Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Mart Sander (s. 10. elokuuta 1967) on virolainen laulaja, näyttelijä, ohjaaja, kirjailija, taiteilija ja television isäntä. (Wikipedia)
Esitelläänpä tämänkertainen kirjan kirjoittaja noin. Ja kirja Ilolinnut, Litsid : Naiste sõda, näin:
“Mart Sanderin romaani “Litsid” valaisee Viron kohtalon vallankumouksellisia vuosia. Kirja kertoo vuosien 1939-1944 tarinan Tallinnan pienen bordellin ja siellä vierailevien ihmisten silmissä.” (Rahva Raamat)
Nyt on kaikki olennainen tiedossa ja sanottu, silti turvautumatta kustantajan takakanteen.
Olemme siis bordellihärdelissä tiiviisti mukana. Rouva Kukk pyörittää Herrainklubia Tallinnan laidalla kartanomaisessa miljöössä, jonne hän viiden kanasensa kanssa kirjassa muuttaa. Renate, Vivian, Linda, Monika ja Anastasia tulevat tutuiksi lukijalleen, jopa likeisiksi, inhimillisiksi ainakin. Myös lähetystöneuvos Metsla, jonka suojeluksessa homma hoituu jos on hoituakseen ja joka painottaa, nyt kun Neuvostoliitto on pian kuskin paikalla, muistamaan tosia-asian:
“Teidän on syytä käsittää, että niin kauan kuin tätä poikkeuksellista tilannetta kestää, idästä tulevat vieraat ovat tärkeimpiä asiakkaitanne.”
Paitsi alistumisen ja nöyrtymisen takia, myös tämän takia:
“Olen hieman tutkinut Neuvostoliiton lakeja: kaikki yleiset naiset julistetaan virallisesti työtä vieroksuviksi, luokkavihamieliseksi ainekseksi ja heidät lähetetään työleireille.”
Ehkä kirja on enemmän viihdekirja kuin asiakirja, mutta on siinä asiaakin. Se tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman virolaisten suhtautumisesta Suomen talvisotaan (miksei ne antaneet tukikohtia venäläisille kuten me), Helsingin pommitusten katkuja haistellessaan. Totta kai myös itse tyttöjen hanketyön muoto kiinnostaa ja se miten siitä ruumiin raastamisesta voi selvitä, siitä teeskentelystä asiakkaan kanssa.
Näin: asiakkaille ei tarvinnut antaa sydäntään eikä sieluaan.
Vaan entä nyt kun koko kansan piti teeskennellä uuden vallan pitäjille, jotka vaativat aatteelleen kaiken ihmisestä – ja kaikilta asukkailta: “Koko kansan piti omaksua prostituutio.”
Näin ensimmäinen osa kolmiosaisesta sarjasta on luettu ja loppusanoiksi otettakoon vertailuun pari muuta aihetta liippaavaa kirjaa ja kirjailijaa: Sofi Oksasen Puhdistus on rankempaa luettavaa, Paula Havasteen Pronssitähti empaattista, Tõnu Õnnepalun Paratiisista puhumattakaan.