koko vinkki »
Kipeästi

Margaret Atwood: Kipeästi

Margaret Atwood (s. 1939) on pitkän linjan kirjailija, mutta myös runoilija: hänen esikoisteoksena Double Persephone vuodelta 1961 oli runokokoelma ja Atwood julkaisi vielä neljä runokokoelmaa ennen esikoisromaaniaan The Edible Woman. 1980-luvun jälkeen Atwood ei kuitenkaan ole juurikaan julkaissut runoja: 1990-luvulla ilmestyi yksi kokoelma, 2000-... Lue koko vinkki »
Väärän lajin laulut

Helena Sinervo: Väärän lajin laulut

Toinen Tanssivan karhun tuplavoittajista tähän mennessä on Helena Sinervo (s. 1961), joka voitti palkinnon ensimmäistä kertaa teoksellaan Ihmisen kaltainen vuonna 2001. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tuomaristo nosti taas Sinervon teoksen parhaimmaksi. En ihmettele: Väärän lajin laulut on hieno runokokoelma. Runojen aihepiirit pyörivät paljon lin... Lue koko vinkki »
Höyhentakkisakki

Leena Ravantti: Höyhentakkisakki

Lastenrunoja ei ole hetkeen tultu luettua, mutta Höyhentakkisakki päätyi heti lukulistalle hauskan teemansa vuoksi. Kuten nimestäkin voi arvata, seikkailee eri runoissa kaikennäköisiä siivekkäitä aina västäräkeistä variksiin. Linnut jännittävät koulunkäynnin aloitusta, hurjastelevat polkupyörän kanssa, rakentavat linnunpönttöönsä saunan tai kuten P... Lue koko vinkki »
Tiarnia-sarja

Pentti Saarikoski: Tiarnia-sarja

Pentti Saarikosken syntymästä on tänä vuonna kulunut 75 vuotta. Alkuvuodesta ilmestyi tämä yhteisnide Tiarnia-sarjasta eli samoissa kansissa on nyt runokirjat Tanssilattia vuorella, Hämärän tanssit ja Tanssiin kutsu. Hienoa, sillä näitä kirjoja on ollut vaikea löytää. Tietojen mukaan uusintapainoksia myös muista teoksista olisi tulossa myöhemmin. ... Lue koko vinkki »
Huuhkajan hotelli

Sanna Pelliccioni ja Pia Perkiö: Huuhkajan hotelli

Huuhkajan hotelli on lapsille suunnattu runokirja. Sama teema kulkee läpi koko kirjan: kaikki runot kertovat huuhkajan perustamasta hotellista ja muista linnuista. Kaikki runot ovat siis tavallaan osa samaa tarinaa. Kirja tuntui heti alusta alkaen hyvältä ja laadukkaalta, sekä teksti että kokonaisuus. Kuvituskin on mielestäni kohtuullisen hyvä ja s... Lue koko vinkki »
Yönmusta, sileä

Caj Westerberg: Yönmusta, sileä

Yönmusta, sileä yllättää lukijan pelkistetyllä ilmauksellaan heti alusta lähtien, sillä ensimmäisellä varsinaisella runosivulla on vain neljä sanaa ja seuraavalla kuusi. Se sopiikin hyvin, sillä kolmeen osioon (Talvi, Kevätkunnostus, Kesä) jaettu teos alkaa talven vähäeleisestä rauhasta. Talven lyhyet kuvaukset ovat kuin tuokiokuvia tai muistoja... Lue koko vinkki »