Bigmacbeth

Laura Laakso: Bigmacbeth

Laura Laakso on pakannut tähän kirjaan paljon ainesta. Nimestä löytyy jo kaksi viittauspistettä: sieltä löytyy Big Mac -hampurilainen ja Shakespearen Macbeth. Romaani on syönyt myös lasten balettiharrastuksen, Neuvostoliiton lopun ajan tunnelmia 1990-luvun alusta, syömishäiriöitä, kiusaamista ja vallankäyttöä lasten kesken, ongelmallisen äitisuhtee... Lue koko vinkki »
Kirjoitusmerkkien meri

Yumi Fuzuki: Kirjoitusmerkkien meri

Yumi Fuzukin runokokoelma Kirjoitusmerkkien meri ilmestyi suomeksi jo 2016 Mayu Saaritsan japanista suomentamana. Se on taas ajankohtainen, sillä kirjasta on hiljattain otettu uusi painos. Yumi Fuzuki on nuori kirjailija ja tämän kokoelman runot syntyivät Fuzukin ollessa 14–17-vuotias.  Kokoelma on kirjailijan nuoruudesta huolimatta palkittu m... Lue koko vinkki »
Hyvä näin

Maarit Verronen: Hyvä näin

Maarit Verronen on yhdennessätoista novellikokoelmassaan oma luotettava itsensä. Kokoelman novellit ovat tiiviitä, usein sivun-parin vetoja. 200-sivuiseen kokoelmaan mahtuu 30 novellia, jotka on jaettu kahteen vuorottelevaan ryhmään: ”Maailma” ja ”Tiinan elämää”. Jälkimmäiset kertovat nimensä mukaisesti Tiinasta, jokseenkin tavallisesta suomalaises... Lue koko vinkki »
Silittäisinkö häntä vähän

Hanna Storm: Silittäisinkö häntä vähän

Lukuvuoden 2023 viimeiseksi jäänyt kirja, Hanna Stormin runokokoelma Silittäisinkö häntä vähän, oli samalla vuoden kolmas koiria käsitellyt runokokoelma. Lukema on melko korkea, etenkin en edes erityisemmin pidä koirista. Jokainen kolmesta kokoelmasta – ne kaksi muuta ovat Henriikka Tavin Remu ja Silja Kejosen Äiti ja sylikoira – on ollut omanlaise... Lue koko vinkki »
Kukkiva nahka

Janika Haataja: Kukkiva nahka

Janika Haatajan esikoiskokoelman alussa on kokoelman nimi useammalla kirjasimella. Ne ovat tuttuja tyylikirjasimia, kuten Comic Sans ja Jokerman. Nimiölehdelle on valittu kirjasimeksi kestosuosikki Papyrus. Taitto on runoilijan itsensä käsialaa – Haataja on graafinen suunnittelija, joka on opiskellut pakkausmuotoilua ja brändäystä – ja siten m... Lue koko vinkki »
Vieras maa

Tapani Bagge: Vieras maa

Tapani Bagge on kone ja suoltaa sellaisen määrän kirjoja, ettei tarvitsisi muuta lukeakaan kuin vain hänen kirjojaan. No, olen niitä jokusen lukenut ja tämä Vieras maakin tarttui joskus mukaan. Se on oivallinen "vessakirja": on lyhyet kappaleet ja muutenkin sellainen, ettei putoa kyydistä, kun etenee vähän kerrassaan. Ruusu Toivonen lähtee unel... Lue koko vinkki »
Kerrostalo sateessa

Ainokaisa Huusko (toim.): Kerrostalo sateessa

Mitä tiedät kolumbialaisesta nadaismista? Tämä runouden laji on saanut nimensä sanaleikistä, jossa yhdistyvät nada (”ei mitään”) ja dadaismi. Kolumbiassa 1950-luvun lopusta 1960-luvun puoliväliin kukoistanut tyylilaji on Kolumbian vastine aikakauden avantgardistisille runoliikkeille, kuten beat-sukupolvelle. Ainokaisa Huusko on asunut Kolumbiass... Lue koko vinkki »
Historian pienmiehiä

Pekka Kytömäki: Historian pienmiehiä

Pekka Kytömäki on runoilijana tunnettu palindromirunoistaan, joita on ilmestynyt parikin kokoelmallista. En ole niihin sen kummemmin tutustunut, toki Tampereen ratikoista Kytömäen palindromirunous on tuttua. Ennen palindromirunoja Kytömäki on julkaissut kaksi kokoelmaa yhteen suuntaan luettavaa runoutta. Uusin kokoelma Historian pienmiehiä on se... Lue koko vinkki »
Onhan sentään linnut

Uni Ojuva: Onhan sentään linnut

Uni Ojuva on sodankyläläinen runoilija, jolta tämä Onhan sentään linnut -kokoelma on toinen julkaistu kokoelma. Kulttuurivihkojen julkaisema esikoinen Asentopuu ilmestyi vuonna 2018 ja sai Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon. Onhan sentään linnut kuvaa Lappia, tarkemmin Keski-Lappia, pitkällä aikajänteellä: se alkaa tulivuorista ja 20000-v... Lue koko vinkki »
Jerri ekaluokkalainen

Miida Sammale: Jerri ekaluokkalainen

Esikoulu takana, on mukava ojentaa lahja suoritetusta tutkinnosta, ja mikäs sen sopivampaa kuin kirja seuraavasta etapista: Jerri ekaluokkalainen. Sitä kohti, sitten syksyllä. Kieltämättä ei kovin innostava kirja niinkin iloisesta asiasta. Tai, no ei itse jutussa mitään vikaa: ihan odotettavissa oleva tarina tietäen ja muistaen itsekunkin oman s... Lue koko vinkki »
Mehiläisen paino

Katja Meriluoto: Mehiläisen paino

Paljonko mehiläinen painaa? Alle 0,1 grammaa, ilmeisesti, mutta ehkäpä se ei tässä ole se tarpeellisin tieto. Katja Meriluoto on suomentaja, lastenkirjailija ja runoilija, ja keskittynyt tähän asti erityisesti vironkielisen runouden suomentamiseen. Nyt Meriluoto on julkaissut ensimmäisen oman runokokoelmansa. Mehiläisteema alkaa Mehiläisen paino... Lue koko vinkki »
Lautuma

Maiju Pohjola: Lautuma

Aloitetaan tämän runokokoelman nimestä. Sana oli tutunkuuloinen, mutta merkitys vähän epäselvä, joten selvitin. Lautuma, livor mortis, on ruumiin iholle kuoleman jälkeen ilmaantuva violetti sävy, joka johtuu punasolujen vajoamisesta alaspäin verenkierron pysähtymisen myötä. Hivenen on makaaberi nimi tällä esikoiskokoelmalla, siis, mutta ei tässä ny... Lue koko vinkki »
Ettei yötä enää

Maiju Pohjola: Ettei yötä enää

jotakin ehkä tietäisin,H41+4, I-para. Tullut säännöllisten supistusten vuoksi. Kertoo supistuksia tulevan noin 5 min välein.olinhan siellä minäkin Haminalainen runoilija Maiju Pohjola (s. 1990) törmäyttää teoksessaan erilaisia kirjoituksia käsitellääkseen synnytystä, synnytyksen jälkeistä masennusta ja äitimyytin kiemuroita. Kun runossa vier... Lue koko vinkki »
Neitsytlento

Riikka Ulanto: Neitsytlento

Runoilija Riikka Ulannon ensimmäinen romaani on ulkoisilta piirteiltään lähel­lä runoteosta. Vain satasivuinen romaani on pieni teos, jonka kieli on runollista ja luovaa. Sisältö kuitenkin ravistelee. Kirja kertoo nuoresta naisesta, Kaisusta, jolla menee lujaa. Mutta hänhän on kuuluisa ja siksi hänet on tuotu hotelliin piiloon faneilta. Hotellissa ... Lue koko vinkki »
Lemminkäisen harharetket

Jukka Kivinen: Lemminkäisen harharetket : Perheyhtiön tarina

Yli kaksi kolmasosaa suurista organisaatiomuutoksista epäonnistuu kokonaan tai merkittävissä määrin. Jukka Kivisen kirja toteaa tämän pysäyttävän tutki­mustuloksen pariinkin otteeseen ja syystäkin. Organisaatiomuutoksista on tullut vastaansanomaton osa työelämää, mutta harvemmin pysähdytään poh­timaan mikä on oikeasti tarpeellista ja mikä vain tarp... Lue koko vinkki »
Orionin vyö

Maarit Verronen: Orionin vyö

Orionin vyö on Maarit Verrosen yhdestoista romaani. Sen verran tutuille aineksille se rakentuu, että sen tunnistaisi kyllä tekijänsä kynänjäljeksi, vaikka nimi olisi kannesta unohtunut. Mutta mikäpä siinä – siksihän minä näitä Verrosen viehättävän omituisia teoksia kerta toisensa jälkeen luen. Kirjan päähenkilö on Mipi Ii, joka työskentelee altr... Lue koko vinkki »
Viiden minuutin juttuja

Hannu Mäkelä: Viiden minuutin juttuja

Taiteilija tarttuu pensseliin ja pensseli taipuu taiteilijan tahtoon, toteuttaa taiteilijan mieltä: vähän sieltä, vähän tuolta ja täältä. Ja kas kummaa: kelvollinen kokonaisuus koossa katsottavissa. Noin on käynyt, taas kerran, Hannu Mäkelälle, joka kirjailijana on tietenkin tarttunut läppäriinsä ja näpytellyt kirjaimet toisensa jälkeen perätyst... Lue koko vinkki »
Saramago & José

José Luís Peixoto: Saramago & José

Vuonna 1997 Portugalin kirjallisuuden suurnimi José Saramago saa valmiiksi romaaninsa Kaikkien nimet. Samoihin aikoihin nuori José-niminen kirjailija kamppailee toisen romaaninsa aloittamisen tuskissa, kun hänet kutsutaan kustantajan juttusille. Saramagosta pitäisi kirjoittaa elämäkertaromaani, ja juuri Josén pitäisi se kirjoittaa. José tarttuu haa... Lue koko vinkki »
Pyörävaras

Tiina Poutanen: Pyörävaras

"Aiotko panna tyttöystävääni, onko isäsi muumio? Viihdytkö nunnaluostarissa? Oletko valmis jättämään jalkapuolen ystäväsi heitteille kadonneeseen maailmaan, onko sinulla minkäänlaista moraalia?" Eiköhän tuo sitaatti kirjan loppupuolelta antane aika kuvaavan kuvan kuvataiteilija, runoilija Tiina Poutasen sanoiksi, romaaniksi, muutetuista kuvista.... Lue koko vinkki »