Myrskyn anatomia

Sinikka Vuola: Myrskyn anatomia

Sinikka Vuolan teosta kutsutaan takakannessa mosaiikkiromaaniksi. Se ei tunnu ihan oikealta: mosaiikkiromaanissa kai pitäisi olla kyse irrallisista osista, joilla on yhteinen asetelma tai yhteisiä henkilöitä, jolloin niistä muodostuu monipuolinen kuva tapahtumista. Tässä tapauksessa kerrotaan kuitenkin suhtkoht lineaarinen tarina alusta loppuun. On... Lue koko vinkki »
Kiltti tytär

Laure Van Rensburg: Kiltti tytär

En ollut pitkään aikaan – sitten Freida McFaddenin Kotiapulaisen – lukenut yhtään amerikkalaista trilleriä, vaikka niitä ilmestyy säännöllisesti. Kuitenkin tämä Laure van Rensburgin romaani alkoi kiehtoa, eikä vähiten aiheensa vuoksi, sillä olen aina ollut kiinnostunut erilaisista uskonnollisista yhteisöistä. Sellaisessa nuori Abigail elää. Kysy... Lue koko vinkki »
Äitini, tyttäreni

Hanna Brotherus: Äitini, tyttäreni

Nyt on topakka kirja, missä äidit ja tyttäret pääsevät kertomaan omista ajatuksistaan. Hanna Brotherus on koonnut kansiin äitien ja tyttärien tarinoita. On tunnettuja ja vähemmän tunnettuja, mutta kaikki tyystin erilaisia. Alkusanat ovat Hanna Brotheruksen, joka alunperin oli ajatellut, että kirjoittaa itsestään ja tyttärestään, mutta irtiottoa ei ... Lue koko vinkki »
Syyllisyyden taakka

Michael Hjorth ja Hans Rosenfeldt: Syyllisyyden taakka

Jälleen kerran Tukholman poliisin murharyhmä saa vastaansa sarjamurhaajan, ihan perinteisen sellaisen: tämä jättää erikoisia viestejä ruumiiden luo, ja nyt nämä viestit on suunnattu poliisin apuna toimivaa psykologi Sebastian Bergmania kohtaan. Sekä yksikön pomo Vanja että poliisipäällikkö Rosmarie eivät erityisesti halua Sebastiania tiimiin, vaikk... Lue koko vinkki »
36 uurnaa

Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa : väärässä olemisen historia

Tämä kirja on pieni aarre, jota olen vaalinut yöpöydälläni. Kun katse on kohdistunut siihen, ihaillut sen kantta ja tullut ajatus siitä, miten mukavaa on mennä nukkumaan ja toivoa, ettei uni tulisi, koska haluaisi vaan viettää aikaa tämän kirjan parissa. Olen aina ollut kiinnostunut sukupolvia käsittelevistä romaaneista, sillä miten pieni aika ... Lue koko vinkki »
Kuumaa maitoa

Deborah Levy: Kuumaa maitoa

Olimme aloittaneet uuden luvun äidin jalkojen historiassa, ja se oli tuonut meidät Etelä-Espanjan puoliaavikolle. Äiti, Rose, sairastaa outoa jalkasairautta; hän ei kykene seisomaan, ja kivut ja kolotukset ovat ainaisena seurana. Tytär, kirjan minäkertoja, on 25-vuotias Sofia, joka on koko ikänsä joutunut seuraamaan Rosen sairautta, sen epämäär... Lue koko vinkki »
Pohjoisessa kahvi on juotu mustana

Ella-Maria Nutti: Pohjoisessa kahvi on juotu mustana

Kirjan nimi on minusta ihana ja halusin heti ottaa selvää, miksi kirjalla on sellainen nimi. Huvittavaa on sekin, että alkuteoksen nimi on Kaffe med mjölk! Tässä kirjassa ei tapahdu oikein mitään, mutta kuitenkin on jotain koukuttavaa. Agneta on keski-ikäinen nainen, joka on elämänsä elänyt ja pärjännyt omillaan ja tehnyt lapsen, Tildan, joka on... Lue koko vinkki »
Ilon ja itkun kirjaimet

Mervi Pakkanen: Ilon ja itkun kirjaimet

Tämä kirja on todella ilon ja itkun kirjaimia. Kertojana on Mervi, joka valottaa äitinsä Ansun elämää syntymästä kuolemaan ja siltä väliltä. Ansu syntyy 1930-luvulla ja elää lapsuutensa sota-aikana. Sota-aikana pyrittiin urheilemaan, että pysyisi kunto hyvänä ja ajatukset muualla. Kirjoja sensuroitiin epäsiveellisinä ja niitä piilotettiin. K... Lue koko vinkki »
Kuinka rakastaa tytärtään

Hila Blum: Kuinka rakastaa tytärtään

Mitä tulee mieleen israelilaisesta kirjallisuudesta? Minulle ensimmäisenä David Grossman ja Lavie Tidhar, miksei myös Amos Oz tai Yuval Noah Harari. Vähänlaisesti kaunokirjallisuutta Israelista kuitenkin tulee Suomeen, joten Hila Blumin Kuinka rakastaa tytärtään kiinnitti huomion kustantajan kuvastossa jo siksi. Oli ilo myös havaita, että Minna Tuo... Lue koko vinkki »
Annie John

Jamaica Kincaid: Annie John

Annie John on uusintapainos: kirja ilmestyi alunperin vuonna 1985 ja seuraavana vuonna Sinikka Buckley suomensi sen ja Kirjayhtymä julkaisi sen nimellä Katoava paratiisi. Nyt S&S on palannut Jamaica Kincaidin tuotannon pariin ja suomennos Kincaidin toisesta romaanista Lucy on saanut seurakseen uuden painoksen tästä Kincaidin esikoisteoksesta al... Lue koko vinkki »
Tyyni valtameri

Kai Aareleid: Tyyni valtameri

Tyyni valtameri oli merkillisellä, lähes mystisellä tavalla erikoinen lukukokemus. Aareleidin edellinen suomeksi julkaistu teos Korttitalo ei valitettavasti tullut käsiini, mutta siinä on jälleen kerran yksi surullinen puute lukuhistoriassani. Tyynen valtameren keskiössä ovat äiti ja tytär, Emma ja Stella, ja heidän tarinoitaan reunustavat vielä... Lue koko vinkki »
Äiti ja sylikoira

Silja Kejonen: Äiti ja sylikoira

Runoilija Silja Kejonen on minulle uusi tuttavuus. Tämä Äiti ja sylikoira on jo kolmas Kejosen kokoelmista: esikoinen Vihkilumen talo ilmestyi 2017 ja Lähetä minulle ympyrä vuonna 2020. Äiti ja sylikoira -kokoelman runojen kuvasto on kiehtovaa. Sen ytimessä on äitihahmo, joka on äiti niin pienelle koiralle kuin tyttärellekin. Nämä roolit sekoitt... Lue koko vinkki »
Haava

Oksana Vasjakina: Haava

Saimme taannoin kuulla siitä, miten nyky-Venäjän vallanpitäjät laativat moskovalaisille kirjastoille listan aiheeltaan epäsopivista kirjoista, jotka oli tuhottava. Tämä runoilija Oksana Vasjakinan esikoisromaani on yksi niistä. Syynä lienee kirjan arkinen mutta hyväksyvä ja normaalina pitämä suhtautuminen minäkertojan lesbouteen. Eräs kirjan sivuhe... Lue koko vinkki »
Ehdin rakastaa häntä

Meri Eskola: Ehdin rakastaa häntä

”Joskus tuntuu, että tässä perheessä onnistumiseksi riittää, että elää yli 41-vuotiaaksi. Tuleeko minusta koskaan mitään sinusta irrallista vai metsästänkö arvoitustasi lopun elämääni? Mikset ole täällä seuranani, äiti? Eikö se olisi velvollisuutesi, pitää minusta huolta? Äiti saatana! Minä olen niin yksinäinen, että kuolen. Tältäkö se tuntui si... Lue koko vinkki »
Pidä puolesi, Swiv

Miriam Toews: Pidä puolesi, Swiv

Kanadalainen Miriam Toews (s. 1964) on 1990-luvulla uransa aloittanut kirjailija, jolta on ilmestynyt yhdeksän kirjaa. Suomeksi niistä on saatu kaksi tuoreinta: vuonna 2021 suomeksi julkaistu, hiljattain elokuvaksikin tehty Naiset puhuvat ja Pidä puolesi, Swiv. Molemmat teokset on suomentanut Kaisa Kattelus. Pidä puolesi, Swiv, alkuperäiseltä ni... Lue koko vinkki »
Haava

Jarkko Tontti: Haava

Jeminan, narkomaanin, lyhyt traaginen elämä päättyy yhtä traagiseen kuolemaan junanraiteille. Hänen eronneet vanhempansa, Greta ja Johannes, joutuvat vaikeiden tunteiden äärelle. Jemina, heidän ainoansa, on ollut murheenlapsi koko nuoruus- ja aikuisikänsä: hän on ollut syvälle vaipunut huumeidenkäyttäjä, hän on päässyt aina välillä kuiville ja sitt... Lue koko vinkki »
Paha äiti

Karin Fossum: Paha äiti

Paha äiti oli hyytävä kirja. Suorastaan jäätävän hyytävä, mitä määrettä ainakin urheiluselostajat tapaavat nykyään käyttää. Kaukana kaikesta hyvän mielen lukemisesta, mutta psykologisesti tavattoman oivaltava ja uskottava kaikessa karuudessaan. Aksel ja Ellinor Adelson ovat eläneet lapsuutensa ja nyt sitten myös aikuisuutensa kamalassa perheessä... Lue koko vinkki »
Sukella silmät auki

Laura Lähteenmäki: Sukella silmät auki

Olen kuluneena vuonna usein joutunut toteamaan, miten suppeassa muodossa ja melko pienen sivumäärän kautta voidaan ilmaista valtavia asioita, ihmisen elämänkaaria, tunteiden hyökyjä ja menneisyyden salaisuuksien avaamista. Tähän joukkoon kuuluu ehdottomasti Sukella silmät auki -romaani. Maria on saanut lopultakin valmiiksi pitkäaikaiseksi projek... Lue koko vinkki »
Koneen pelko

Noora Vallinkoski: Koneen pelko

Esikoisteoksellaan Perno Mega City huomiota herättäneen Noora Vallinkosken (s. 1981) toinen romaani Koneen pelko tapahtuu paljolti tehtaiden ympärille rakentuneessa Aukon lähiössä. Tehtaat ovat enimmäkseen jo ulkomailla. Työpaikkoja ei ole enää jäljellä, on vain epämääräinen toivottomuus ja juuttuminen tutuille seuduille. Nousu, kukoistus ja ala... Lue koko vinkki »
Ikävän jälkeen

Ann-Luise Bertell: Ikävän jälkeen

Joskus käsiin osuu melkein yllättäen pieni helmi, jonka hohtoa voi vain ihmetellä. Sanon kuitenkin että melkein, sillä olisihan minun pitänyt tuntea ainakin Ann-Luise Bertellin nimi, hän kun oli sekä Finlandia- että Runeberg-palkintojen ehdokkaana kirjastaan Oma maa vuonna 2020. Mutta niin vain meni sekin ohi. Nyt kuitenkin löysin läheisen lukijays... Lue koko vinkki »