Oodeja korvalle

Helena Sinervo: Oodeja korvalle

Helena Sinervo tuli Tanssiva karhu -taipaleellani vastaan parinkin kokoelman verran ja muuhunkin Sinervon tuotantoon olen perehtynyt parin kokoelman verran. Niinpä tutkimusmatka jatkuu, tällä kertaa Sinervon vuonna 2003 ilmestyneeseen Oodeja korvalle -kokoelmaan. Sen runoja luonnehditaan takakannessa kepeän vakaviksi ja pakottomasti soiviksi. Ko... Lue koko vinkki »
Remu

Henriikka Tavi: Remu

Harvemmin käy niin, että runokirjan joutuu palauttamaan kirjastoon, koska siihen on varauksia. Vielä harvemmin käy niin, että varauksia on niin paljon, että kirjaa ei saa lähestulkoon heti takaisin. Kun tähän tulee poikkeus, käsissä on jotain poikkeuksellista. Henriikka Tavin Remu on sellainen poikkeus. Miksipä ei. Tavi on ahkera ja toimelias ru... Lue koko vinkki »
Rottakuningas

Marianna Kurtto: Rottakuningas

Olen lukenut Marianne Kurtolta romaaneja ja käännöksiä, mutta en vielä runoja. Alkujaan Kurtto on kuitenkin runoilija. Rottakuningas (2015) on Kurton toistaiseksi viimeinen runokokoelma. Se on luonnontieteellinen kokoelma, joka kertoo erilaisista kummallisista eläimistä ja luonnonilmiöistä. Useamman runon verran huomiota saavat esimerkiksi hullu... Lue koko vinkki »
Ihmisen kaltainen

Helena Sinervo: Ihmisen kaltainen

Helena Sinervo on moneen kertaan palkittu ja tunnustuksia kerännyt runoilija, kirjailija, suomentaja ja ties mitä muuta – todellinen kielen monitaituri, siis. Runopuolella tämä Ihmisen kaltainen -kokoelma, Sinervon neljäs, nappasi Tanssiva karhu -palkinnon vuonna 2001. Tämä on kovin moniääninen kokoelma. Sinervo kirjoittaa monin eri sävyin, eril... Lue koko vinkki »
Höyhentakkisakki

Leena Ravantti: Höyhentakkisakki

Lastenrunoja ei ole hetkeen tultu luettua, mutta Höyhentakkisakki päätyi heti lukulistalle hauskan teemansa vuoksi. Kuten nimestäkin voi arvata, seikkailee eri runoissa kaikennäköisiä siivekkäitä aina västäräkeistä variksiin. Linnut jännittävät koulunkäynnin aloitusta, hurjastelevat polkupyörän kanssa, rakentavat linnunpönttöönsä saunan tai kuten P... Lue koko vinkki »
Elukat

Roald Dahl: Elukat

Elukoiden myötä suomalaislapset saavat uudenlaista Roald Dahlia luettavakseen, kun suomennoksen alle on päässyt yksi hänen harvoista runoteoksistaan. Siinä valokeila kohdistuu yhdeksään enemmän tai vähemmän epätoivottuun eläimeen, elukkaan. Tapaamme hävittäjäksi muuntautuvan lentävän lehmän (joka ei muuten ole hullu), ihmisiä pieksevän lemmikkimurk... Lue koko vinkki »
Hirvi irvistää

Jukka Itkonen: Hirvi irvistää

Eläimet ovat kyllä mahtijuttu. Varsinkin luonnossa ja varsinkin silloin, kun ne pysyvät piilossa. Ei niihin nimittäin kovin moni törmätä tahdo, ainakaan niihin isoimpiin ja hurjimpiin. Perhosiin toki mielellään ja pääskysiinkin, ehkä sisiliskoon. Ja haukeen ja ahveniinkin, mutta virvelin nokassa, ja tietysti hassuihin poroihin, noihin naulakkopäihi... Lue koko vinkki »
Älytön äyriäinen ja muita eläinriimejä

Anneli Kanto: Älytön äyriäinen ja muita eläinriimejä

Limerikki ei ole Suomessa kovin yleinen runotyyli, eikä sitä ainakaan heti yhdistäisi eläinteemaan. Älytön äyriäinen ja muita eläinriimejä -kirjassa se kuitenkin tapahtuu onnistuneesti. Viisiriviset riimittelyt on suunnattu nuorille lukijoille, mutta kyllä aikuinenkin saa kirjasta paljon irti. Runoja on A:sta Ö:hön, jokainen esittelee yhden eläi... Lue koko vinkki »
Elämä on heleä

Pekka Jäntti: Elämä on heleä : Aasin tanka-aapisseikkailu

Elämä on heleä on lapsille suunnattu runokirja. Se sisältää tanka-muodossa olevia aakkosrunoja, joista jokainen runo alkaa eri kirjaimella. Koko kirjan ajan kulkee mukana sama juoni: aasin seikkailee eri paikoissa etanan kanssa. Runot eivät tunnu sellaisilta väkisin väännetyiltä, joissa jumitutaan liikaa siihen kyseessä olevaan kirjaimeen, vaan tek... Lue koko vinkki »
Eläämellistä rakkautta

Arto Juurakko: Eläämellistä rakkautta

Arto Juurakon uusi murrerunokirja on ihana! Kirjassa on aivan loistava Benjam Pöntisen kuvitus. Kuvat kertovat tässä runokirjassa todella enemmän, sillä jokainen runo on juuri siitä kuvasta. Kun katsoo kuvaa ja lukee rinnalla olevan runon, kuva herää eloon. Harvoin kohtaa niin hyvin yhteen sulautettua kuvarunoyhdistelmää. Kaikki kuvat ja runo... Lue koko vinkki »
Hän lähti valaiden matkaan

Silene Lehto: Hän lähti valaiden matkaan

Kiehtovan nimen omaava runokokoelma vakuuttaa myös sisällöllään. Vajaaseen sataan sivuun mahtuu monenlaisia tapahtumia, jotka esitetään oivaltavasti ja tarkasti kuvattuna. Arki ja fantasia kulkevat alusta alkaen käsi kädessä. Hiukset vaihtavat väriä kertomuksen mukaan Runoissa on ironiaa, piikkejä, ja ainakin ympäristöasioiden tiimoilta kanta... Lue koko vinkki »
Pääskynen ja lepakko

Pauliina Haasjoki: Pääskynen ja lepakko

Haasjoen neljäs runokokoelma vie retkelle monenlaisiin maisemiin. Polku kulkee niin suolla, sateenkaarimetsässä kuin pimeässä puutarhassakin. Vahva teema onkin luonto ja sen erilaiset kulkijat. Niitä katsellaan välillä kauempaa, välillä suurennuslasin kanssa. Sekä kerronta että tyyli vaihtelevat. Proosarunojen vastapainona on selkeämmin säkeisii... Lue koko vinkki »

Sirkka Turkka: Runot 1973–2004

Jos etsit kirjaa autiolle saarelle, niin tässä se on. Reilu 800 sivua tekstiä riittää pidempäänkin haaksirikkoon. Sirkka Turkan runoissa on muutama suuri teema, jotka käyvät läpi tuotannon: suru, maaseutu, hevoset, koirat, jänikset, tähtitaivas. Kiteytettynä: elämä ja kuolema. Runo "täräyttää tätä porukkaa / taivaankokoisella talikolla otsaan". ... Lue koko vinkki »