Kadonnut äitini -kirjan kannessa on piirros lapsesta, joka on yksin ja surullisena sängyssään.

Hannamari Ruohonen: Kadonnut äitini

Lapsi on ulkona leikkimässä, kun sen luokse kompastelee takkuinen ja resuinen koira nimeltään Nalle. Nallella on tiukka villahaalari, josta se haluaa päästä eroon. Lapsi ei uskalla auttaa omituisen näköistä ja pelottavaa koiraa. Koira onkin vihainen ja ilkeä ja kiusaa lasta: “Minullapa on oma isä ja äiti, jotka rapsuttavat minua joka ilta! Kumpikin... Lue koko vinkki »
Kerro minulle äidistäsi -kirjan kannessa on vaaleanpunaisella taustalla kaksi auton peruutuspeiliä, joista molemmista näkyy osan naisen kasvoista.

Tiina Katriina Tikkanen: Kerro minulle äidistäsi

Jostain merkillisestä syystä en meinnanut sisäistää tätä kirjaa ollenkaan, vaikka pidin siitä tavattomasti. Ehkä siinä vain tuli liikaa kaikkea, minkä itse oli jo unohtanut. Niinpä kuuntelin tämän kirjan kahdesti ja lisäksi luin vielä sieltä täältä, palatakseni niihin tunnelmiin. Äidit ja tyttäret ovat toisinaan aika vaikea yhtälö. Tässä kirjass... Lue koko vinkki »
Monique pakenee -kirjan kannessa on violetinsiniseksi posterisoitu katunäkymä Pariisista ja ihmisten valkoisia siluetteja. Yksi naisen siluetti erottuu selvästi muusta väkijoukosta.

Édouard Louis: Monique pakenee

Ranskalainen Édouard Louis jatkaa perheensä vaiheiden kirjallista käsittelyä. Edellisen Muutos : Metodi -kirjan jätin jo lukematta, kun vähän aloin jo kyllästyä, ja tämän Monique pakenee -teoksen otin senkin varaukseen kirjastosta vähän epäilyksin. Kirjan katalogikuvaus sai sen vaikuttamaan likimain sosiaalipornolta, jossa Louis arvioi kriittisesti... Lue koko vinkki »
Kielo miettii -kirjan kannessa on omenapuun oksia, joissa on omenoita, ja niiden yllä Kielo, jota pidetään molemmin puolin käsistä. Kielo on kuvattu ylhäältä päin, ikään kuin puun oksien näkökulmasta, ja hän katselee ylös kohti lukijaa.

Riina Katajavuori ja Hannamari Ruohonen: Kielo miettii

Riina Katajavuoren ja Hannamari Ruohosen Kielo-tytöstä kertovan kirjasarjan toisessa osassa Kielo on mietteliäänä. Äiti tekee siskonmakkarakeittoa ja se saa Kielon pohtimaan ihmisten välisiä sukulaisuussuhteita. Kuka on sisko? Kielo on sisko! Sitä pidemmälle Kielon on vähän vaikea hahmottaa, etenkin kun yksi ihminen voi olla monia asioita: miten äi... Lue koko vinkki »
Sit mutsi vietiin maijal ja faija lanssil -kirjan kannessa on vanha ja nuhjuinen perhevalokuva, jossa isä ja äiti pitelevät pientä lasta. Vanhempien silmien edessä on mustat palkit.

Mari Johanna Hauta-aho: Sit mutsi vietiin maijal ja faija lanssil

Tämä kirja kuuluu siihen kategoriaan, jota haluaa lukea. Siihen on oma syynsä. Kun lukee, miten vaikeaa jollain on ollut, osaa arvostaa omaa elämäänsä ja olla ruikuttamatta ihan turhista. Vaikka oma elämä ei olisikaan ollut ruusuilla tanssimista, mittakaavaa antaa kun lukee siitä, miten toisilla menee paljon huonommin. No, tässä kirjassa on sent... Lue koko vinkki »
Taikapuikot-kirjan kannessa on piirros talosta, jonka ovesta tulee ulos pitkää neulottua oranssia liinaa, joka kiertyy talon ympärille. Etualalla on lankakerä, johon on tökätty kaksi puikkoa pystyyn.

Meria Palin: Taikapuikot

Kuvittaja ja kuvakirjailija Meria Palinin esikoisteos Taikapuikot on sanaton kuvakirja, joka kiinnittää huomiota jo ulkoasullaan. Kirja on 32 cm korkea, mutta vain 12 cm levyinen, eli se on muodoltaan hyvin kapea ja korkea. Kirja kertoo kylmyydestä ja lämmöstä: äiti ja tytär palelevat hyytävän kylmässä talossa. Taikapuikoilla kudotaan lämpimät v... Lue koko vinkki »
Simpukkakaupunki-kirjan kannessa kaksi lasta leikkii hiekkarannalla vedenrajassa ja rakentaa hiekasta kaupunkia, jonka ämpäritalot on koristettu simpukankuorin.

Satu Kettunen ja Mila Teräs: Simpukkakaupunki

Ama tulee äitinsä kanssa rannalle, mutta vaikka päivä on kaunis, mieltä painaa huoli. Koti on jossain kaukana meren takana, ympärillä ihmiset puhuvat vierasta kieltä ja isäkin on joutunut jäämään taakse kotimaahan. Onneksi isän kanssa voi sentään puhua puhelimessa joka päivä.  Uutiset kotimaasta ovat mustia ja harmaita, mutta sen syvemmälle... Lue koko vinkki »
Kielo loikoilee -kirjan kannessa äiti ja Kielo-tytär loikoilevat kielopeiton alla.

Riina Katajavuori ja Hannamari Ruohonen: Kielo loikoilee

On kuusivuotiaan Kielon iltapuuhien aika. Pyjaman pukeminen, hampaiden pesu ja iltasadun lukeminen sujuvat mallikkaasti. Kielo ei kuitenkaan halua asettua unten maille, vaan kaipaa rauhallista loikoilua. Äiti kaipaisi jo omaa aikaansa, mutta antaa periksi: onhan loikoilu ihanaa. Niin ihanaa, että Kielo haluaisi sitä syntymäpäivälahjaksi! Riina K... Lue koko vinkki »
Kesän ainoa kaunis päivä -kirjan kannessa on äiti sylissään kaksi lasta. On kaunis kesäpäivä ja äiti ja lapset ovat eväsretkellä.

Maria Vilja: Kesän ainoa kaunis päivä

Maria Viljan nimi oli tuttu Villikissareppu-kirjasta. Se oli oikein mukava tuttavuus, joten tartuin tähänkin kirjaan – asiaa auttoi toki myös Kesän ainoa kaunis päivä -kirjan upean kesäinen kansikuva, jossa äiti syleilee kahta lastaan eväsretkellä, kaiken yllä ihana kesäinen heleys. Äidin ja lasten kesäretkestä kertova kirja on omistettu ”meille... Lue koko vinkki »
Nieltyjä esineitä -romaanin kannessa on Balthasar van der Astin asetelmamaalauksen elementtejä, paloiteltuna ja sumennettuna niin, että ne muodostavat abstraktin ruskeansävyisen kokonaisuuden.

Kaisa Vahteristo: Nieltyjä esineitä

Kaisa Vahteriston esikoisromaani kertoo ensirakkaudentäyteisestä kesästä. Sen asetelma tuo mieleen Vilja-Tuulia Huotarisen Valoa valoa valoa -romaanin, mutta onhan tämä monin tavoin omanlainen teoksensa. Sirpaleisen romaanin nimetön kertoja kiertelee kuusitoistavuotiaana hiljaisessa kylässä ovelta ovelle veitsiä myyden – se on perinteinen kesätyö p... Lue koko vinkki »
Ei alkua ei loppua

Ellen Strömberg: Ei alkua ei loppua

Suomenruotsalainen Ellen Strömberg nousi minun kartalleni edellisellä August-palkitulla nuortenkirjallaan Mehän vaan mennään siitä ohi. Kirja kuvasi hienosti nuoruuden murroskohtia, ystävyyttä ja rakkauden etsimistä. Nyt Strömberg on kirjoittanut ja Eva Laakso suomentanut uuden nuortenkirjan, johon oli tietysti pakko tutustua. Ei alkua ei loppua... Lue koko vinkki »
Tyttärentytär

Susanna Alakoski: Tyttärentytär

Hän halusi vain pois. Hän halusi juosta pitkään ja pitkälle, ei tiennyt miksi, mutta Skellefteå tuntui ahtaalta rotankololta jonne kaikki änkesivät. Pois lähteminen, uusiin ympyröihin muuttaminen, pakosta tai omasta kiihkeästä halusta – ne ovat olleet Susanna Alakosken viimeisimpien kirjojen keskeisiä teemoja. Neliosaiseksi kaavaillun sarjan en... Lue koko vinkki »
Meren koskettamat

Leena Paasio: Meren koskettamat

Orpo Louna asuu Utöllä kasvattivanhempiensa kanssa. Hänen äitinsä on haudattu Utölle ja isästä ei ole tietoa. Elämä pienellä saarella on kuitenkin sujunut oikein mukavasti, mutta lähestyvä lukion aloitus tietää muuttoa pois saarelta. Kun joku tuntematon henkilö käy vielä tuomassa kukkia Lounan äidin haudalle, Louna järkyttyy. Kesään mahtuu kuite... Lue koko vinkki »
Siivenisku

Rebecca Yarros: Siivenisku

Romanttinen fantasia on nykyään suosittu kirjallisuusgenre, mutta itselleni "romantasy" tai "romantasia" on jäänyt tähän asti vieraaksi. Rebecca Yarrosin Siivenisku tuntui luontevalta aloituspisteeltä, sillä kirja on valtavan suosittu; Amazonissa kirjalla on tällä hetkellä yli 250 000 arvostelua! Kirjan alkuasetelma ainakin on kiinnostava ja myö... Lue koko vinkki »
Etäinen äiti

Leena Korppoo: Etäinen äiti

Äiti, se kaikille ensimmäinen ja läheinen ihmiskontakti. Kaikki se, mistä rakkaus ja läheisyys alkaa. Näin se on ja näin sen kuuluisi olla, mutta mitä jos ei ole? Leena Korppoo on tarttunut aiheeseen, josta on vaiettu kautta aikojen, koska niin vain on, että äiti on aina äiti ja lapsi on lojaali vanhemmilleen, sattui sitten mitä tahansa. Niistä ... Lue koko vinkki »
Iltatähti

Laura Malmivaara: Iltatähti

Kun kolme vuotta sitten luin Laura Malmivaaran kirjan Vaiti, oli ihan selviö, että halusin lukea myös tämän uusimman, Iltatähden, joka on tavallaan jatkoa edelliselle. Malmivaara kirjoittaa autofiktiota. Ne jotka lukevat lehtiä, ovat varmaan tietoisia siitä, että Laura sai perheeseen iltatähden. Minä en ollut ja niin ollen koko kirja oli minulle... Lue koko vinkki »
Tuli sen tuhkaksi söi

Johanna Hasu: Tuli sen tuhkaksi söi

Tulin lukeneeksi Johanna Hasun vuonna 2021 ilmestyneen Roihun, jolle tämä kirja on itsenäinen jatko. Oli siis vaikea olla pitämättä näppejään erossa tästä uusimmasta, vaikka kävi mielessä, polttaako siinä kuin kuvin. Päähenkilönä on edelleen Sini ja nyt kirjassa on mukana hänen jo nuoreksi kasvanut tyttärensä. Tuli sen tuhkaksi söi tempaisee het... Lue koko vinkki »
Sisunin maailma

Chung Serang: Sisunin maailma

Shim Sisun oli monipuolinen ihminen, joka teki uraa taiteilijana, kirjailijana, mielipidevaikuttajana ja oli myös kolmen oman ja yhden avioliiton kautta saadun lapsen äiti ja viiden lapsen isoäiti. Hän oli monella tapaa omaperäinen ja perinteitä vastaan, joten hänelle ei myöskään pidetty kuolemansa jälkeen perinteistä muistojuhlaa. Nyt, kymmenen vu... Lue koko vinkki »
Joku menee aina ensin

Anja Erämaja: Joku menee aina ensin

Joskus tulee hauskoja yhteensattumia. Nyt sellainen oli, kun luin lähes peräjälkeen kaksi runokokoelmaa, joiden taustalla on vanhemman menetys. Tällä kertaa se ensin mennyt oli Tuija Välipakan Saari josta olen poissa, jonka ytimessä oli isän poismeno. Anja Erämajan Joku menee aina ensin taas on saanut alkusysäyksensä äidin haurastumisesta, hapertum... Lue koko vinkki »
Äitini, tyttäreni

Hanna Brotherus: Äitini, tyttäreni

Nyt on topakka kirja, missä äidit ja tyttäret pääsevät kertomaan omista ajatuksistaan. Hanna Brotherus on koonnut kansiin äitien ja tyttärien tarinoita. On tunnettuja ja vähemmän tunnettuja, mutta kaikki tyystin erilaisia. Alkusanat ovat Hanna Brotheruksen, joka alunperin oli ajatellut, että kirjoittaa itsestään ja tyttärestään, mutta irtiottoa ei ... Lue koko vinkki »