Avainsana: proosarunot

Puut liikkuvat öisin -kirjan kannessa on piirros, jossa on öinen puu ja metsää ja lintuja, hyvin yksinkertaisella ja karulla tyylillä piirrettynä.

Anna Tapola: Puut liikkuvat öisin

6.4.2025

Anna Tapolan esikoisrunokokoelman kannessa on Iiris Kallungin taiteilema synkänsävyinen kuva, joka esittää kenties öistä metsää – ainakin kokoelman nimi antaa sellaisen suunnan tulkinnalle. Kansien välistä löytyy lisää synkkyyttä. Ensimmäisen osion nimi ”Suu täynnä mustaa leipää” on kaikessa arkisuudessaan jotenkin pahaenteisen kuuloinen. “Aamu syt... Lue koko vinkki »

Ruotokuvien kannessa on ruudukko, jossa yksityiskohtaisia, vanhanaikaisella tyylillä tehtyjä mustavalkopiirroksia asioista: anatomisesti korrekti sydän, kaksi meritähteä, trumpetti, mustekala, pallokala, ihmisen pääkallo ja joku kala.

Anna Aittomäki: Ruotokuvia

22.2.2025

Luontoa runot ovat pullollaan, mutta enimmäkseen puita, metsiä ja lintuja. Mutta miksei kalojakin! Anna Aittomäen esikoiskokoelma Ruotokuvia kertoo jo nimellään, että kalojen parissa ollaan. Tyyli on enimmäkseen tiivistä proosarunoa, tekstit ovat enimmäkseen kappaleen tai parin mittaisia. Kirjan kuudesta osiosta viimeisessä on sitten yksi pitkä run... Lue koko vinkki »

W. G. Sebald: Luonnon mukaan

15.1.2025

W. G. Sebald aloitti kirjallisen uransa tällä runokokoelmalla vuonna 1988. Sen käännösten kanssa saatiinkin odotella hetki: englanniksi se saatiin vasta Sebaldin kuoleman jälkeen vuonna 2002 ja Kari Aronpuron suomennos ilmestyi vasta 2022. Sebald onkin ollut paremmin tunnettu esseistisistä romaaneistaan. Aika proosallinen tämä runokokoelmakin on... Lue koko vinkki »

Miia Toivio: Hukka nukka tukka

8.12.2024

Aloitetaan kannesta: yksi suosikeistani, Jenni Saari, on taiteillut Hukka nukka tukalle upean kannen. Mielenkiinto herää oitis. Miia Toiviolta olen aikaisemmin lukenut vain kymmenisen vuotta sitten ilmestyneen Pysty hiljaisuus -kokoelman (joka sekin oli ulkoasultaan Jenni Saaren kaunista kädenjälkeä), jonka koin kiehtovaksi, mutta vaikeaksi. Sam... Lue koko vinkki »

Pauliina Haasjoki: Aallonmurtaja

28.9.2024

Olen käynyt läpi Pauliina Haasjoen runotuotantoa. Runeberg-palkinnon ehdokkaaksi päässyt Aallonmurtaja on vuodelta 2011. Sen nimi viittaa merelle, mutta kannessa on lentokoneen siluetti. Sen sivuilla matkaa tehdäänkin niin lentokoneella kuin laivalla, vieraillaan saarilla ja hiekkarannoilla. Kokoelman aloittava runo ”Yölento” tarkastelee maailmaa l... Lue koko vinkki »

Pauliina Haasjoki: Hiukset

13.9.2024

Kun olen Pauliina Haasjoen kokoelmia viime aikoina katsellut vähän eri puolilta tämän kirjallista tuotantoa, olen saanut ilahtua kokoelmien monipuolisuudesta. Siitä hyvä esimerkki on suunnilleen Haasjoen bibliografian puolivälistä löytyvä Hiukset, joka ilmestyi 2013. Hiukset on sellainen runokokoelma, joka ei oikeastaan tunnu niinkään kokoelmalt... Lue koko vinkki »

Elsa Tölli: Diiva räjähtää nurmikoksi

18.8.2024

Lavarunoilija Elsa Tölli säväytti omakustanteisella Fun Primavera -teoksella, joka voitti Tanssiva karhu -palkinnon. Tampereella saattoi kiitellä onneaan, kun kirjastoon on 150 kappaleen painoksesta liiennyt muutamakin kappale teosta. Nyt Tölliä on saatavilla helpommin, kun uusi teos Diiva räjähtää nurmikoksi on Otavan kustantama. Isosta kustant... Lue koko vinkki »

Sirpa Kyyrönen: Lempeät tukaanit

11.8.2024

Lempeät tukaanit vuodelta 2012 on Sirpa Kyyrösen toinen runokokoelma ja seurasi Katri Vala -palkittua esikoista Naispatsaita. Se onkin tämän kokoelman jälkeen ainoa Kyyrösen kokoelmista, jota en ole lukenut. Tähän asti jokainen kokoelma on ollut ilo, eikä Lempeät tukaanit ole poikkeus. Kyyrönen on tässä kokoelmassa kirjoittajana vuolas, osa runo... Lue koko vinkki »

Harry Salmenniemi: Pimeän lehdet

6.8.2024

Harry Salmenniemi on kiinnostava kirjailija: Texas, sakset on hieno runokokoelma ja uudemmat romaanit ovat olleet hyviä. Myös Salmenniemen novellikokoelmat kiinnostavat. Nyt jatkoin tutkimuksiani Salmenniemen kirjallisuuden parissa Otavan vuonna 2015 julkaisemasta Pimeän lehdet -runokokoelmasta, joka on Salmenniemen viides kokoelma. Tämä kokoelm... Lue koko vinkki »

Olli Sinivaara: Valonhetki

15.7.2024

Olli Sinivaara on näitä runoilijoita, joihin tutustuin Tanssiva karhu -projektini myötä – Puut oli ensimmäinen voittaja sen jälkeen, kun luin kaikki siihen mennessä palkitut. Erinomainen kokoelma jätti halun tutustua Sinivaaran tuotantoon tarkemmin ja nyt kirjastotarjonnan satunnaistekijä toi lopulta luettavakseni Valonhetki-kokoelman vuodelta 2009... Lue koko vinkki »

Anja Erämaja: Joku menee aina ensin

8.6.2024

Joskus tulee hauskoja yhteensattumia. Nyt sellainen oli, kun luin lähes peräjälkeen kaksi runokokoelmaa, joiden taustalla on vanhemman menetys. Tällä kertaa se ensin mennyt oli Tuija Välipakan Saari josta olen poissa, jonka ytimessä oli isän poismeno. Anja Erämajan Joku menee aina ensin taas on saanut alkusysäyksensä äidin haurastumisesta, hapertum... Lue koko vinkki »

Vilja-Tuulia Huotarinen: Omantunnon asioita

16.4.2024

Olen lukenut Vilja-Tuulia Huotariselta kaikenlaista, mutta en vielä runokokoelmaa. Päädyin aloittamaan nyt tuoreimmasta, Omantunnon asioita on ilmestynyt vuonna 2020 (seuraava kokoelma Menettämisestä, säilyttämisestä ilmestyy syksyllä 2024). Kokoelma koostuu proosarunoista, jotka on jaettu eri tahoille omistettuihin osioihin: on vauvoille, saarelle... Lue koko vinkki »

Yumi Fuzuki: Kirjoitusmerkkien meri

24.3.2024

Yumi Fuzukin runokokoelma Kirjoitusmerkkien meri ilmestyi suomeksi jo 2016 Mayu Saaritsan japanista suomentamana. Se on taas ajankohtainen, sillä kirjasta on hiljattain otettu uusi painos. Yumi Fuzuki on nuori kirjailija ja tämän kokoelman runot syntyivät Fuzukin ollessa 14–17-vuotias. Kokoelma on kirjailijan nuoruudesta huolimatta palkittu m... Lue koko vinkki »

Veera Antsalo: Nimettömästä

14.3.2024

Veera Antsalon runouden pariin päädyin aikoinaan satunnaisotannalla ja osin Jenny Saaren kauniin kansitaiteen houkuttelemana. On ilo havaita, että sama linja jatkuu ja tässä Antsalon uusimmassakin kokoelmassa on Saaren taituroima kiehtova ulkoasu. Kannesta löytyy sormenjälkiä, lehtiä, perhosia, muurahaisia, kirppuja ja muita hyönteisiä. Monenlai... Lue koko vinkki »

Anni Sumari: Seuraa yötä, joka kuin vihollinen rientää jo pois

23.1.2024

Anni Sumari on runoilijana tuttu Mitta ja määrä -runokokoelmasta, joka tosin jo yli 25 vuoden takaa, ja toisaalta yhdysvaltalaisen runouden suomentajana. Enostonen kuvastosta bongattu uusi kokoelma oli siis syystä tutustumisen arvoinen. Jo sen nimi lumoaa: Seuraa yötä, joka kuin vihollinen rientää jo pois. Kuinka voisi olla kiinnostumatta! Olen ... Lue koko vinkki »

Tytti Heikkinen: Varjot astronauteista

16.3.2023

Runoilija Tytti Heikkinen oli aktiivinen vuoden 2010 paikkeilla, mutta on sittemmin hiljentynyt. Eipä se mitään. Etenkin tämä Varjot astronauteista on jättänyt jälkensä kirjallisuudenopiskeluun. Sitä kautta minäkin tähän törmäsin, sillä kirjallisuusanalyysikurssilla Heikkisen runoja nostettiin esimerkiksi nykyrunoudesta ja erityisesti flarfista. ... Lue koko vinkki »

Aki Salmela: Jokeri

8.3.2023

Aki Salmelan seitsemäs (kansilieve sanoo kuudes, mutta laskee vain Tammen julkaisemat) runokokoelma vuodelta 2014 ottaa kokonaisuutensa rakenteeksi korttipakan: enimmäkseen sivun mittaiset runot on nimetty korttien mukaan ja järjestetty maittain. Lopussa on vielä teoksen nimiruno, jokeri. Kokoelma kyseenalaistaa heti alkajaisiksi totisuuttaan si... Lue koko vinkki »

Kristian Blomberg: Kaikessa hiljaisuudessa

4.3.2023

On ilahduttavaa löytää uusi, mielenkiintoinen runoilija. Kristian Blombergin nimi on ollut kenties etäisesti tuttu, onhan Blomberg ollut monessa mukana, muun muassa Poesian perustajajäsenenä ja useiden palkintojen voittajana ja ehdokkaana. Blombergin runoihin en ole kuitenkaan vielä tutustunut. Nyt oli aika, kiitos kirjallisuusanalyysikurssin. N... Lue koko vinkki »

Helena Sinervo: Täyttä ainetta

26.1.2023

Helena Sinervo on pitkän linjan runoilija ja kirjailija. Tutustuin Sinervoon tuplana Tanssiva karhu -maratonin aikana, Sinervo kun on toinen kahdesta runoilijasta, jotka ovat voittaneet Karhun kahdesti. Senkin jälkeen jäi halu lukea lisää Sinervon runoja ja luin viime vuonna oivallisen Merirequiemin. Tämä Täyttä ainetta lienee odotellut vuoroaan hy... Lue koko vinkki »

Marjo Heiskanen: Omaa sukua

23.9.2022

Marjo Heiskanen (s. 1963) on monipuolinen kirjoittaja, joka on kirjoittanut niin romaaneja, runoja kuin elämäkertaakin. Nyt on taas runokokoelman vuoro. Nimi antaa jo viitteen siitä, mistä on kyse: omasta suvusta. Jo ensimmäisellä sivulla mainitaan taiteilijaserkku, perhe, isä, isoäiti. Lisää viitteitä: ”Hittoon sen Hiitolanne kanssa”, noitui va... Lue koko vinkki »

Proosarunot

Muuta rajausta