Musta kirja

Orhan Pamuk: Musta kirja

Voiko ihminen olla rehellisen onnellisesti oma itsensä vai tavoitteleeko hän alati pääsylippua parempaan maailmaan, toiseen minään? Samastuuko hän sokeasti lukemiensa tarinoiden sankarihahmoihin, pyristeleekö elämässään eteenpäin vain tullakseen toiseksi, ihmiseksi joka on aina halunnut olla, ja sitä kautta saavuttaakseen unelmansa? Jos se ylipäätä... Lue koko vinkki »

Orhan Pamuk: Nimeni on punainen

"Onni ja kuva. Toivon että rakkaat lukijani, jotka vastedeskin seuraavat suruani ja tarinaani, pitävät mielessään, että nämä kaksi seikkaa ovat se mistä maailmani on saanut alkunsa. Silloin kauan sitten olin hyvin onnellinen kun sain olla täällä, keskellä kyniä, kuvia ja kirjoja. Sitten minä rakastuin ja minut karkotettiin paratiisista. - - Jos ihm... Lue koko vinkki »

Orhan Pamuk: Hiljainen talo

"Elämää, sitä matkaa jonka kulkee vain kerran, ei voi aloittaa alusta, mutta jos sinulla on kirja kädessäsi, oli se miten sekava ja käsittämätön tahansa, niin sen kirjan loputtua voit halutessasi siirtyä takaisin alkuun ja oivaltaa uudestaan jonkin käsittämättömän asian ja elämän ja lukea kirjan uudestaan." Olen jälleen kerran mielentilassa, jos... Lue koko vinkki »
Viattomuuden museo

Orhan Pamuk: Viattomuuden museo

"Jos näkee unta, että vaeltaa paratiisissa ja saa siellä kukan merkiksi siitä että sielu on todella vaeltanut paratiisissa, ja herättyään huomaa, että se kukka on yhä kädessä - niin entä sitten?" — Samuel Taylor Coleridge, Muistikirja Jos kuulisit hänen kertomuksensa ilman yksityiskohtia, se voisi sinusta kuulostaa hulluudelta. Jos näkisit ne l... Lue koko vinkki »

Orhan Pamuk: Valkoinen linna

"Olin joutunut eroon todellisesta minästäni ja katselin itseäni ulkoa päin, aivan kuin niissä painajaisunissa, joita olin usein nähnyt. En edes halunnut tietää, kuka oli tämä toinen ihminen, jonka sisäpuolella itse olin, ja katsellessani pelokkaana, kun oma minäni kulki ohitseni minua tuntematta, halusin vain liittyä häneen uudelleen niin pian kuin... Lue koko vinkki »