Monique pakenee -kirjan kannessa on violetinsiniseksi posterisoitu katunäkymä Pariisista ja ihmisten valkoisia siluetteja. Yksi naisen siluetti erottuu selvästi muusta väkijoukosta.

Édouard Louis: Monique pakenee

Ranskalainen Édouard Louis jatkaa perheensä vaiheiden kirjallista käsittelyä. Edellisen Muutos : Metodi -kirjan jätin jo lukematta, kun vähän aloin jo kyllästyä, ja tämän Monique pakenee -teoksen otin senkin varaukseen kirjastosta vähän epäilyksin. Kirjan katalogikuvaus sai sen vaikuttamaan likimain sosiaalipornolta, jossa Louis arvioi kriittisesti... Lue koko vinkki »
Ilmiantaja-kirjan kannessa on ihmisen violetti siluetti, josta erottuu valkoiset, hymyilevät hampaat. Sen kanssa lomittain on yksiön pohjapiirros.

Tiina Raudaskoski: Ilmiantaja

Olen lukenut näyttelijöiden elämäkertoja ja saanut Jouko Turkasta tietoa kaikin puolin. Luin Turkasta kirjoitetun Pahansisuinen-elämäkerrankin. Miksi? Ehkä siksi, että olisin edes jotenkin saanut ymmärryksen siemenen, miksi hän käyttäytyi niin. No, aika lailla hänestä on kirjoitettukin kaikenlaista. Taas annoin tilaisuuden ymmärtää häntä ja tart... Lue koko vinkki »
Kertaalleen kuollut -kirjan kannessa on kuva teatterilavasta. Katsomossa istuu vaaleahiuksinen nainen. Punaisesta esiripusta on revitty iso pala, jonka takaa näkyy vaaleansinistä yksiväristä taustaa ja jonka reunat ovat revittyä paperia.

Eeva Soivio: Kertaalleen kuollut

Kertaalleen kuollut on vahva tarina siitä, kun ihmisen sydän pysähtyy ja eletään neljä minuuttia ilman sydämen toimintaa. Melkoista! Eeva Soivio on roolissaan Ryhmäteatterin lavalla, kun se tapahtuu, hän vain sammuu. Seuraavan kerran hän havahtuu sairaalassa. Hänet on saatu takaisin! Jo lapsena Soivio tunsi, että sydän jyskyttää, mutta ei sii... Lue koko vinkki »
Miehenpuolet-kirjan kannessa on miehen sivuprofiili siluettina, jonka sisällä on paljon erilaisia miehen siluetteja.

Andrev Walden: Miehenpuolet

Ruotsin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon Augustin sai vuonna 2023 Andrev Waldenin esikoisromaani Miehenpuolet. Se on tarina nuoren Andrevin kasvusta seitsemän vuoden aikana pikkulapsesta teini-ikään – aikana, jona hänen äitinsä vaihtaa miestä useampaan kertaan, ja jonka pyörteissä Andrevin ja hänen nuorempien sisarustensa on opittava vain pärjä... Lue koko vinkki »
Evil Eyes See -kirjan kannessa on kaksi naista kellumassa vedessä: bikinipukuinen kalpea, kuollut nainen, ja mustiin pukeutunut nainen. Vedessä naisten alle on meduusan kasvot. Vene, jossa on kolme ihmistä, lähestyy naisia. Taustalla näkyy kaupunkia.

Özge Samanci: Evil Eyes Sea

Ystävykset Ece ja Meltem opiskelevat insinööreiksi Istanbulin yliopistossa. Olot 90-luvun alkupuolella ovat opiskelijoille yllätävänkin karut, mutta ystävykset ovat löytäneet henkisen pakopaikan sukellusharrastuksen parista. Yksi sukellus Bosporinsalmeen kuitenkin muuttaa kaiken. Mereen syöksyy auto, ja Ecen ja Meltemin yrityksistä huolimatta auton... Lue koko vinkki »
Säädytön-kirjan kannessa on vaaleaa liljakuvioitua tapettia kirjan nimen taustalla.

Henrika de Kermadec: Säädytön

Kun sain tämän kirjan, olin ensin, että mitä hemmettiä olen tilannut, jonkin ulkomaisen romanttisen hömpän? Vaan kun aloin tarkemmin ottaa tilanteen haltuun, niin olin heti ihan innoissani. Ehei, tämä on suomalaisen naisen korona-ajan tarina, joka puree! Henrika de Kermadec kertoo heti kättelyssä, että ”Tämä on tosielämän satu” ja sitten paljon ... Lue koko vinkki »
Kani nimeltä Paisti -kirjan kannessa on kirjan nimi isoin sinisin kirjaimin ja tekstin lomassa vaaleanpunainen painokuva kanin siluetista.

Kani nimeltä Paisti

Kani nimeltä Paisti on Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Ville Similän esikoisromaani.  Aiemmin hän on kirjoittanut kaksi tietokirjaa. Yhdessä Mervi Vuorelan kanssa kirjoitettu Ultra Bra : Sokeana hetkenä valittiin vuoden 2018 Tieto-Finlandia-palkinnon saajaehdokkaaksi. Raati perusteli valintaansa muun muassa, että teos antaa kokonaiskuvan sekä... Lue koko vinkki »
Diiva sohvallani -kirjan kannessa on naisen siluetti, jonka läpi näkyvät Maria Callasin kasvot lähikuvassa. Päällä on kullanvärinen flyygeli, josta lentää nuottipapereita.

Pauliina Vanhatalo: Diiva sohvallani

Pauliina Vanhatalo on kirjoittanut romaanien lisäksi joukon omaelämäkerrallisia teoksia. Diiva sohvallani kuuluu samaan jatkumoon. Kustantamon puolelta tämä on luokiteltu muistelmiksi, mutta ainakin Tampereella kirjastossa on päädytty luokittelemaan Diiva sohvallani romaaniksi. Kirjaan mahtuukin kelpo annos fiktiivistä ainesta: en epäile hetkeäkään... Lue koko vinkki »
Sinua sinua -kirjan kannessa on kuva kadulla seisovasta naishahmosta, jonka pään peittää töherretty sydän.

Petri Tamminen: Sinua sinua

Petri Tamminen kuuluu suosikkeihini. Tarinan voi kertoa jaarittelemattakin. Ei mitään niin rönsyileviä runsassanaisia lauseita, että kun loppuun pääsee, niin ei enää muista, mistä se alkoi. Tamminen on tiivistämisen mestari ja lukiessani joudun kyllä miettimään, että kuinkahan kauan tätä tekstiä on hinkattu, ettei siinä ole mitään liikaa ja silti k... Lue koko vinkki »
Puhdas ja epäpuhdas -kirjan kannessa on mustavalkoinen, vähän kellertävän sävyinen valokuva Colettesta.

Colette: Puhdas ja epäpuhdas

Puhdas ja epäpuhdas vie meidät 1900-luvun alkuvuosikymmenten syntiseen Pariisiin, sinne minne niin moni myös Suomen kirjailijoista ja taiteilijoista aikoinaan hakeutui hämärien nautintojen pariin. Biseksuaali Sidonie-Gabrielle Colette (1873–1954) kertoo, ja elää, kirjassaan Puhdas ja epäpuhdas omia kokemiaan ja kuulemiaan aistinautintoja erilais... Lue koko vinkki »
Valohammas-kirjan kansi on enimmäkseen tyhjän vaaleanharmaa, mutta alaosassa on valokuva vehreästä metsiköstä oksien keskeltä.

Harry Salmenniemi: Valohammas

Harry Salmenniemi jatkaa autofiktiivistä perhe-elämän kuvausta Varjotajunnan ja erityisesti Sydänhämärän jalanjäljissä. Kirja kuvaa lyhyen katkelman perhe-elämää Jyväskylässä kesällä kolmevuotiaan taaperon ja puolivuotiaan vauvan kanssa. Mitään ei erityisemmin tapahdu, huippukohtia ovat käynti puistossa ja vierailu museossa. Minua sekoitettiin ... Lue koko vinkki »
Kadoksiin-kirjan tummansinisessä kannessa on harmaalla piirretty naisen pää, sen alle ikään kuin ylävartaloksi ylösalaisin käännetty, säröillä oleva teekuppi. Sen alla on tyhjää ja lopulta harmaat kengät.

Maria Stepanova: Kadoksiin

Vieraantuminen sotaakäyvästä kotimaasta, kielestä ja sitä myöten itsestä. Siinä Kadoksiin-romaanin rakennuspalikat. Kirjailija on Moskovassa vuonna 1972 syntynyt Maria Stepanova, joka asuu tätä nykyä Berliinissä. Entinen kirjailija M. pyrkii pois näköpiiristä, sillä on vaikea olla kotoisin noin petomaisesta maasta. Kielen takia "joskus hän havai... Lue koko vinkki »
Klo 17.23

Sissi Kuntsi: Klo 17.23

Aluksi pakollinen sisältövaroitus: jos etsit tyynen iloiseksi tekevää lukemista, lue jotain muuta. Klo 17.23 on nimittäin kaikessa esteettisyydessään ja tyylikkyydessään häiritsevä kirja, eivätkä sen kysymykset päästä lukijaa helpolla. Lopputuloksena on kuitenkin merkillisen ehjä lukuelämys, joka herättää paljon ajatuksia meillä harvemmin käsitelly... Lue koko vinkki »
Äitiä etsimässä

Kaj Korkea-aho: Äitiä etsimässä

Mutta juuri silloin ajattelen sijaisäidistä ja hänen tyttöystävästään samaa mitä olen viime kuukauden ajan ajatellut minusta ja Nikosta: että kaipuu voi olla pettävää, vaikka sen alkuperä olisi kuinka hyvä, ja että on olemassa portteja joita ei pidä yrittää avata, että me kuulumme niihin ihmisiin joiden ehkä pitää kuitenkin hankkia koira, niihin ih... Lue koko vinkki »
Iltatähti

Laura Malmivaara: Iltatähti

Kun kolme vuotta sitten luin Laura Malmivaaran kirjan Vaiti, oli ihan selviö, että halusin lukea myös tämän uusimman, Iltatähden, joka on tavallaan jatkoa edelliselle. Malmivaara kirjoittaa autofiktiota. Ne jotka lukevat lehtiä, ovat varmaan tietoisia siitä, että Laura sai perheeseen iltatähden. Minä en ollut ja niin ollen koko kirja oli minulle... Lue koko vinkki »
Hulanjoen tarinat

Xiao Hong: Hulanjoen tarinat

Tässäpä on kirja, jonka olisin helposti ohittanut, ellen seuraisi suomentaja Rauno Sainion tekemisiä Instagramissa. Harvaa suomentajaa tulee näin seurattua, mutta seuraamalla Sainiota saa samalla lähes täysin kattavan näkökulman kiinasta suomennettaviin kirjoihin. Hulanjoen tarinat on pienen Punos-kustantamon julkaisu ja siksikin jäisi herkästi huo... Lue koko vinkki »
Yöeläimiä

Camila Sosa Villada: Yöeläimiä

Córdoban travestit viettävät yönsä Sarmientonpuistossa seisoskellen kylmässä, jakaen viinaa ja tarinoita, odottaen ohi ajavaa autoa, josta saisi asiakkaan. Päivät travestit viettävät Encarna-tädin vaaleanpunaisessa talossa. Yhtenä iltana travestien elämä menee uusille raiteille, kun Encarna-täti löytää pusikkoon hylätyn poikavauvan. Vaikka asiassa ... Lue koko vinkki »
Erään kissan tutkimuksia

Katja Kettu: Erään kissan tutkimuksia

Kirjailija Katja Ketun viimeiseksi työksi edelliselle kustantajalleen jäi monin paikoin parjattu Ismo Alangon elämäkertakirja. Eräänlainen kirjallinen pesänselvitys tulee Erään kissan tutkimuksien muodossa, jossa Kettu kirjoittaa Kirjailijasta, joka ajautuu jälleen yhden keskenmenon myötä kriisiin, jossa koko elämän peruspalikat heittävät kuperkeik... Lue koko vinkki »
Pariisi : Kaksikymmentäviisi vuotta myöhemmin

Tõnu Õnnepalu: Pariisi : Kaksikymmentäviisi vuotta myöhemmin

"Autuus, hyvinvointi, maaseutu, muistelmat, onni, tapahtumattomuus". Noilla tageilla määrittelin tältä kirjailijalta lukemani edellisen kirjan Paratiisi. Tekijä Tõnu Õnnepalu (s. 13. 9.1962) on virolainen kirjailija, runoilija ja kääntäjä, joka on julkaissut teoksia myös salanimellä Emil Tode. Noilla samoilla tunnisteilla voisi määritellä tämän Pa... Lue koko vinkki »