Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Lohja-sarjan toisessa osassa sisällissota alkaa olla jo taakse jäänyttä elämää. Kommunisteilla ja sosialidemokraateilla on kärhämänsä, mutta muuten ajat ovat 1920-luvun puolivälissä paremmat ja elämä tuntuu menevän eteenpäin; toki toisilla nopeammin kuin toisilla.
Kauppias Oskari Hänninen ei pääse haaveistaan. Hänninen haluaisi metsänomistajaksi ja keksii keinokseen liehitellä kylän kappalaista. Rovasti kun tekee oman ratkaisunsa ja jättää seurakuntansa, ja luvassa on papinvaalit. Kaunopuheista kappalaista auttamalla voisi päästä kiinni kirkon huonosti hoidettuun metsäomaisuuteen.
Salme voi paksusti, mutta saa riesakseen häijyn anoppinsa. Hännisen äiti on ikävä ihminen, jonka luonnetta muistisairaus vetää entistäkin häijympään suuntaan.
Hännisen vävy Matti Reima jatkaa vauhdikasta liike-elämäänsä. Reima lupasi jo Inkerilleen pysytellä erossa pirtubisneksistä, mutta minkäs liikemies itselleen voi. Kieltolaki tarjoaa liian hyviä mahdollisuuksia ja kun on päässyt paikallisen tuomarin luotetuksi konjakintoimittajaksi, voi elää rauhassa pelkäämättä poliisia. Reimahan on sitä paitsi kunnon mies ja auttaa poliisia kilpailevien pirtutrokarien kiinnisaamisessa.
Toisella tyttärellä, Anjalla, on vaikeampaa. Avioliitto kylän mahtimiehen Julinin pojan Laurin kanssa on kaukana onnellisesta. Lauri on armeijassa ja Anja yksin koulua hoitamassa, eikä herkkänä ihmisenä tunnu oikein sopeutuvan aikaansa.
Niin elämä kulkee, omia polkujaan. Eeva Joenpelto kuvaa henkilöitään lämmöllä. Kirjan kieli on rikasta ja kaunista, varsinkin Salmen ja tämän piian Marin puhuma murre on ilmaisuvoimaista ja eloisaa kieltä, joka tuo mieleen Volter Kilven kirjoissaan viljelemän puheenparren. Kuin kekäle kädessä on elävää, kiinnostavaa historiaa, joka avaa 1920-luvun elämää nykylukijalle.
