Kärhi

Reetta Pekkanen: Kärhi

Reetta Pekkasen tuoreimman Katkaistut tulppaanit -kokoelman (Poesia 2023) myötä piti syöksyä tutkailemaan Pekkasen aikaisempia kokoelmia. Toisena vuoron sai Kärhi, Poesian vuonna 2019 julkaisema runokokoelma, joka muistuttaa ainakin päällisin puolin tuorempaa kokoelmaa: runot ovat melko vähäeleisiä, kytkeytyneitä luonnontieteelliseen maailmankuvaan... Lue koko vinkki »
Katkaistut tulppaanit

Reetta Pekkanen: Katkaistut tulppaanit

Esikoiskokoelmallaan Tiiliskivi- ja Katri Vala -palkinnot voittanut Reetta Pekkanen on julkaissut nyt kolmannen kokoelmansa. Edeltäjiensä tapaan se on Poesian julkaisema ja istuu tyyliltään Poesian vähäeleiseen runouskäsitykseen. Ihan niukinta fragmenttia ja aforistisuutta se ei kuitenkaan edusta. Nimessä jo kukkii ja viherrys jatkuu kokoelman s... Lue koko vinkki »
Mikado

Kaija Rantakari: Mikado

Kokoelman nimi tuo mieleen ainakin Gilbertin ja Sullivanin oopperan ja pelin, jossa poimitaan tikkuja. Kannessa on muutama tikku ristissä, joten kallistutaan siihen suuntaan (”auki pudonneet” mikadotikut mainitaankin). Kaija Rantakarin runokokoelmin läpikäynti on päätynyt nyt tähän viimeiseen jäljellä olevaan, Rantakarin esikoiskokoelmaan. Sekin on... Lue koko vinkki »
Salit

Kaija Rantakari: Salit

Kaija Rantakarin kolmannessa runokokoelmassa Salit kierrellään taidegallerian tai museon saleissa katselemassa taidetta. Katse ei kuitenkaan liu’u teoksesta toiseen tuosta noin vain: “peilaan itseäni vernissasta, / sovitan kasvoja kasvoihin”. Tämä on yhteyden ja kosketuksen etsimistä: “etsin sinua gallerioista, / harvaan ja tiheään ripustetuilta se... Lue koko vinkki »
Koko meren laajuus

Kaija Rantakari: Koko meren laajuus

Tutustuin Kaija Rantakarin runoihin uusimman Kertosäe-kokoelman myötä. Se oli sillä tavalla ihastuttavasti aistillinen, että luonteva reaktio oli laittaa kaikki Rantakarin muutkin kokoelmat tilaukseen kirjastosta. Niistä ensimmäisenä tartun nyt Kalevi Jäntin palkinnolla ja Toisinkoinen-palkinnolla palkittuun Koko meren laajuus -kokoelmaan. Tämän... Lue koko vinkki »
Antiluuppi

Virpi Vairinen: Antiluuppi

Kun aloittelin ahkerampaa runojen lukemista loppuvuodesta 2021, ensimmäisten lukemieni kokoelmien joukossa oli Virpi Vairisen esikoiskokoelma Kuten avata äkisti. Välissä ilmestyneet kokoelmat ovat toistaiseksi jääneet lukematta, mutta Vairisen tänä vuonna ilmestynyt tuorein kokoelma Antiluuppi pääsi esikoiskokoelman perusteella lukulistalleni. A... Lue koko vinkki »
Puhekuplia

Kristian Blomberg: Puhekuplia

Matkalla Kristian Blombergin runouden ytimeen seuraava etappi on esikoiskokoelma Puhekuplia. Se ilmestyi alun perin vuonna 2009. Esikoiskokoelmalle sopivasti takakansiteksti on rehvakkaan retrospektiivinen: “Puhekuplia on Blombergin koko elämän runoelma, jonka parissa hänen väsymätön luomisvoimansa askarteli varhaisista nuoruusvuosista vanhuuden vi... Lue koko vinkki »
Raja

Vesa Etelämäki: Raja

Tamperelaisen runoilijan ja muusikon Vesa Etelämäen toinen runokokoelma Raja muistuttaa jollain tapaa toista Poesian tämän vuoden julkaisua, Elina Sallisen Kehät-kokoelmaa. Molemmat ovat samalla tapaa fragmentaarista runoutta yksisanaisen teeman ympärillä: Sallisen kokoelma punoutui kehiksi, Etelämäki pohtii rajoja. Etelämäen teema välittyy sivuilt... Lue koko vinkki »
Q

Mikko Väänänen: Q

Mikko Väänäsen toinen runokokoelma Q on ytimekkäästi nimetty, aiheensa mukaisesti. Kirja käsittelee sekä Q-kirjainta että kuuta. Todettakoon teos ensinnäkin hyvin kauniiksi: Viivi Waris on tehnyt taiton ja ulkoasun kanssa hienoa työtä, Q on esineenä erittäin miellyttävä. Sisältö lähestyy aihettaan monilta kanteilta. Erilaista mytologiaa ja uskom... Lue koko vinkki »
Täytetyn eläimen lämpö

Tytti Heikkinen: Täytetyn eläimen lämpö

Takakansi kuvailee Tytti Heikkisen esikoiskokoelmaa hakukoneella tuotetuksi runoudeksi, mutta kertoo, ettei kokoelma etsi tekstuaalista kaaosta, vaan pyrkii koherenssin tavoitteluun. Kuvaus on osuva: aines voi olla levotonta ja kokonaisuudessakin on tiettyä pyrähtelyä, mutta Täytetyn eläimen lämpö on sittenkin vallan täyspäistä luettavaa. Nämä tari... Lue koko vinkki »
Periferia

Joel Mäkipuro: Periferia

Periferia ei liiemmin kuvaile itseään: takakansi on täysin tyhjä, Olli-Pekka Tennilän kansikuva sentään asemoi lukijan lähiöiden kerrostalojen, arkkitehtuuria luonnostelevien kuvien äärelle. Asuttuun, rakennettuun tilan. Ei siis auta kuin sukeltaa tekstiin ja katsoa, mitä se kertoo. Ensimmäinen mielleyhtymä: teksti on kuin jostain kummallisesta ... Lue koko vinkki »
Pimeä kuu

Taneli Viljanen: Pimeä kuu

Taneli Viljasen kuudes teos on kustantajan tuplaluokittelema sekä runokokoelmaksi että esseeteokseksi. Ainakin Tampereella kirjastossa on kallistuttu runouteen, mikä on mielestäni oikea paikka tälle teokselle. Ainakin päällisin puolin Pimeä kuu on kyllä runoutta, mutta toki se lainaa esseestäkin jotain. Kauniin violetti kirja kätkee sisäänsä poh... Lue koko vinkki »
Moulin Extra Beauté

Tytti Heikkinen: Moulin Extra Beauté

Runoilija Tytti Heikkisen tuotantoon tutustuin opintojen ja Varjot astronauteista -teoksen myötä. Se oli sen verran kiinnostava teos, että Heikkisen muuhunkin tuotantoon oli tarpeellista tutustua. Kiinnostavin muista teoksista on ehdottomasti Moulin Extra Beauté, joka toteuttaa runokirjaksi hyvin omaperäistä estetiikkaa. Isokokoinen, pehmeäkanti... Lue koko vinkki »
Valokaaria

Kristian Blomberg: Valokaaria

Tutkimusmatkani Kristian Blombergin runouteen jatkuu. Aloitin uusimmasta Kaikessa hiljaisuudessa -kokoelmasta, nyt on vuorossa seuraava eli Valokaaria vuodelta 2015. Tämä on kompaktimpi teos: Kaikessa hiljaisuudessa oli aikamoinen runsaudensarvi, tämä on tiiviimpi ja pienimuotoisempi. Jotenkin hyvin poesialainen teos, mitä toki voi Poesian perustaj... Lue koko vinkki »
Varjot astronauteista

Tytti Heikkinen: Varjot astronauteista

Runoilija Tytti Heikkinen oli aktiivinen vuoden 2010 paikkeilla, mutta on sittemmin hiljentynyt. Eipä se mitään: ne ilmestyneetkin ovat jättäneet jälkensä. Etenkin tämä Varjot astronauteista on ymmärtääkseni jättänyt jälkensä kirjallisuudenopiskeluun. Sitä kautta minäkin tähän törmäsin, sillä kirjallisuusanalyysikurssilla Heikkisen runoja nostettii... Lue koko vinkki »
Kaikessa hiljaisuudessa

Kristian Blomberg: Kaikessa hiljaisuudessa

On ilahduttavaa löytää uusi, mielenkiintoinen runoilija. Kristian Blombergin nimi on ollut kenties etäisesti tuttu, onhan Blomberg ollut monessa mukana, muun muassa Poesian perustajajäsenenä ja useiden palkintojen voittajana ja ehdokkaana. Blombergin runoihin en ole kuitenkaan vielä tutustunut. Nyt oli aika, kiitos kirjallisuusanalyysikurssin. N... Lue koko vinkki »
Hetkenä minä

Satu Erra: Hetkenä minä

Satu Erran (s. 1979) esikoisrunokokoelma Hetkenä minä osui tielleni kirjallisuusanalyysikurssin myötä. Luennoitsija käytti erästä kokoelman runoa havainnollistamaan puhujuutta runoudessa ja toinen kokoelman runo on tarjolla analysoitavaksi. Oli siis tarpeen perehtyä laajemmin, mistä tässä on kyse. Erra on tosiaan ensimmäistä kertaa asialla, kust... Lue koko vinkki »
Talvinen matka

Georges Perec: Talvinen matka

Kun haastattelen kirjailijoita, kysyn aina lopuksi suosituksia. Ne ovat usein kirjoja ja tätä kautta olen tutustunut jo useampaan kiinnostavaan teokseen. Viimeksi runoilija Riikka Simpura suositteli vuodenaikaan sopivasti Georges Perecin Talvinen matka -teosta, kehuen sitä ”hykerryttävän nerokkaaksi”. Tämä Poesiavihkoissa julkaistu teos on hyvin... Lue koko vinkki »