Äidinrakkauden sinisävyisessä kannessa näkyy osa kivääriä pitelevästä hahmosta, jolla on punainen käsivarsinauha.

Mikko Haaja: Äidinrakkaus

Mikko Haajan Äidinrakkaus-romaanin ydintarina on hyvä: 1900-luvun alkupuolella itäsuomalaisessa maalaistalossa on kaksi poikaa. Toinen heistä on isäntäväen poika Matti ja toinen on talon emäntäpiika Fiinan poika Eetu. Pojat ovat samanikäiset, he kasvavat rinta rinnan ja parikymppisinä tekevät talon töitä tasaväkisinä. Yksi harvoista heitä erottavis... Lue koko vinkki »
Kolme päivää, kolme yötä -kirjan kannessa on mustalla taustalla kuva miehen paljaasta ylävartalosta. Miehen päästä näkyy vain nenä, muu peittyy mustaan, samoin kuin miehen käsivarret.

Jyrki Kiiskinen: Kolme päivää, kolme yötä

Tämä on pieni ja koskettava kirja. Jyrki Kiiskinen on kirjoittanut sen niin, ettei siinä paljon pisteitä viljellä. Tajunnanvirtaa parhaimmillaan. Kainin äiti on kuollut ja vanheneva isä on huolenaiheena. Kainilla ei ole isänsä kanssa mitenkään lämpimät välit, vaan kokee lähinnä velvollisuudeksi käydä katsomassa kuinka isä voi. Isä on niitä patri... Lue koko vinkki »
Hallan kannessa on Berndt Lindholmin maalaus Kesäilta, joka kuvaa 1800-luvun naisen tyyliin pukeutunutta ihmistä seisomassa metsän reunassa katselemassa alempana olevaa taloa. Kuva on sävytetty väriliu'ulla yläreunan sinisestä keltaisen kautta alareunan punaiseen.

Maritta Lintunen: Halla

Hallan talo, itäisessä Ylä-Karjalassa, seisoo erään sinihohteisen vaaranselänteen kainalossa, liki Kokkovaaran taloa ja Hallajokea. Sen läheisin ympäristö on kallioinen pihamaa, jonka reunalla nököttää vanha luhtiaitta, matala karjasuoja ja sammalkattoinen sauna, kauempana nokimusta riihi. Riihen vieressä on metsittynyt niitty, joka, ennen kuin tal... Lue koko vinkki »
Amalia, Amalia! -kirjan kannessa on piirros lasisesta säilykepurkista, jonka sisällä on vihreitä kasveja, valkoinen huvila, kolme naisnukkea ja pari kanaa. Purkin ulkopuolella on kameramieshahmo ja kovakuoriainen.

Eeva Åkerblad: Amalia, Amalia!

Runoilijana Huolenpitoja-proosarunoelmalla debytoineen Eeva Åkerbladin esikoisromaani esittelee meille vanhan pitsihuvilan asukkaineen. Dokumentaristi Erik A. Hyvärinen on saanut tehtäväkseen taltioida seudun kaikki vanhat Karjalasta tuodut pitsihuvilat ja jäljellä on enää viimeinen. Hyvärinen pitää sitä ensialkuun hylättynä ja asumattomana, mutta ... Lue koko vinkki »
Pitkän aukean kannessa on oranssinsävyinne sumea kuva, jossa on perhosta pitelevä käsi ja osa ihmisen kasvoista.

Tommi Kinnunen: Pitkä aukea

Johannes Löytövaaran elämää ei ole enää monta hetkeä jäljellä. Hoitokodissa makaava vanhus löytää harhailevasta mielestään vielä muistijäljen, rakkaan Kaarinansa, ja hänet Johannes haluaa vielä muistaa. Tommi Kinnusen Pitkä aukea vie lukijan jälleen tuttuun Kuusamon neljäntienristeyksen valokuvaamoon, aivan kuten Neljäntienristeyksessä ja Lopotissa... Lue koko vinkki »
Kahdeksas elämä (Brilkalle) -kirjan kannessa on perinteistä koristekuviointia.

Nino Haratishvili: Kahdeksas elämä (Brilkalle)

Kahdeksas elämä (Brilkalle) on järkälemäinen teos, sekä laajuudeltaan että sisällöltään. Kirja ilmestyi alun perin saksaksi vuonna 2014. Suomennos on jaettu kahteen osaan, joissa on yhteensä yli 1300 sivua. Nino Haratishvili on Georgiassa syntynyt, Saksassa asuva kirjailija ja teatteriohjaaja. Kirja kertoo yhden suvun tarinan. Taustalla on Neuvo... Lue koko vinkki »
Jakarandan violetissa kannessa on musta jakarandapuun siluetti. Puun latvassa istuu lapsi, puun juurella seisoo aikuinen.

Gaël Faye: Jakaranda

Ranskalaisen Milanin äiti on kotoisin Ruandasta, mutta ei koskaan puhu menneestä. Vuonna 1994 Milan selittelee kehnoa koulumenestystään väittämällä, että hänen vaikeutensa johtuvat sodasta hänen äitinsä kotimaassa. Milan ei kuitenkaan varautunut siihen, että totta kai vanhempiin otetaan yhteyttä. Valhe paljastuu ja Milan joutuu kertaamaan kuudennen... Lue koko vinkki »
Jätän silmäpaon paikkaamatta -kirjan pinkissä kannessa on valokuva, jossa on lähikuva jaloista, joissa on verkkosukkahousut. Toisessa jalassa verkko on repeytynyt. Jalkojen välissä on vaaleanpunainen kukka.

Aino-Kaisa Koistinen: Jätän silmäpaon paikkaamatta

Tämä runoteos tarjoilee täyslaidallisen tyttöyttä ja naiseutta. Vaaleanpunaisten kansien sisällä ei ole silkkaa söpöilyä, vaan särmikästä runoutta, joka haastaa ja tökkii lukijaansa. Aino-Kaisa Koistisen teos asettuu osaksi naissukupolvien jatkumoa, jossa isoäidit, äidit ja tyttäret kytkeytyvät toisiinsa: “synnyn osaksi ketjua, jota ei voi katkaist... Lue koko vinkki »
Pyhät pahat äidit -kirjan kannessa on kollaasi, jossa on vanhasta maalauksesta poimittu äitihahmo ympärillään kukkia ja lasten katseita.

Laura Juntunen: Pyhät pahat äidit

Nuori kirjailija Laura Juntunen on paneutunut vähemmän mukaviin aiheisiin. Kannattaa silti tutustua, millaista elämä on siellä, missä ei ole niin aurinkoista. Tämä kirja kertoo äideistä, jotka eivät ole niitä pullantuoksuisia äitejä; eivät niitä äitejä, jotka kuvataan aina perinteisesti uhrautuviksi ja hymyileviksi. Pyhät pahat äidit marssittaa ... Lue koko vinkki »
Gliffin kannessa on yksityiskohta George Stubbsin maalauksesta Horse Frightened by a Lion (1770): kannessa on säikkyvä hevonen, jonka takana näkyy leijonan naama. Maalauksen värit on käännetty vastaväreiksi, jolloin valkoinen hevonen on kannessa musta ja pimeä luola, jossa leijona on, näkyy valkoisena.

Ali Smith: Gliff

Kehuttu ja palkittu brittikirjailija Ali Smith tunnetaan parhaiten vuodenaikakvartetistaan. Nyt Smith on heittäytynyt spekulatiivisen fiktion puolelle ja ilolla huomaan, että ainakin Tampereella Gliff on korkeakirjallisesta luonteestaan huolimatta luokiteltu genrekirjallisuuden piiriin: selkämyksessä on scifiluokituksesta kertova tarra. Gliff on... Lue koko vinkki »
Muoviaurinko-kirjan kannessa on vaaleanpunainen, reunoilta glitchaava kuva leveähelmaiseen asuun pukeutuneesta naisesta. Taustalla on haaleaa tekstiä.

Iida Aikio: Muoviaurinko : Muitalus čálgama birra

Kaisla opiskelee yliopistossa ja on valmistumassa suvun ensimmäiseksi maisteriksi. Kirjan alussa hän on kuitenkin veljensä autossa matkalla kohti kotia, joka on jossain Tenojoen rannalla. Veli pohtii muuttamista takaisin, mutta nyt sisarukset ovat matkalla kotiin, koska isoäiti, áhkku, on joutunut hoitokotiin. Palaaminen ei ole helppoa, ja öisin... Lue koko vinkki »
Enhän minä ole sellainen -kirjan kannessa on mustavalkoinen kuva nenästä ja suusta, ja kirjan nimi kolmiulotteisilta näyttävillä isoilla kirjaimilla.

Marie Aubert: Enhän minä ole sellainen

”Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan.” Tällä tavalla ei suinkaan ala norjalaisen Marie Aubertin juuri suomeksi saatu romaani, vaan Tolstoin Anna Karenina, niin kuin useimmat tietävät. Mutta sopisiko tämä myös Aubertin kirjan tunnukseksi? Vai ovatko hänen henkilöhahmonsa – keski-ikäi... Lue koko vinkki »
Raiteet-kirjan kannessa on piirros höyryveturista, taskukellosta ja rautatiekiskoista.

Jari Järvelä: Raiteet

Odotan Jari Järvelän kirjoja aina innolla. Taaskaan ei tarvinnut pettyä. Raiteet on aivan upea kirja, joka ottaa lukijan heti raiteilleen. Kirja käsittelee mahtavalla tavalla rautateiden historiaa. Nykyihmisen näkökulmasta aika huvittavaakin on vaikkapa se, miten rautatietä vastustettiin. Sinänsä se on ymmärrettävää, koska ainahan kaikkea uutta on ... Lue koko vinkki »
Sissi-kirjan kannessa on muotokuva Sissi Serlachiuksesta lapsena.

Linda Huhtinen: Sissi : Serlachiuksen unohdetut sisarukset

Minua on aina kiinnostanut ennen eletty elämä ja eritoten se, kuinka naiset ovat pärjänneet aikana, jolloin heillä ei juurikaan ollut päätösvaltaa. Nyt on vuorossa Sigrid "Sissi" Serlachiuksen elämä, niin kuin Linda Huhtinen on sen saanut kasattua kokoon. Olin jo ennestään saanut esimakua tästä Serlachiuksen suvusta, kun olin lukenut Raija Orase... Lue koko vinkki »
Stigman kannessa on keltaisella taustalla abstrakti vihreä kuvio.

Vy Tram: Stigma

Tämän kirjan ilmestyminen viivästyi jostain syystä kovin pitkään. Stigman päähenkilönä on Chi, suomenvietnamilainen nuori, jolla mikään ei tunnu menevän hyvin. Ajattelin kirjaa lukiessa, että Chi kipuilee astetta rankemmin aikuisuuteen kasvamisessa. Hän on syrjäänvetäytyvä, mitä en ihmettele, koska hänen äitinsä ei ole ollut mitenkään kannustav... Lue koko vinkki »
Perätilassa-kirjan kannessa on piirros väsyneen ja huolestuneen näköisen naisen kasvoista.

Soili Pohjalainen: Perätilassa

Melkomoisen solmun, sen tuhansista säikeistä kootun, on Soili Pohjalainen (s. 1980) punonut avattavaksemme. Ei tuota väkivalloin kannata aukaista, vaan ajan kanssa nautiskellen vedellä solmun säikeitä, ja huomata: pikkuhiljaa solmu onkin avattuna pöydällä. Noin tunsin, kun tähän aikatasoissa liitelevään romaaniin turhan huolehtivan, pahinta pelk... Lue koko vinkki »
Sinussa asuu tuulet

Anne Dahl: Sinussa asuu tuulet

Anne Dahlin esikoisromaani on moniääninen kertomus ylisukupolvisesta häpeän kokemuksesta. Se alkaa sotavuosista, jolloin Mirjalle olisi mieheksi luvassa Heikki. Heikki, josta Mirja ei ole kiinnostunut; Heikki, josta saada suojaa ja turvaa, pelastajaa. Sota vie kuitenkin Heikin ja Mirja jää yksin kantamaan lasta ja häpeää. Tätä naisten häpeää Sin... Lue koko vinkki »
Rautavaara

Antti Heikkinen: Rautavaara

Hitto, mikä kirja! Mie olin het alust asti nii lumois, ettei mitää tolkkuu. Mite mie, alkukantain kaupunkilain, oonkii ain niin mehuissaa, ku pääsee lukee maaseututarinoi. No, kyl mie sen tiiän, ku miun vanhemmat ol maalt ja mie sain lapseen siel aikojain viettää, ni jättihää se jälkesä. Sitä ku sit lukee näit juttui, nii sitä jotensakkii uppoo sem... Lue koko vinkki »
Kosmos

Laura Kolbe: Kosmos : ravintola ja perhe 1924–2024

Tämä kirja on aiheuttanut elämääni kaikenlaista. Tiesin, että tällainen ravintola on olemassa, koska se on mainittu useissa yhteyksissä, tunnettuna taiteilijaravintolana. Kyllä, kiinnosti heti ja jo senkin takia, että minulla on ravintola-alan tausta. No, kirjahan imaisi minut heti mukaansa niin, että oli pakko seuraavalla Helsingin-reissullani ... Lue koko vinkki »
Älä jätä hyvästejä

Han Kang: Älä jätä hyvästejä

Vuoden 2024 Nobelin kirjallisuuspalkinto meni oivalliseen osoitteeseen. Korealainen Han Kang voitti palkinnon ensimmäisenä aasialaisena naisena (ja ylipäänsä vasta 18. naisena) ja ensimmäisenä eteläkorealaisena. Valinta oli hieman yllättävä, mutta tuntui kuitenkin ilmeiseltä: Han kirjoittaa kirjallisesti korkealaatuista proosaa merkittävistä aiheis... Lue koko vinkki »