Niina Junttila: Kavereita nolla : lasten ja nuorten yksinäisyys

Yksinäisyys on kipeä, joskus vaiettu ja väistettykin aihe, jota ei voi käsitellä liikaa. Kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttilan teos keskittyy lasten ja nuorten yksinäisyyteen. Tekijä kuvaa esipuheessa kohdistaneensa kirjan suurelle yleisölle ilman tieteellistä asialinjaa. Siinä onkin paljon suoria lainauksia yksinäisten haastatteluista ja... Lue koko vinkki »

Johan Theorin: Sankta Psykon kasvatit

Palkitun ruotsalaiskirjailijan uutuusteos on vahvasti teemautunut lapsiin, lapsuuden kokemuksiin sekä suljettujen ovien takaiseen elämään. Lasten ja aikuisten suhde on myös erityisesti tapetilla. Sankta Psykon psykiatrisessa sairaalassa asioita tapahtuu eniten katseiden ulkopuolella pimeydessä ja hiljaisuudessa. Päähenkilö Jan Hauger aloittaa uu... Lue koko vinkki »

Paolo Giordano: Alkulukujen yksinäisyys

Alkulukujen yksinäisyys on omituinen, elokuvamainen, hyvin kirjoitettu ja kiehtova teos. Toisella päähenkilöllä on jo ensimmäisessä luvussa sananmukaisesti kakka housussa, mutta se ei ole ollenkaan hänen suurin ongelmansa. Lähellä voi olla kaukana ja päinvastoin. Sen Alice ja Mattia oppivat tietämään hyvin sekä henkisesti että fyysisesti. Alice ... Lue koko vinkki »

Mikko Rimminen: Nenäpäivä

Nauran lukiessani harvoin ääneen, mutta tämä teos sai sen aikaan useampaan kertaan. Nenäpäivä ei kuitenkaan ole mikään huumoripaketti, vaan ennemmin tragikoominen ja surumielinenkin. Kirjasta jää kuitenkin elämäniloa tihkuva jälkimaku. Naurua ei saanut pintaan itse tarina, vaan Rimmisen huikea kerrontatyyli ja ilmaisurikkaus. Irma on yksinäinen ... Lue koko vinkki »

Reidar Palmgren: Jalat edellä

Reidar Palmgrenin esikoisteoksen tapahtumat kuten uimahallissa käynti, työkiireet tai parisuhdeongelmat saattavat kuulostaa arkisilta, mutta teos menee kuitenkin hienosti pinnan alle. Niin altaassa kuin elämässäkin. Kohtaukset ovat elokuvamaisia ja jos pitäisi määritellä lajityyppi, niin tragikomedia tulee helposti mieleen. Kirjassa on paljon mu... Lue koko vinkki »

Sari Malkamäki: Jälkikasvu

15 novellia sisältävän kokoelman aiheet ovat monenkirjavia, mutta lähes kaikkia tarinoita yhdistävä tekijä on lasten ja vanhempien suhde. Näkökulma ja kerronta pysyvät teemallisuudesta huolimatta piristävän erilaisena. Maailmaa tutkaillaan esimerkiksi lentopelkoisen miehen, isän salaisuuksia selvittävän opettajan sekä lastenlapsien syntymäpäiväpuhe... Lue koko vinkki »

Eeva Tikka: Palavat kuvat

Kalliomaalaus on ollut ties kuinka kauan samalla paikallaan, eikä sen alkuperästä voi tietää. Siitä huolimatta sillä on suuri rooli Eeva Tikan romaanissa Palavat kuvat. Vuodet kuluvat ja ihmiset vanhenevat, mutta maalaus pysyy aina samana. Kertomus on oikeastaan päähenkilöiden dialogi. Nainen ja mies, joista ei puhuta etunimillä ovat vuorollaan ... Lue koko vinkki »

Henning Mankell: Italialaiset kengät

Yksinäinen mies ja meri ovat Henning Mankellin kirjoista tuttuja aiheita. Tällä kertaa pääosissa on entinen kirurgi Frederik Welin, joka on vetäytynyt elämänsä iltapuolella ulkomeren saarelle. Hänen hiljainen arkensa kissan ja koiran seurassa katkeaa yllättäen, kun menneisyys astuu tavallaan nykyisyyteen. Yksinäisyys ja ihmisenkaipuu käyvät pää... Lue koko vinkki »
Vanhan rouvan lokikirja

Kyllikki Villa: Vanhan rouvan lokikirja

Sympaattinen on sana, joka tulee ensimmäisenä mieleen miettiessä kuinka tätä kirjaa kuvaisi. Kerronta on päiväkirjamaista, mutta siitä huolimatta se muodostaa selkeän tarinan. Suurta actionia ei sivuilta löydy, mutta omalla tavallaan vanhan rouvan matka on suuri meriseikkailu. Rahtilaivan rutiinit ja etenkin ruokailutilanteet tulevat nopeasti tutu... Lue koko vinkki »
Sateeseen unohdettu saari

Satu Manninen: Sateeseen unohdettu saari

Rauhoittavaa, kiehtovaa sekä mukavasti utuisen mystistä. Satu Mannisen esikoiskokoelma (antologiat poislukien) on hieno teos. Runoissa minä ja Virginia käyvät vuoropuheluaan. Voi myös ajatella, että todellisuus ja kuvitelma tai mennyt ja nykyisyys vuorottelevat. Arkiset ja unenomaiset kuvitelmat kulkevat käsi kädessä. Teksteissä on paljon oivalt... Lue koko vinkki »

Paul Auster: New York -trilogia

New York -trilogia koostuu kolmesta lyhyestä romaanista. Lasikaupunki, Aaveita ja Lukittu huone kertovat jokainen oman tarinansa, mutta niissä on myös paljon yhteistä tapahtumia ja nimiä myöten. Lopussa lukija alkaa helposti miettiä, että onko kyse samasta tarinasta, joka on kerrottu eri henkilön näkökumasta. Teoksen arvostelun voisi kiteyttää y... Lue koko vinkki »
Ovisilmä

Maritta Lintunen: Ovisilmä

Ovisilmän novellit kertovat pääosin aivan tavallisista ihmisistä, mutta hyvin mukaansatempaavasti. Tarinat kasvavat ja päähenkilöiden mukana on helppo alkaa elää. Se kielii tekijän kirjoittajan taidosta. Kieli on hyvin sulavaa ja tuo Lintusen runotaustan esiin. Novellikokoelman johtavaksi teemaksi mielsin selviytymisen sekä kuinka vähän toisista... Lue koko vinkki »

José Saramago: Kaikkien nimet

Kirjailijan kaima José-herra on töissä väestörekisterikeskuksessa ja asuu samassa rakennuksessa väliseinän takana. Hän on yksinäinen, hiljainen, kaikin puoli nuhteeton ja luotettu työntekijä. Yhtenä päivänä hän saa sattumalta käsiinsä tuntemattoman naisen henkilökortin, eikä mikään tunnu olevan enää tämän jälkeen entisellään. Päällisin puolin toki,... Lue koko vinkki »