Tekijä:

W. G. Sebald: Saturnuksen renkaat : Pyhiinvaellus Englannissa

5.4.2010

Kertoja, joka voisi olla kirjailija itse, kuljeksii 1990-luvun Englannissa East Anglian rannikkoseutujen pienissä kaupungeissa. Hän pitää lukijalle esitelmää aiheesta joka milloinkin ja mistäkin syystä aiheeksi assosioituu. Rannikkokaupunkien menneen kylpyläloiston kuvailusta tarina kulkee sillin luonnonhistoriaan, sitten Hollannin kautta orjuud... Lue koko vinkki »

Ralf Rothmann: Nuorta valoa

10.11.2009

Nuorta valoa kertoo 1960-luvun Saksassa Ruhrin alueella asuvan 12-vuotiaan Julianin kesästä. Poika joutuu jäämään isän kanssa kotiin, kun perheellä on varaa vain äidin ja pikkusiskon rantalomaan. Isä käy kaivoksessa töissä. Yksinäinen Julian viettää aikaa eläinkerholla ja kohtaa kuljeksiessaan ihmisiä ja uusia, outoja asioita. 15-vuotias Marusha hä... Lue koko vinkki »

Haaskio-kirjan kannessa on sinisellä taustalla yksinkertainen piirros keltaisesta flyygelistä. Flyygeli on kannen yläreunassa ylösalaisin ja siitä putoaa mustia ja valkoisia koskettimia ryöppynä kannen alareunaan.

Thomas Bernhard: Haaskio

23.10.2009

Marginaalista marginaaliin ulottuva mielensisäisen monologin suollos, tajunnan tumma virta ja tekstin vertautuminen musiikkiin ovat yhteistä tälle kirjalle ja Hakkuu -teokselle. Mutta siinä missä Hakkuu on satiiria, Haaskio on… no, empaattista realismia. Myötätuntoni ei syntynyt niinkään siitä, mitä teos kuvaa – ystävän itsemurhaa –, vaan miten, ve... Lue koko vinkki »

Julia Franck: Keskipäivän haltija

19.10.2009

On vuosi 1945 Stettinissä, ja pakolaisjoukot pyrkivät juniin ja kohti Berliiniä. Äiti jättää 7-vuotiaan Peterin rautatieaseman penkille hetkeksi odottamaan – eikä koskaan palaa. Tapahtuiko äidille jotain? Kyllä, paljonkin, mutta ei lähdön jälkeen, vaan aiemmin. Tämä kehyskertomus sulkeutuu epilogissa, mutta kirja on varsinaisesti Peterin äidin, ... Lue koko vinkki »

Thomas Bernhard: Hakkuu : Muuan mielenkuohu

16.7.2008

Minäkertoja on kirjailija, joka on kutsuttu erään pariskunnan taiteellisille illallisille. Muilla tuntuu olevan mukavaa, mutta kirjailija vai istuu ja pitkästyy laiskanlinnassa. Puolivälissä kirjaa hän siirtyy illallispöytään, sitten musiikkihuoneeseen. Sitten hän hyvästelee emännän (isäntä sammui) ja lähtee. Teksti on kertojan mielensisäinen mo... Lue koko vinkki »