Omituinen ilo -kirjan kannessa on mustalla taustalla kirjan nimi isoin valkoisin kirjaimin aseteltuna väljästi kolme kirjainta rivilleen.

Veli-Matti Huhta: Omituinen ilo

Veli-Matti Huhdan esseistiikka tuli tutuksi pari vuotta sitten Seikkailu alkaa sumusta -kirjasta. Aika samoilla linjoilla uusi Omituinen ilo kulkee; tämän tunnistaa kyllä saman kirjoittajan kynänjäljeksi. Kirjassa on koko tukku lyhyitä esseetekstejä erilaisista kulttuuriaiheista, mutta tekstien lyhyyttä kompensoi se, että samoja aiheita kuljetetaan... Lue koko vinkki »
Linnaelämää keskiajan Suomessa -kirjan kannessa on ruskeasävyinen maalaus keskiaikaisesta linnasta.

Elise Pihlajaniemi: Linnaelämää keskiajan Suomessa

Mitkä kannet! Mitkä välilehdet! Upeeta! Historian havina on käsin kosketeltavaa kirjan ruskeantummasävyisessä ilmiasussa. Houkuttelevan rauhallinen. Aistikas. Ainakin kirjan ulkoasun suunnittelija, kuka graafikko lienee, on onnistunut tehtävässään. Ja kun noin on, on juhlavan ylellinen tunne pujahtaa historianopettaja Elise Pihlajaniemen (s.... Lue koko vinkki »
Maanalainen elämä -kirjan kannessa on vanha mustavalkoinen piirroskuva nelikerroksisesta rakennelmasta, joka on jonkinlainen vanhanaikainen kaivos tai tuotantolaitos.

Marcus Rosenlund: Maanalainen elämä

Tiedetoimittaja Marcus Rosenlund on kirjoittanut jo useita tiedekirjoja, joissa hän on tarkastellut  sääilmiöitä (Sää joka muutti maailmaa), avaruutta (Kohti korkeuksia) ja pieneliöiden maailmaa (Pieni suuri elämä). Nyt hän sukeltaa maan alle. Jo edellistä kirjaa kommentoin irtonaiseksi kokoelmaksi erilaisia aiheita ja sama meno jatkuu tässäkin, mu... Lue koko vinkki »
Naisia jotka etsivät suurta tulta

Moona Laakso: Naisia jotka etsivät suurta tulta

Tässäpä sitä taas lytätään miestä maanrakoon, kuten nykytapana on. Sulho Sipilä Alvar Aalto Eero Järnefelt Santeri Salokivi Leevi Madetoja (Eino Leino) Akseli Gallen-Kallela Tyko Sallinen Yllä jonossa taiteilijamiehet, jotka mursivat naisen tahdon tahallaan tai huomaamattaan. Heidän vaimonsa saivat unohtaa omat kykynsä ... Lue koko vinkki »
Sinkkuus kautta aikojen

Henna Karppinen-Kummunmäki: Sinkkuus kautta aikojen

Tämä kirja yllätti minut todella, sillä ajattelin alkuun niin, että jos jotenkin ihan vaan puolihuolimattomasti lukasen, mitä se sinkkuus mukamas on. Vaan pääsinpä heti alkumetreillä kirjailijan kanssa samaan kyytiin, kun olimme samaa mieltä sanasta sinkku. No, se on varsin uusi sana ja sitä ennen se on ollut esimerkiksi vanhapiika. Tosin nykyään s... Lue koko vinkki »
Paha meri

Petri Laukka ja Ari Turunen: Paha meri : Itämeren myrskyisä historia

Ehkä Itämeren pitäisikin ajatella olevan kuin keskiaikainen katedraali, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Tuolloin katedraalin rakentaminen oli suuri, vuosisatoja kestänyt urakka, jossa ei voinut ajatella lyhytnäköisesti oman navan kautta. Työn käynnistäjät tiesivät, etteivät tule näkemään rakennusta valmiina koskaan, mutta seuraava tai sitä seur... Lue koko vinkki »
Valtioaamun aika

Kristiina Kalleinen: Valtioaamun aika : Suomen suuriruhtinaskunta 1809-1863

Suomen historian ajanjakso 1800-luvun alusta 1860-luvulle jää yleensä sitä seuranneen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun muutoksen ja murrosten jalkoihin. Laajempi kiinnostus johtaa myös kattavampaan kirjalliseen tuotantoon ja siksi 1800-luvun alkupuoliskoa käsittelevää tietokirjallisuutta on myös huomattavasti vähemmän saatavilla kuin isoja mulli... Lue koko vinkki »
Minä & Marilyn

Henna Karppinen-Kummunmäki: Minä ja Marilyn : Pin-upin historia

Henna Karppinen-Kummunmäki tunnetaan naisten ja tyttöjen kulttuurihistorian tutkijana. Hänen uusin kirjansa syventyy pin-up-kuvien ja -kulttuurin maailmaan, mistä ei ole aikaisemmin ilmestynyt suomenkielistä kirjaa lainkaan. Kirjassa erityishuomiota saa Marilyn Monroe, jolle pin-up-kuvat olivat alusta alkaen olennainen osa uraa. Hänen kuvansa edus... Lue koko vinkki »
Venäjä : Aatteet ja ideat Pietari Suuresta Putiniin

Bengt Jangfeldt: Venäjä : Aatteet ja ideat Pietari Suuresta Putiniin

Kautta länsimaisen modernin historian, Venäjän ymmärtäminen ollut suomalaisille ja eurooppalaisille tärkeää, mutta se on osoittautunut vaikeaksi eikä venäläisen mielen ennakointi ole ollut helppoa. Ymmärrys on tänä päivänä erityisen tärkeää, kun Venäjä parhaillaan hyökkää Ukrainaan. Siksi onkin hienoa, että Siltala on julkaissut Tukholman yliopisto... Lue koko vinkki »
Rooma: Opas pyhiinvaeltajalle

Emil Anton ja Antti Kruus: Rooma : Opas pyhiinvaeltajalle

Ikuinen kaupunki on yksi suosituimmista suomalaisten kaupunkilomakohteista ja erityisen suosittu se on niille, jotka haluavat tutustua kaupungin kristilliseen historiaan ja uskonnollisiin kohteisiin. Emil Antonin ja Antti Kruusin Rooma : Opas pyhiinvaeltajalle on kaivattu opas, sillä aiemmat aihetta käsittelevät teokset ovat useamman vuosikymmenen ... Lue koko vinkki »
Lautasmatka

Mari Koistinen: Lautasmatka : Poimintoja ruuan historiasta

Kaikki varmaankin muistavat usein toistetun tarinan miten mausteilla pyrittiin keski-ajalla ja uuden ajan alussa peittämään pilantuneen lihan maku ja parantamaan ruoan säilyvyyttä. Tarina ei kuitenkaan ole erityisen uskottava. Nimittäin, jos oli varaa mausteisiin, oli kyllä varaa laadukkaaseen lihaankin, mausteet kun olivat tuolloin huomattavasti l... Lue koko vinkki »
Lautapelien historia

Ari Saastamoinen: Lautapelien historia

Harvalla ihmisten vapaa-ajan harrasteella on niin pitkä historia kuin lautapeleillä. Todisteet maailman vanhimmasta lautapelistä on löydetty sumerilaisen Urin kaupungin raunoista, ja ikää näillä kuninkaiden haudoista löydetyillä pelilaudoilla on jopa 4500 vuotta. Sumerilaiset eivät kuitenkaan olleet leikkimielisyydessään mikään poikkeus: lautapelej... Lue koko vinkki »
Tiu tau tilhi

Juha Hurme: Tiu tau tilhi

Kaikki tuntevat Tiu tau tilhi -lastenlaulun, mutta mistä se on peräisin? Juha Hurme havahtui tutkimaan tutun sävelmän historiaa, kun hän tunnisti oman 2-vuotiaan lapsensa hyräilevän sitä. Siispä kotikirjahyllylle (joillakin on yhä sellainen!) ja vanha kansakoulun laulukirja esille. Sieltähän se löytyi, Wilho Siukosen alkujaan vuonna 1929 kokoamasta... Lue koko vinkki »
Rukiin viljava historia

Annika Luther: Rukiin viljava historia

Ruisleipä on äänestetty Suomen kansallisruoaksi, ja miksipäs ei – onhan tämä sitkeä kasvi otollinen juuri meidän pohjoisiin olosuhteisiimme. Mutta miten keskiaasialaisesta rikkakasvista tuli Suomen kansallisvilja? Annika Luther perkaa kirjassaan rukiin viljavaa historiaa. Tarinassa on yksi jos toinenkin yllättävä käänne. Luther aloittaa vuosimil... Lue koko vinkki »
Me halusimme kaiken

Minna Sarantola-Weiss: Me halusimme kaiken : 1980-luvun historiaa

Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss (s. 1963) on aikaisemmin kirjoittanut teoksen 1970-luvun arjesta. Nyt on siis luontevaa hypätä vuosikymmen eteenpäin ja tarkastella 1980-lukua koko komeudessaan. Me halusimme kaiken kuvaa värikästä ja ristiriitaista vuosikymmentä. Me halusimme kaiken on tuhdin kokoinen, tyylikäs k... Lue koko vinkki »
Fantasma

Tanja Tiekso: Fantasma

Tanja Tiekson esseeteos Fantasma tutkailee ihmisen ja luonnon suhdetta eurooppalaisen humanismin marginaaleissa. Tiekso on taiteentutkija, joka matkailee luontevasti pitkin ja poikin Eurooppaa tutkien ja perehtyen. Annetaan Tiekson kertoa itse, mitä hän on tutkinut: Jäljitin lajien välisten kytkösten historiaa. Etsin ihmisen kasvi- ja eläin­suht... Lue koko vinkki »
Tyttöjen vuosisadat

Henna Karppinen-Kummunmäki: Tyttöjen vuosisadat : Lasten ja nuorten historiaa keskiajalta 1800-luvulle

Minkälaista oli menneisyydessä kasvaa tytöstä naiseksi? Tähän kysymykseen vastaa Tyttöjen vuosisadat, joka johdattaa tyttöjen elämään keskiajalta aina 1800-luvulle niin Suomessa, Pohjolassa kuin Britanniassa ja Ranskassakin. Henna Karppinen-Kummunmäki syventyy kirjassaan tyttöjen kasvatukseen ja koulutukseen, mutta myös huvituksiin ja ystävyyssuhte... Lue koko vinkki »
Tove Janssonin Helsinki

Juha Järvelä: Tove Janssonin Helsinki

Tove Janssonin elämää on kuvattu ahkerasti erilaisissa medioissa viimeisten vuosien aikana. Hänestä on ilmestynyt useampia kirjoja, hänen tuotantonsa oli näyttävästi esillä Didrichsenin taidemuseossa aiemmin vuonna 2021 ja nähtiinhän Tove valkokankaallakin, kun Alma Pöysti näytteli vakuuttavasti Toven roolin 2020 ensi-iltansa saaneessa palkitussa T... Lue koko vinkki »