Sinkkipojat

Svetlana Aleksijevitš: Sinkkipojat

Nobelisti Svetlana Aleksijevitš tunnetaan dokumentaristista romaaneistaan. Afganistanin sotaa käsitellyt Sinkkipojat ilmestyi alunperin vuonna 1991, pian sodan päättymisen jälkeen. Tämä Pauli Tapion suomennos perustuu vuonna 2013 ilmestyneeseen kirjan toiseen painokseen, joka lisää loppuun kuvauksen Aleksijevitšiä vastaan 1990-luvulla Valko-Venäjäl... Lue koko vinkki »
Hetket ennen aamunkoittoa

Celia Fremlin: Hetket ennen aamunkoittoa

Celia Fremlin (1914–2009) oli englantilainen mysteeriromaanien kirjoittaja, jonka romaanien Lucy Lethbridge kuvaa artikkelissaan esittävän kodin kammottavan ja intiimin kauhun satamana. Fremlin kirjoitti ensimmäisen kirjansa vuonna 1940 ja tämä Hetket ennen aamunkoittoa vuodelta 1958 on hänen esikoisromaaninsa. Se on myös hänen menestyksekkäin kirj... Lue koko vinkki »
Alaiset

Olga Ravn: Alaiset : 2100-luvun työpaikkaromaani

Millaista on työnteko 2100-luvulla? Kovin selvää kuvaa siitä ei tästä kirjasta saa. Tanskalainen kirjailija Olga Ravn on kirjoittanut kirjan, joka koostuu joukosta numeroituja todistajanlausuntoja, jotka on kerätty avaruusaluksen työntekijöiltä. Niillä haluttiin selvittää ”työntekijöiden ja oleskeluhuoneissa olevien esineiden välisiä suhteita”. ... Lue koko vinkki »
Klara ja aurinko

Kazuo Ishiguro: Klara ja aurinko

Kazuo Ishiguro on jäänyt minulle kirjailijana hieman vieraaksi. Kehuja on sadellut toki suunnasta jos toisesta, kotoa ja ystäväpiiristä löytyy Ishiguron tuotannon ystäviä ja osuihan Ishigurolle sekä Nobel että tälle Klaralle ja auringolle Tähtivaeltaja (selvästi samassa lauseessa mainitsemisen arvoiset palkinnot!). Ainoa lukemani Ishiguro, Haudattu... Lue koko vinkki »
Kuin ruo'ot tuulessa

Grazia Deledda: Kuin ruo’ot tuulessa

Italialainen Grazia Deledda (1871–1936) tuli suomalaisille lukijoille tutuksi 1920-luvulla, kun Jalmari Hahl suomensi kuusi Deleddan teosta vuosina 1928–1929. Suomennospuuska oli seurausta Nobelin kirjallisuuspalkinnosta, jonka Deledda voitti vuonna 1926, toisena palkittuna naisena. Deleddan suosituin teos Canne al vento (1913) jäi Hahlilta kuitenk... Lue koko vinkki »
Murhan alkusointu

Louise Penny: Murhan alkusointu

Armand Gamache tutkii jälleen. Sarjan kahdeksas osa, Murhan alkusointu, on vaihtelua tavanomaisille kuvioille. Three Pinesin pikkukylässä ei vierailla tällä kertaa laisinkaan, eikä sarjan tavanomaisesta henkilögalleriasta tavata Gamachen lisäksi kuin tämän kakkosmies Jean-Guy Beauvoir. Vaikuttaisi siltä, että Beauvoirin vaikeaksi äitynyt tilanne on... Lue koko vinkki »
Talvinen matka

Georges Perec: Talvinen matka

Kun haastattelen kirjailijoita, kysyn aina lopuksi suosituksia. Ne ovat usein kirjoja ja tätä kautta olen tutustunut jo useampaan kiinnostavaan teokseen. Viimeksi runoilija Riikka Simpura suositteli vuodenaikaan sopivasti Georges Perecin Talvinen matka -teosta, kehuen sitä ”hykerryttävän nerokkaaksi”. Tämä Poesiavihkoissa julkaistu teos on hyvin... Lue koko vinkki »
Täällä oli susia

Charlotte McConaghy: Täällä oli susia

Kun me olimme kahdeksan vanhat, isä viilsi minut auki kurkusta vatsanpohjaan. Noin vuosi sitten lukemani Charlotte McConaghyn esikoissuomennos Viimeinen muuttolintu oli vaikuttava kuvaus ilmastonmuutoksen ja lajikadon maailmasta, jossa jahdattiin katoamisvaarassa olevia lapintiiroja. Luontokatoon yhdistyi ihmisten salaisuuksia ja pakkomielteitä... Lue koko vinkki »
Punaista, valkoista ja kuninkaansinistä

Casey McQuiston: Punaista, valkoista ja kuninkaansinistä

Muutama vuosi sitten englanniksi ilmestynyt Punaista, valkoista ja kuninkaansinistä on Casey McQuistonin esikoisteos ja melkoinen superhitti. Goodreadsissa kirjalla on hirveä määrä arvioita ja se on epäilemättä suosituimpia tänä vuonna lukemistani kirjoista. Goodreadsin käyttäjät valitsivat sen sekä parhaaksi rakkausromaaniksi että vuoden parhaaksi... Lue koko vinkki »
Nanette – kymmenen askelta

Hannah Gadsby: Nanette – kymmenen askelta : muistelmat, tai jotain

Yksi minua vähiten kiinnostavista kirjallisuuden lajeista on monien lukevien miesten peruskaura, elämäkerrat ja muistelmat. Luen kyllä jonkin verran etenkin kaunokirjallisempia muistelmateoksia, mutta ihan sellaisen perinteisen elämäkerran olen lukenut viimeksi vuonna 2015. En myöskään ole erityisemmin kiinnostunut stand up -komiikasta, joten mi... Lue koko vinkki »
Surumerkintöjä

Chimamanda Ngozi Adichie: Surumerkintöjä

Chimamanda Ngozi Adichien isä kuoli koronapandemian aikaan vuonna 2020. Surumerkintöjä on pitkä essee siitä, miltä äkillinen menetys ja kaiken peittävä suru tuntuu. Isän kuolema tulee yllätyksenä. 9. kesäkuuta Adichie keskustelee isänsä kanssa videopuhelussa ja lopettaa puhelun lyhyeen, jotta väsyneeltä vaikuttava isä saa levätä. Seuraavana päiv... Lue koko vinkki »
Namiyan puodin ihmeet

Keigo Higashino: Namiyan puodin ihmeet

Keigo Higashino tunnetaan arvoitusdekkareistaan, joita Punainen silakka on julkaissut suomeksi jo kaksi (Uskollinen naapuri ja Myrkyllinen liitto). Kolmas Higashino-suomennos ei ole samaa Galileo-dekkarien sarjaa, eikä itse asiassa dekkari ensinkään. Tämä kirja on kuitenkin helppo nähdä arvoitusdekkarien mestarin kirjoittamaksi, sen verran hienostu... Lue koko vinkki »
Suden jälki

Kerstin Ekman: Suden jälki

Ikäsyrjintään taipuvainen saattaisi katsella Suden jälkeä paheksuen. Mitä voi antaa nuoremmalle lukijalle lähes 90-vuotiaan kirjailijan kirja, jonka pääosassa toikkaroi 70-vuotias hyvinvoiva ruotsalaismies? Vastaus on tietysti: paljonkin, etenkin kun se lähes 90-vuotias kirjailija on Ruotsin kansallisaarre, vuonna 1959 kirjallisen uransa aloittanut... Lue koko vinkki »
Kootut runot

T. S. Eliot: Kootut runot

Thomas Stearns Eliot (1888–1965) oli yksi 1900-luvun merkittävimpiä runoilijoita, englanninkielisen modernismin keskushahmoja ja kirjallisuuden nobelisti. Tämän teoksen arvioimisen kohdalla ei siis tarvitse juuri merkittävyyskysymyksiä miettiä. Eliotia on toki suomennettu aikaisemminkin, mutta tämä Juha Silvon tekemä kooste sisältää nyt ensimmäistä... Lue koko vinkki »
Miesten syvimmät salaisuudet

Mohamed Mbougar Sarr: Miesten syvimmät salaisuudet

Sanotaan heti suoraan: minusta tällä kirjalla ei ole erityisen vetävä tai osuva nimi, eikä kansikuvakaan ole ihan puoleensavetävin. Sen sanottuani myönnän kyllä heti, ettei minulla ole oikeastaan mitään aavistusta siitä, mikä sitten olisi parempi nimi tälle mutkikkaalle ja monipuoliselle kirjalle. Nämä ulkoiset vetovoimatekijät eivät kuitenkaan ... Lue koko vinkki »
Viimeinen valkoinen mies

Mohsin Hamid: Viimeinen valkoinen mies

Eräänä aamuna Anders, valkoinen mies, sai herättyään huomata muuttuneensa syvän ja kiistämättömän ruskeaksi. Romaanin aloitus saattaa tuoda mielleyhtymiä Kafkasta. Anders ei kuitenkaan ole muuttunut suunnattomaksi syöpäläiseksi, vain ruskeaksi. Ulkonäkö on kuitenkin muuttunut enemmän kuin vain ihonvärin verran: peilistä katsoo tuntematon mies. ... Lue koko vinkki »
Iso vihko

Ágota Kristóf: Iso vihko

Tämä oli taas näitä tapauksia: näin Ison vihkon kirjakaupassa ja kiinnostuin takakansitekstistä (”Mitään tällaista et ole ennen lukenut” on aika kova lupaus). Laitoin kirjan varaukseen ja kas, kirjastosta tuli ihan erinäköinen kirja. Tänä vuonna uudelleen julkaistu kirja onkin ilmestynyt suomeksi jo tuoreeltaan: Tammi julkaisi alunperin vuonna 1986... Lue koko vinkki »
Halun politiikka

Amia Srinivasan: Halun politiikka : 2020-luvun feminismi

Toisinaan kirjoilla on kauniit kannet, toisinaan ei. Halun politiikka menee jälkimmäiseen kategoriaan: tämän kirjan kannet eivät onnistu herättämään lukuhalua. Suomenkielinen nimikin on vähän laimea. Alkuteoksen kansi ei ole sen kummempi, mutta englanninkielinen nimi The Right to Sex on iskevämpi ja tarttuu heti yhteen kirjan peruskysymyksistä. Onk... Lue koko vinkki »
Mestarinna

Lauren Groff: Mestarinna

Marie de France (fl. 1160–1215) oli runoilija, joka syntyi nykyisen Ranskan alueella ja eli Englannissa 1100-luvun loppupuolella. Hänen elämästään ei tiedetä juuri mitään, mutta tutkijat pitävät häntä yhtenä ensimmäisistä ranskankielisistä naisrunoilijoista. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että Marie de France oli Shaftesburyn luostarin abbedissa ... Lue koko vinkki »
Ædnan : Maa meissä

Linnea Axelsson: Ædnan : Maa meissä

Tämä teos herätti heti mielenkiintoni, kun siitä kuulin. Ruotsalaisen saamelaiskirjailijan runomuotoinen eepos Ruotsin saamelaisten vaiheista, kirjoitettu August-palkinnon tasoisesti? Kyllä kiitos! Kun kirjan kirjastosta sain, ensimmäinen reaktio oli sitten säikähdys; tämähän on hurja tiiliskivi! Vaan ei syytä huoleen. Teos on paljon pelottavaa ... Lue koko vinkki »