Rakastetuimmat runot

Aila Meriluoto: Rakastetuimmat runot

Näiden sinisten kansien sisään on koottu Aila Meriluodon kirjoittamat teokset: Lasimaalaus (1946), Pahat unet (1958), Tuoddaris (1965), Elämästä (1972), Varokaa putoilevia enkeleitä (1977), Ruusujen sota (1988), Kimeä metsä (2002) ja Tämä täyteys, tämä paino (2011) Nämä kahdeksan runoteosta kattavat monipuolisesti koko Meriluodon pitkään jatkun... Lue koko vinkki »
Maanantai ja mustat hitit

Ester Nuori Leppä: Maanantai ja mustat hitit

Ester Nuori Leppä (s. 1992) on julkaissut muutaman runovihon ja yhden runolevyn. Tämä on virallisesti sitten se esikoisrunokokoelma kovissa kansissa. Melko pieni ja niukka kokoelma tämä on, 54 sivua harvakseltaan aseteltua tekstiä. Hyvin taloudellista ja pientä, yhtä runoa lukuunottamatta. Ehkä vähän turhankin pientä, luulen. Maanantai ja mustat... Lue koko vinkki »
Ehkä

Petra Vallila: Ehkä

Runoudessa yksi näppärä tulokulma on ottaa joku kielenkäytön rekisteri, joka ei ole aivan kotonaan kaunokirjallisuudessa, ja hyödyntää sitä. Mutta että asiallinen, kuivakka yrityskieli? Onnea matkaan. Ehkä-kokoelman tasaisen harmaata kantta rikkoo vain kaksi kapealla viivalla piirrettyä suorakaidetta, joiden valkoisen ja tummemman harmaan luoma kol... Lue koko vinkki »
Huolenpitoja

Eeva Åkerblad: Huolenpitoja

Toisinaan pakko on paras motivaattori. Eeva Åkerbladin (s. 1990) esikoisrunokokoelma Huolenpitoja on saanut odotella vuoroaan kirjahyllyssäni hyvän tovin, kunnes joku ystävällinen ihminen teki kirjaan varauksen. Enää en voinut vitkutella, vaan teokseen piti tarttua. Tarttuminen kannatti, sillä Huolenpitoja on oikein kelpo kokoelma – vaan enpä tästä... Lue koko vinkki »
Tältä sinusta nyt tuntuu

Matti Kangaskoski: Tältä sinusta nyt tuntuu

Matti Kangaskosken (s. 1983) runous tuli vastaan Tanssiva karhu -palkitun Johdatus pimeään -runokokoelman myötä. Se olikin sen verran vaikuttava teos, että aikaisempaan tuotantoon oli tarpeen tutustua. Ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui esikoisrunokokoelma Tältä sinusta nyt tuntuu, joka ilmestyi vuonna 2012. Esikoiskokoelma oli Helsingin Sanomien k... Lue koko vinkki »
Katseen maanosat

Pauli Hautala: Katseen maanosat

Pauli Hautala (s. 1984) on esikoisrunoilija, jonka esikoisrunokokoelman Katseen maanosat on julkaissut Poesia. Kirjassa on Olli-Pekka Tennilän kiehtova kansikuva ja se on esineenä miellyttävän vähäeleinen. Runot sen sivuilla avautuvat proosamaisina, tasapalstaisina enimmäksen muutaman rivin mittaisina katkelmina. Poesian sivuilla teosta kuvailla... Lue koko vinkki »
Kirnu

Milka Luhtaniemi: Kirnu

Kukaan ei voi puhua niin korkealta, ei kenenkään läpi mene sellaista valoa. Jos runoutta asemoi jatkumolle helposta vaikeaan, Milka Luhtaniemen esi­koiskokoelma Kirnu asettuu luontevasti kallelleen vähän vaikeampaan päin. Näkemys saa vahvistusta vaikkapa Goodreadsin arvioista: haltioituneiden näkemysten joukkoon mahtuu muutama ”en tajua tätä yht... Lue koko vinkki »
Tuntemattoman planeetan unia

Johanna Ikonen: Tuntemattoman planeetan unia

Runokokoelma Tuntemattoman planeetan unia kantaa huolta ihmisen ja pla­neetan tilasta, kertoo takakansi, ja tällaiseen kuvastoon uppoudutaan heti kokoelman ensimmäisessä runossa, maalailemaan maailmanlopun ennustuk­sia. Itse runot ovat runsassanaista proosarunoutta, pitkiä kappaleita tasale­vyistä tekstiä. Valittu tyyli näyttää sivuilla vähän ty... Lue koko vinkki »
Metsän seinä on vain vihreä ovi

Risto Rasa: Metsän seinä on vain vihreä ovi

Kirjastojen poistolaatikoilta voi tehdä löytöjä. Itse poimin ihan muuten vain kyytiin Risto Rasan esikoiskokoelman Metsän seinä on vain vihreä ovi. Luen hyvin vähän lyriikkaa, liian vähän, joten ajattelin, että tässä on hyvä mahdolli­suus. Ja niinhän se olikin. Metsän seinä on vain vihreä ovi, vain 17-vuotiaan runoilijan tiivis, ehyt runoelma, vaik... Lue koko vinkki »
Sinun osasi eivät liiku

Maaria Päivinen: Sinun osasi eivät liiku

Sinun osasi eivät liiku oli minulle sattumanvarainen kirjastonosto, mitä nyt Maaria Päivisen nimi oli etäisesti tuttu. Tämä Ntamon julkaisema runo­kokoelma on tiukka paketti rajua tekstiä, jonka aihepiiri pyörii väkivaltaisen rakkauden ympärillä – tai näin ainakin minä sitä luin. Kuvasto on hurjaa ja pidättelemätöntä. Runot ovat lyhyitä, piittaa... Lue koko vinkki »
Minä tarvitsen bussikuskia

Solja Krapu: Minä tarvitsen bussikuskia

Tämä runokokoelma oli täysin sattumanvarainen kirjastonhyllypoiminta, ihan vain nimen perusteella. Odotin saavani kotimaista runoutta, mutta sainkin käännösrunoutta. Solja Krapu on kyllä suomalainen ja käynyt peruskoulunsa Suomessa, mutta sen jälkeen Krapu on asunut Ruotsissa ja kirjoittaakin ruotsiksi. Suomenruotsalaista runoutta olen lukenut aika... Lue koko vinkki »
Kiitos harhaluuloista

Eila Pennanen: Kiitos harhaluuloista

Eila Pennanen (1916–1994) oli suomalaisen kirjallisuuskentän suuria nimiä, monipuolinen kirjailija, suomentaja, esseisti ja kriitikko. Myös runoilija, sillä Pennasen laajaan tuotantoon mahtuu myös yksi runokokoelma. Kiitos harha­luuloista ilmestyi vuonna 1970, juuri ennen Pennasen päätyönä pidetyn Tampere-trilogian ensimmäistä osaa Himmun rakkaudet... Lue koko vinkki »
Kiinnijääneet

Tanja Seppänen: Kiinnijääneet

Tanja Seppänen (s. 1982) on runoilijana julkaissut toistaiseksi tämän yhden runokokoelman. Sen lisäksi Seppäsen meriitteihin lukeutuu J. H. Erkon kirjoituskilpailun voitto vuonna 2011. Erkon kilpailun raati vertasi Seppäsen tyyliä ITE-taiteeseen tai naivistisiin tauluihin. Vertaus on osuva, tietynlaista naivismia tässä kokoelmassa onkin aistittavis... Lue koko vinkki »
Katoamisilmoitus

Raisa Marjamäki: Katoamisilmoitus

Runoilija Raisa Marjamäki on julkaissut tähän mennessä neljä runokoko­elmaa. Katoamisilmoitus on niistä ensimmäinen. Tämä oli minulle täysin sattumanvarainen kirjastopoiminta; mitään en tiennyt etukäteen, mutta olipahan mielenkiintoisen näköinen nide. Epämääräiset vanhat valokuvat kansissa herättivät uteliaisuuden. Kuvien käyttö jatkuu kokoelman... Lue koko vinkki »
Huone avaruudessa

Sirkka Turkka: Huone avaruudessa

Ensiksi kiitos kirjastolaitokselle. Luettuani muutaman Sirkka Turkan runo­kokoelman Turkan uran loppupuolelta, heräsi mielenkiinto tarkastella uran alkupäätä. Mutta mistä sellaista käsiinsä saa, kun varhaisimmat kokoelmat ovat 1970-luvulta, runokokoelmista ei juuri uusintapainoksia oteta ja Runot : 1973–2004 eli Turkan kootut teokset on sekin lähes... Lue koko vinkki »
Sähkökatkoksen aikaan

Veera Antsalo: Sähkökatkoksen aikaan

Olen lukenut Veera Antsalon (s. 1975) muutkin runokokoelmat, joten pitihän tämä esikoiskokoelmakin lukea. Sähkökatkoksen aikaan ilmestyi vuonna 2012. Se on myöhempien kokoelmien tapaan tyyliltään nyrjähtänyttä proosarunoa, joka viittailee eri suuntiin ja haastaa lukijaansa. Kokoelma jakautuu viiteen osaan. Tietyt teemat toistuvat osasta toiseen,... Lue koko vinkki »
Fun Primavera

Elsa Tölli: Fun Primavera

Tätä kirjaa sain vähän odotella, mutta lopulta neljän kuukauden jälkeen sain yhden Tampereen kirjaston kolmesta Fun Primaverasta käsiini. Tässä kohtaa pitää todeta onnekkuutensa: 150 kappaleen painoksestahan ei ole riittänyt läheskään joka kirjastoon edes yhtä kappaletta. Tämä lavarunoilija Elsa Töllin teos voitti YLE:n Tanssiva karhu -palkinnon en... Lue koko vinkki »
Muovikauris

Susi Nousiainen: Muovikauris

toiset jotka minua katsovat, luulevat minut väärin oman katseensa sen hetkisestä pisteestä käsin, ja sen takia kohtelevat minua tavalla joka eroaa siitä koodista joka minun keholleni todellisuudessa kuuluu, siksi minun on tarpeellista sanoa että ei, anteeksi mutta tämä koodi ei ole minun, ja tästä rakennelmasta käytetään sanontaa "tulla kaapista" ... Lue koko vinkki »
Kaski

Karoliina Tervonen: Kaski

Kaski on Karoliina Tervosen (s. 1983) esikoisteos. Se on neljästä runosta koostuva kokoelma, jonka osaset nivoutuvat yhteen isommaksi kokonaisuudeksi, sen verran niissä esiintyy samoja elementtejä ja aiheita. Tyyliltään Kaski on hyvin ilmavaa ja kepeää runoutta, jossa säkeet putoilevat aukeamille sinne tänne, vähän kerrassaan. Kaskenpolttaminen ... Lue koko vinkki »
Valkoinen

Maria Matinmikko: Valkoinen

Vuonna 2013 Tanssiva karhu -palkinto voitettiin ensimmäistä kertaa esikoisteoksella. Palkinnon voitti silloin Maria Matinmikko (s. 1983). Valkoinen aloittaa väritrilogian, jonka myöhemmät osat ovat Musta (Mahdollisen kirjallisuuden seura, 2013) ja Värit (Siltala, 2017). Valkoinen on pääasiassa proosarunoa, toteavaa ja tarkasti havainnoivaa tekst... Lue koko vinkki »