Kuoleman kello käy -kirjan tapahtumat saavat alkusysäyksen jo 1920-luvulla, jolloin pieni poika muistaa isänsä hopeisen jänisriipuksen sekä tämän puheet hänen laittaessaan poikaa nukkumaan. Varsinaisesti ylikomisario Roy Grace joutuu taistelemaan aikaa vastaan selvittäessään käsittämättömän julmaa ryöstömurhaa brightonilaisessa kartanossa. Uhri oli 98-vuotias Aileen, joka menehtyi raakalaismaisen pahoinpitelyn seurauksena. Samalla miljoonien puntien arvosta antiikkia ja aitoa taidetta katosi. Omaisuuden mukana oli eräs korvaamattoman arvokas esine, jonka takia perhe on valmis ottamaan vaikka lain omiin käsiinsä saadakseen esineen takaisin. 95-vuotias veli käy aggressiivisesti käsiksi juttuun, mutta poliisin on annettava tehdä työnsä.
Perhekalleus merkitsee paljon, tavalla, jonka Roy Grace tulee ymmärtämään vasta paljon myöhemmin… nyt hän käy läpi laittomia antiikkimarkkinoita ja seuraa tappajan verisiä jälkiä. Tappajalla on hyvä muisti ja hän on selvittänyt paljon taustoja. Kuinka ollakaan, palaamme jälleen New Yorkiin 1920-luvulla ja tuolloisiin gansterisotiin, joissa eivät perheetkään säästyneet. Toisaalta, jotakin merkillistä tapahtuu myös Marbellassa. Aika on kirjaimellisesti Gracea vastaan, vaikka häntä avustetaankin hieman nihkeästi USA:n puolella.
Samaan aikaan Royn matkustettua valtameren toiselle puolelle, punoo vanha tuttumme ja juuri vankilasta vapautunut Amis Smallbone todella ikävää suunnitelmaa Royn perheen päänmenoksi. Hän on ehtinyt jo harvinaisen pitkälle ja on jo toteuttamassa aikeitaan, kun aikaisemminkin ilmestynyt outo mies pahoitellen tekee Smallbonen aikeet tyhjäksi.
Myös Sarah, Royn kadonnut vaimo, on laatinut oman suunnitelmansa. Tarkemmin asiasta ei oikeastaan vielä tässäkään kerrota, mutta jotakin voi ehkä jo aavistella.
Roy Grace -sarjan yhdeksäs osa on jälleen takuuvarmaa tavaraa ja ehkä eräs parhaimpia sarjan osia. Peter James kuljettaa tapansa mukaan useampaa päällekkäistä juonta ja aikajanakin venyy. Silti tuntuu, että itse tapahtumat eivät hetkeksikään huku mielestä, vaikka odottamattomia sattumia ja väkivaltaakin riittää: sarjasta pitävä ei malta laskea tätäkään kirjaa kädestään!