Irina Vallejo: Papyrus : Kirjan katkeamaton tarina

Papyrus

Osta kirja itsellesi

(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)

Papyrus. Kirjan katkeamaton tarina on kiinnostavasti kirjoitettu ja mittavalla lähdeluettelolla varustettu tietoteos kirjan ja lukemisen muinaisesta historiasta ja merkityksestä ihmiskunnalle. Se ei etene lineaarisesti maailman todennäköisesti ensimmäisestä kirjailijasta – joka oli nainen nimeltään Enheduanna noin 2285–2250 eaa – kohti nykyaikaa, vaan tekee kiinnostavia hyppyjä ja rinnastuksia myöhempiin aikoihin nykyaikaan asti. Teoksesta saa historiallista tietoa laajemminkin, muun muassa Aleksanteri Suuren taistelukentistä, Kleopatran palatseista ja kirjarovioista gulagissa.  

Arvostavasti Irene Vallejo kirjoittaa, miten muinaisten kirjojen valmistamiseen, vaalimiseen ja välittämiseen osallistui tuhansia tavallisia ihmisiä, joiden nimiä emme enää tiedä, mutta ilman heitä kirjan katkeamaton tarina ei olisi ollut mahdollinen. Näitä olivat: suullisten tarinoiden kertojat, kirjurit, kopioijat, kuvittajat, kääntäjät, katukauppiaat, bukinistit, opettajat, tietäjät, kapinalliset, vakoojat, nunnat, orjat… 

Nykyaikaisella kirjastolaitoksella on juurensa antiikin ajassa. Kirjassa kerrotaan historiaan jääneistä nimekkäistä ihmisistä, muun muassa Egyptin kuninkaista, jotka himoitsivat kokoelmiinsa kaikkia mahdollisia tekstejä. Heillä oli varaa koota ratsujoukot metsästämään niitä läheltä ja kaukaa. Faaraon eli Ylä- ja Ala-Egyptin kuninkaan unelma oli täydellinen kirjasto. Se toteutui, Aleksandrian kirjasto rakennettiin noin vuonna 295 eaa. Enimmillään siellä oli jopa 500 000 kirjakääröä ja sivukirjastossa Serapeionissa noin 43 000 kääröä. 

Aleksandrian kirjasto oli todellinen ihme, mutta ihme on Vallejon mielestä myös nykyaikainen kirjasto. Sinne ovat tervetulleita kaikki luku- ja oppimishaluiset, niin ulkomaalaiset kuin paikalliset; pitkät ja lyhyet; niin miehet, joilla on nuttura kuin naiset, jotka käyttävät solmiota… Kirjaston hyllyillä on sulassa sovussa toistensa kanssa vierekkäin vihollisissa väleissä olevien maiden kirjallisuutta. Rinnakkain tavanomaisia elämäkertoja sotilaskarkurin muistelmien kanssa. Uutuuskirja satavuotisen vierellä!

Papyrus kertoo myös Irene Vallejosta itsestään, hänen tiestään klassisen kirjallisuuden tutkijaksi, filologian tohtoriksi ja kaunokirjailijaksi sekä hänen ajatuksistaan monista nykyajan ilmiöistä. 

Ennen kaikkea Papyrus on mielestäni ylistys kirjalle, luku- ja kirjoitustaidolle, se alleviivaa niiden merkitystä koko ihmiskunnalle. Vallejo toteaa: 

Kirjojen keksiminen on ollut kenties suurin voittomme taistelussa ihmiskunnan katoamista vastaan. Olemme uskoneet viisauden, jonka emme ole halunneet katoavan, kaisloihin, nahkaan, kangasriepuihin, puihin ja valoon. Niiden avulla ihmiskunta on kyennyt kehittymään ja edistymään… Kielioppi, jonka olemme omaksuneet kirjojemme myyteistä ja tiedoista, on moninkertaistanut kykymme yhteistyöhön… On kirjojen ansiota. että hienoimmat oivallukset ovat säilyneet sukupolvelta toiselle.”

Tai Jorge Luis Borgesilta lainatuin sanoin: 

”Erilaisista ihmisten keksimistä välineistä kaikkein ihmeellisin on epäilemättä kirja. Kaikki muut ovat ihmisen ruumiin jatkeita. Mikroskooppi ja kaukoputki ovat ihmisen katseen jatkeita; puhelin äänen jatke; ja sitten meillä on aura ja miekka, jotka oat ihmisen käden jatkeita. Mutta kirja on jotain aivan muuta: kirja on ihmisen muistin ja mielikuvituksen jatke.”

Ennen kirjoitustaidon keksimistä tiedon levittäminen tapahtui suullisesti resitoiden, näytellen tai tarinoiden. Ensimmäiset kirjoitusmerkit syntyivät Mesopotamiassa noin kuusituhatta vuotta sitten. Aakkoset keksittiin 700-luvulla eaa, siis noin 28 vuosisataa sitten. Kuka ne keksi, sitä ei tiedetä. Eikä keksijä itsekään tiedä, miten mittavat seuraukset hänen keksinnöllään tulee olemaan. 

Nykytilanteeseen, jossa äänikirjat kasvattavat suosiotaan, Vallejo ei varsinaisesti ota kantaa. Ellei hänen lainaustansa Aristoteleeltä sellaiseksi tulkittaisi?  

”Maailman pohdiskeleminen on mahdollista kirjojen ja lukemisen ansioista eli sen, että voimme katsella sanoja ja miettiä niiden merkityksiä rauhassa, sen sijaan että vain kuulisimme jonkin lausuvan ne puheen nopeasti soljuvassa virrassa.”

Suosittelen!

close

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada uudet kirjavinkit sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.
(Erityisesti uudet kotimaiset julkaisut on usein, ei aina, saatu kustantajalta arvostelukappaleina. Se, mistä kirja on saatu, ei vaikuta siihen, kehummeko vai emme.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...