Taru Nyström ja kommunikoinnin mahdollisuudet

Mikko – 4.9.2022

Italialaisen Claudia Durastantin läpimurtoteos Tuntemani vieraat on upea ja monipuolinen omaelämäkerrallinen teos, joka kertoo kasvamisesta kahden hyvin omintakeisen kuuron vanhemman lapsena Italian ja Amerikan välillä. Teos on omaperäinen ja kieleltään rikas. Sen upea suomennos on kokeneen italianosaajan Taru Nyströmin työtä.

Haastattelin Taru Nyströmiä sähköpostilla elokuussa 2022.

Tuntemani vieraat
Taru Nyström

Miten Tuntemani vieraat päätyi suomennettavaksesi? Kustantamon ehdotuksesta? Teoshan on Durastantin läpimurtoteos maailmalla ja käännetty jo yli 20 kielelle, eli S&S taisi herätä tässä samassa aallossa teoksen vetovoimaan.

Kun S&S:ltä otettiin yhteyttä ja ehdotettiin Claudia Durastantin romaanin La straniera suomentamista, minun oli helppo vastata myöntävästi, sillä kirja oli minulle jo entuudestaan tuttu. Se oli edellisenä vuonna Premio Stregan, Italian tunnetuimman kirjallisuuspalkinnon finaalissa, ja minä olin tuomaristossa.

Ongelmana oli se, että olin juuri kääntämässä toiselle kustantamolle paksua romaania, jonka suomentamiseen ja oikolukuun laskin tarvitsevani vielä kahdeksan kuukautta. Onneksi kustantamo oli valmis odottamaan, sillä otin kiehtovan (ja vaativan!) kirjan mielelläni työpöydälleni.

Työn edetessä otin yhteyttä ruotsalaiseen ja hollantilaiseen kollegaan sekä kirjailijaan itseensä. Soittelimme ja tapasimmekin Torinon kirjamessuilla.
Olen kiitollinen Koneen Säätiölle ja Kansan Sivistyrahastolle siitä, että ne uskoivat työhöni ja näyttivät sen tukemalla minua taloudellisesti apurahoilla.

Millainen käännöstyö Tuntemani vieraat oli? Mikä siinä oli helppoa, mikä vaikeaa?

Niin kuin edellä jo totesin, kirja oli tavattoman vaativa käännöstyö, ja sen eri tasoilla ja eri todellisuuksissa seikkaillessani hyödynsin kaikkea elämässä kokemaani ja näkemääni. Rikasta tarinaa työstäessä kaikki maailmasta keräämäni tieto tuli tarpeeseen, sillä suomentajalle on suurta hyötyä siitä, että hän tietää, miltä asiat tuntuvat, maistuvat tai tuoksuvat tai millaisessa ympäristössä henkilöt liikkuvat.

Tarinan keskipisteessä on äiti, kuulovammainen 1970-luvun tyttö, joka siirtyy mantereelta toiselle ja kieltäytyy elämästä vammaisuuttaan arvokkaasti. Hän elää sen kaoottisesti ja vastuuttomasti. Hänen tarinansa kosketti minua erityisen syvästi ja kääntyi jollain tavoin melkein kuin itsestään.

Tuntemani vieraat sujahtelee genrestä toiseen, se on milloin autofiktiota, milloin fiktiota, milloin esseemäistä pohdiskelua. Miten itse koit teoksen tyylilajit ja miten se vaikutti käännöstyöhön?

Teksti vei mennessään! Tuntemani vieraat on aivan omanlaisensa omaelämäkerta. Durastanti kertoo New Yorkiin siirtolaisiksi lähteneiden isovanhempiensa elämästä, kapinallisista vanhemmistaan, lapsuudestaan Brooklynissä, muutostaan kuusivuotiaana äidin kanssa Etelä-Italian maaseudulle ja elämästään myöhemmin Lontoossa. Tarina ei etene perinteisessä järjestyksessä, aikajärjestystä ei kunnioiteta. On kuin kirjailija sytyttäisi spottivalon valaisemaan milloin isovanhempia, milloin äitiä tai isää, milloin setiä tai tätejä, ja sitten valo vähitellen himmenee ja se suunnataan johonkin toiseen henkilöön jossakin toisessa tilanteessa.

Millainen kielenkäyttäjä Claudia Durastanti mielestäsi on? Jatkaisitko mielelläsi Durastantin muiden romaanien parissa?

Durastanti on äärettömän oppinut kielenkäyttäjä, hän on utelias ja kokeileva. Tekstissään hän leikittelee sanoilla, välimerkeillä, kappalejaolla ja aivan kaikella mahdollisella ja mahdottomallakin…

Kieli on keskeisellä paikalla tässä romaanissa. Kirjailijan vanhemmat kieltäytyivät oppimasta viittomakieltä ja loivat oman erikoisen kielensä, Yhdysvaltoihin siirtolaisiksi lähteneet isovanhemmat puhuivat pahasti ontuvaa italoenglantia ja Claudia itse opetteli sanoja kirjoista, joita ei ole tarkoitettu lasten käsiin.

Tuntemani vieraat on omaelämäkerrallinen romaani, jossa poraudutaan kieleen sen kaikissa olomuodoissa. Kuulovammaisten vanhempien tyttärenä kirjailija pohtii kommunikoinnin mahdollisuuksia ja sudenkuoppia monelta taholta.

Kääntäessäni ajattelin, että jos joku osaa kertoa oman riipaisevan menneisyytensä tuollaisella taidolla, niin hän jollain tavoin myös arkistoi tuskansa ja siirtää sen syrjään. Durastanti kertoo vaiheistaan taitavasti ja varmalla otteella ja riisuu tai luo vähitellen “vieraan” nahkansa kuin käärme. Kirjoittaessaan hän on “vieras”, mutta romaanin lopussa hän ei ole sitä enää. Mietin, miten hän pystyy kirjoittamaan tulevaisuudessa ilman tuota lumoavaa ja arvokasta “vierauden” mielenmaisemaa? Mitä ihmettä hän mahtaa kirjoittaa seuraavaksi?

Olet suomentanut paljon italiasta, muun muassa Machiavellin Ruhtinaan uuden suomennoksen ja Elena Ferrantea. Millaisia ilmiöitä italialaisessa kirjallisuudessa nykyään on pinnalla? Mitä italiasta suomennettua kirjallisuutta suosittelisit?

Samoin kuin italialainen yhteiskunta, myös italialainen kirjallisuus on aina jollain tavoin perinteistä ja tapauskollista. Vaikka kirjan tarina sijoittuisi nykyaikaan ja vaikkapa esimerkiksi vaihtoehtoiseen ympäristöön, sen arvomaailmasta kuultaa aina jotakin syvän italialaista.

Mitä muuta sinulla on viime aikoina ollut työn alla?

Tällä hetkellä käännän helsinkiläiselle Sitruunakustannukselle Stefania Aucin Sisiliaan sijoittuvaa sukukronikkaa Sisilian leijonat, jonka käännösoikeudet on myyty lähes 30 kielelle. Ensimmäinen osa on jo ilmestynyt.

Onko jotain, mitä haluaisit Kirjavinkkien lukijoille suositella juuri nyt?

Suosittelen korkealaatuista italialaista kertomakirjallisuutta arvostavalle yleisölle Melania Mazzuccon teoksia, jotka käänsin jo jonkin aikaa sitten. Kolme keskenään aivan erilaista tarinaa ovat kiehtovaa ja lukijaa ravitsevaa luettavaa. Mazzucco on tämän hetken arvostetuin italialainen naiskirjailija, hän on tuottoisa, ja toivon, että joku suomalainen laatukustantamo ennen pitkää taas tarttuu hänen tuotantoonsa.

Omien käännösteni joukossa suurta maailmankirjallisuutta edustaa Grazia Deledda, ainoa italialainen naiskirjailija, joka on voittanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Romaani Kuin ruo’ot tuulessa on suunnattoman kaunista luontokuvausta, ja siinä esiintyy italialaisen kirjallisuuden traagisin ja jaloin hahmo, renki Efix!


Taru Nyströmin suomennokset Kirjavinkeissä.

Amalian rakkaus
Teräs

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 085 tilaajan joukkoon!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.