Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Nuori kirjailija Laura Juntunen on paneutunut vähemmän mukaviin aiheisiin. Kannattaa silti tutustua, millaista elämä on siellä, missä ei ole niin aurinkoista. Tämä kirja kertoo äideistä, jotka eivät ole niitä pullantuoksuisia äitejä; eivät niitä äitejä, jotka kuvataan aina perinteisesti uhrautuviksi ja hymyileviksi.
Pyhät pahat äidit marssittaa esiin ne äidit, jotka eivät ole äitiyttään saaneet tai voineet, milloin mistäkin syystä, hoitaa niin kuin perinteisiin normeihin kuuluisi. On jotenkin kehitelty se äitimyytti, jossa rima on korkealla. Ne äidit, jotka eivät ole sitä rimaa ylittäneet kokevat suunnatonta syyllisyyttä.
On erilaisia äitejä ja erilaisia syitä, miksi äitiys ei olekaan sitä, kuin miksi se asema on aseteltu. On äitejä, joilla on mielenterveyden kanssa kamppailua, on päihdeongelmia, vankilatuomioita ja köyhyyttä. Silti he ovat äitejä.
Kuka voisi väittää, että on onnistunut äitinä? Juntunen sanoo, että ”iso osa äideistä on tuomittu epäonnistumaan”.
On eletty aikoja, kun naisia on pakkosteriloitu, etteivät he voisi saada lapsia, kun ovat olleet syystä tai toisesta epäsopivia. Muutenkin tässä kirjassa käydään läpi äitiyden historiaa. Milloin se olisi ollut jotenkin normaaleissa raameissa? Nykyään on TikTokit ja muut, jotka suoltavat sellaista äiti-infoa, että on siinä mukana pysyminen.
Juntunen on tavannut monia äitejä ja antanut heille äänen tässä kirjassa. Hän on joutunut paneutumaan moneen kohtaloon ja samalla, kun hän tätä kirjaa kirjoitti, hän alkoi odottaa lasta.
Suosittelen tätä kirjaa ihan kenelle tahansa, sillä jokaisella on kuitenkin äiti tai on ollut. Jotenkin tämän lukeminen ravisutteli mieltä.
