Loistavat kasvit

Stefano Mancuso ja Alessandra Viola: Loistavat kasvit : Mitä tiedämme kasveista ja niiden älykkyydestä?

Kasvitko älykkäitä, älkää nyt viitsikö! Stefano Mancuson kirja herätti huomion provosoivalla otsikoinnillaan, ja siihen kirjoittaja ja kustantaja ovat varmasti tähdänneetkin. Mutta miten kasvien kohdalla määritellään älykkyys? Firenzessä kasvineurobiologian laboratoriota johtava tutkija Stefano Mancuso näkee kasvit solujensa yhteisönä: kuin yhde... Lue koko vinkki »
Uuden vuosituhannen sairaala

Timo Joutsivuo (toim.): Uuden vuosituhannen sairaala : HUS 20 vuotta

Uuden vuosituhannen sairaalan lukija saa oikeastaan paljon enemmän kuin nimestä voisi päätellä. Historioitsija Timo Joutsivuon toimittama kirja on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) lähihistoria, joten sairaaloita yhdistetään, perustetaan ja lakkautetaan koko rahan edestä. 1,7 miljoonan ihmisen terveydenhuollosta huolehtiva yhtymän vuo... Lue koko vinkki »
Hiilijalanjäljillä

Juha-Pekka Koskinen: Hiilijalanjäljillä

Olen nyt kahlannut kanssanne ilmastonmuutoksen vetisen sohjon halki ja voin rehellisesti myöntää, että olemme hiukan oikoneet mutkia. Tietenkin voisimme pyöriä tieteellisessä hyhmässä paljon pitempään, kumartua ottamaan näytteitä, pysähtyä väittelemään ja halkomaan hiuksia, mutta lopputulosta se ei kuitenkaan muuta miksikään. Jalkamme ovat märät ja... Lue koko vinkki »
Tieteen tukijoukot

Allan Tiitta: Tieteen tukijoukot : Suomalaiset säätiöt tieteen ja korkeimman opetuksen kehittäjinä 1917-2017

Säätiörahoitus on mahdollistanut maassamme mm. tieteellisiä läpimurtoja, tieteen uusia avauksia ja tutkimusta, jota on ollut mahdotonta rahoittaa julkisesti. Itsenäisyyden aikana säätiöiden jakamat avustukset ovat muodostaneet merkittävän osan suomalaisen tieteen, kulttuurin ja korkeakoulutuksen rahoituksesta. Edelleen säätiöt jakavat vuosittain sa... Lue koko vinkki »
Modernin tieteen synty Euroopassa

Paolo Rossi: Modernin tieteen synty Euroopassa

Moderni tiede, se, mitä pidämme nykyisen kaltaisen tieteellisen ajattelun juurina, ponnisti keskiajan ajatusmaailmasta, joka on kovin erilainen kulttuurinen ympäristö kuin omamme. Monet valistuksen ja tieteen vallankumouksen sankareista pitivät pitkään kiinni vähintään osasta aatteita, joita tieteellisesti ajattelevalle nykyihmiselle on mahdotonta ... Lue koko vinkki »

Iida Kukkonen, Tero Pajunen, Outi Sarpila ja muut: Ulkonäköyhteiskunta : Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa

”Hyvästä ulkonäöstä on hyötyä. Kauniit ihmiset tienaavat enemmän, hemaisevat saavat helpommin töitä, esteettisillä on etulyöntiasema parisuhdemarkkinoilla, ja silmää miellyttäviin suhtaudutaan suosiolla jokapäiväisessä elämässä. Viehättävyys on valtaa, mutta miksi?” Onko ulkonäkö pääomana dystopiaa vai selfiemaailman arkitodellisuutta? Pitäisik... Lue koko vinkki »
Miten Suomesta tuli tekniikan maa

Tiina Männistö-Funk (toim.): Miten Suomesta tuli tekniikan maa

Miten suosta, kuokasta ja Jussista päästiin metsäteollisuuden kautta Nokiaan ja teknologian kehityksen kärkeen? Miten kansallistunteen kulmakivi, suomalainen luonto, valjastettiin vähitellen yhteiskunnan ja teollisuuden tarpeita palvelemaan, raaka-aineiksi ja energianlähteiksi, joita kohtaan löytyi uusi kansallinen ylpeys? Miten tekniset infrastruk... Lue koko vinkki »

Jenny Lehtinen: Vaakakapina : lopeta laihdutus, aloita elämä

Vaahtosin kirjan sisällöstä kaverilleni, joka vilkaisi kansikuvaa, toivotti onnea elämän aloittamiseen, ja totesi, että hän ei kyllä olisi tätä kirjaa hyllystä poiminut. En minäkään kieltämättä, jos kansi olisi ollut ainoa perusteeni. Olen aiemmin törmännyt Jenny Lehtisen YLElle tekemiin Vaakakapina- ja Läskimyytinmurtajat -ohjelmiin, ja tiesin hän... Lue koko vinkki »

Panu Pihkala: Päin helvettiä? : Ympäristöahdistus ja toivo

Olohuoneissamme asuu ympäristövirtahepo. Jokin suuri olento on läsnä, mutta kaikki yrittävät olla puhumatta siitä ja näkemättä sitä. Ilmastonmuutos ja muut pienemmätkin ympäristökriisit vyöryvät päälle joka puolelta – ainakin jos virtahevon haluaa nähdä – mutta tilanne tuntuu välillä lohduttomalta ja ahdistavalta. Onko kaikki jo menetetty, voiko... Lue koko vinkki »

Joona Koiranen: Pedagogiset pakopelit : opas

Viimeisen kymmenen vuoden mittaan pakopelit ovat levinneet ympäri maailmaa; Suomeen ensimmäiset tuotiin vuonna 2014. Pelejä, joiden tavoitteena on ryhmätyön tuloksena ratkoa tehtäviä ja niiden avulla vaikkapa päästä pakenemaan lukitusta huoneesta tai vihjeiden perusteella löytää aarre tai auttaa jotakuta, on sovellettu melko nopeasti sen jälkeen my... Lue koko vinkki »

Janna Levin: Mustan aukon blues ja muita ääniä ulkoavaruudesta

Jossain päin maailmankaikkeutta kaksi mustaa aukkoa törmää, mikä on tapahtumana voimallisin sitten maailmankaikkeuden synnyn. Siinä vapautuu energiaa biljoonan miljardin Auringon verran. Tällainen energiamäärä säteilee yhteen sulautuvista mustista aukoista puhtaana gravitaationa, aika-avaruuden muodossa etenevinä aaltoina, gravitaatioaaltoina. ... Lue koko vinkki »

Carlo Rovelli: Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta

On tiedon raja-alueita, joilla opitaan lisää, ja tiedonjanomme on polttavaa. Niitä ovat kaikkein pienimmät ulottuvuudet avaruuden rakenteessa, kosmoksen synty, mustien aukkojen ilmiöt ja ajatusprosessiemme toiminta. Tällä tietomme reunalla, tuntemattomien asioiden valtameren äärellä, hohtaa maailmankaikkeuden mysteeri ja kauneus. Se on henkeäsalpaa... Lue koko vinkki »

Tommi Tenkanen: Pimeän aineen arvoitus

Vielä sata vuotta sitten ajateltiin, että kotigalaksimme on koko maailmankaikkeus. Kuluneet vuosikymmenet ovat tehokkaasti poistaneet ihmisen maailmankaikkeuden keskipisteestä. Elämme äärettömässä, laajenevassa universumissa, josta vain murto-osa on edes samanlaista ainetta kuin me. Niin sanottua pimeää ainetta on arvioiden mukaan noin neljä ker... Lue koko vinkki »

Riitta Korhonen, Helen Partti, Riitta Saarinen ja muut: Tiedenaisia : Suomalaisia tutkimuksen ytimessä

”Uran alkuvaiheessa minulla oli ristiriitaisia ajatuksia identiteetistäni. Prosessoinnnissa meni monta vuotta, kun mietin sitä, että tutkija voi olla tällainenkin. En koskaan - varsinkaan omasta mielestäni - tykännyt lapsena lukea paljon tai käydä pitkiä filosofisia keskusteluja. Enkä ollut erityisen välkky, etenkään missään abstraktimmassa asiassa... Lue koko vinkki »

Akhilleus Tatios: Leukippe ja Kleitofon

On mielenkiintoista lukea viihderomaanien ensimmäisiin tunnettuihin edustajiin lukeutuvaa kirjaa: tätä edelleen varsin viihdyttävää rakkaus- ja seikkailutarinaa on lähemmäs pari tuhatta vuotta sitten luettu papyruskääröiltä ääneen ajanvietteeksi. Riikinkukon loistava kauneus jäi minun mielestäni Leukippen kasvojen varjoon. Hänen kauneutensa sä... Lue koko vinkki »