Hirviöiden sukua -kokoelman mustassa kannessa on valkoisella piirrettyjä kuvioita: nurkassa jotain pyöreää ja verkkomaista, oikealla haarautuvia oksia ja alareunassa karkeasti piirrettyjä linnun jalanjälkiä.

Elli Leppä: Hirviöiden sukua

Elli Lepän toinen runoteos vuodelta 2021 tarkastelee ihmisyyden olemusta hirviöiden, toiseuden ja yhteisöstä ulos sulkemisen näkökulmista. Käsittelyn keinoksi on poimittu tällä kertaa viittauksia folkloren suuntaan, on Baba Jagaa, vaihdokkaita, haltijattaria ja noitia. Mitään sisäsyntyistä tässä ei ole: “toiseksi tuleminen ei tapahdu itsestään, ... Lue koko vinkki »
Mandariinin tytär -kirjan kannessa on kellertävänsävyinen kuva, jossa on erilaisia kasvien lehtiä ja oksia.

Matti Järvinen (toim.): Mandariinin tytär ja muita vanhoja kertomuksia

Mastodonissa vinkattiin, että Nysalor on julkaissut tällaisen kokoelman vanhoja suomalaisia novelleja. Siinä keskustelussa asian ytimessä oli Aino Malmbergin novelli Ystävyyttä, joka on varsin varhainen esimerkki queeriksi luettavaksi kirjallisuudesta – novelli on julkaistu vuonna 1903. Pitihän sellaiseen tutustua! Kokoelma avaa Nysalorin Varhai... Lue koko vinkki »
Materian unien kannessa on mustalla taustalla piirroksia ketjusta, kiteistä, kasveista, pääkallo ja simpukka.

Elli Leppä: Materian unet

Millaista on materian ympäröimä elämä? Kun oma identiteetti rakentuu koruista, pellavamekoista ja designlasista, niin että ajatus Marsiin uudisraivaajaksi lähtemisestä on mahdoton ja kun koruja on järkevintä luetteloida rajaamalla 10 × 10 cm alue, laskea siitä kappalemäärä ja kertoa todellisella pinta-alalla. Kun uhanalaiseksi ja museoituneiksi ... Lue koko vinkki »
Pikivälke-kokoelman mustasta kannesta erottuu radioaktiivisten alkuaineiden merkintöjä jaksollisen järjestelmän taulukosta.

Elli Leppä: Pikivälke

Mainion Pilvipuut-teoksen jälkeen tutkimusmatkani Elli Lepän runouteen jatkuu toistaiseksi tuoreimpaan teokseen, joka kantaa nimeä Pikivälke. Nykyään pikivälke tunnetaan paremmin nimellä uraniniitti. Se on mineraali, jonka kuvailemisen jätän Lepälle: mustaa kuin sametti tai ruskeanmustaavaaleanharmaata tai -ruskeaapikivälke, nyttemmin uraniniit... Lue koko vinkki »
Pilvipuut-kirjan kannessa on mustalla taustalla harmaa planeetta, viivoin merkittyjä tähtikuvioita ja tumma ympyrän varjo.

Elli Leppä: Pilvipuut

Elli Leppä on minulle tuttu nimi ennen kaikkea Tähtivaeltaja-palkinnon raadista, mutta hiljattain minulle selvisi, että Leppä on myös tuottelias runoilija, joka on julkaissut vuodesta 2020 alkaen teoksen vuodessa. Kun vielä selvisi, että Lepän runous on vankasti kallellaan scifiin, pitihän siihen tutustua. Ensimmäiseksi tutustumiskohteeksi tuli vuo... Lue koko vinkki »
Kummajaisten kesän kannessa on vihreäsävyinen kuva pienestä mökistä, jonka katto kasvaa sammalta ja jonka katolle vievät vanhat puiset tikapuut.

Sara Norja: Kummajaisten kesä

Kanerva on perinyt mumminsa kesämökin. Tavarat on käytävä läpi ja Kanerva aloittaa saaressa olevalla mökillä yksin ennen kuin veli tulee perheensä kanssa paikalle. Mummi on kuollut Alzheimerin tautiin ja oli viime vuosinaan kamalan ilkeä. Kanervalla on siis käsiteltävänään ristiriitaisia tunteita, kun hän kohtaa mökillä mummin maagisen perinnön. ... Lue koko vinkki »