Kahdeksas elämä (Brilkalle) -kirjan kannessa on perinteistä koristekuviointia.

Nino Haratishvili: Kahdeksas elämä (Brilkalle)

Kahdeksas elämä (Brilkalle) on järkälemäinen teos, sekä laajuudeltaan että sisällöltään. Kirja ilmestyi alun perin saksaksi vuonna 2014. Suomennos on jaettu kahteen osaan, joissa on yhteensä yli 1300 sivua. Nino Haratishvili on Georgiassa syntynyt, Saksassa asuva kirjailija ja teatteriohjaaja. Kirja kertoo yhden suvun tarinan. Taustalla on Neuvo... Lue koko vinkki »
Jakarandan violetissa kannessa on musta jakarandapuun siluetti. Puun latvassa istuu lapsi, puun juurella seisoo aikuinen.

Gaël Faye: Jakaranda

Ranskalaisen Milanin äiti on kotoisin Ruandasta, mutta ei koskaan puhu menneestä. Vuonna 1994 Milan selittelee kehnoa koulumenestystään väittämällä, että hänen vaikeutensa johtuvat sodasta hänen äitinsä kotimaassa. Milan ei kuitenkaan varautunut siihen, että totta kai vanhempiin otetaan yhteyttä. Valhe paljastuu ja Milan joutuu kertaamaan kuudennen... Lue koko vinkki »
Jätän silmäpaon paikkaamatta -kirjan pinkissä kannessa on valokuva, jossa on lähikuva jaloista, joissa on verkkosukkahousut. Toisessa jalassa verkko on repeytynyt. Jalkojen välissä on vaaleanpunainen kukka.

Aino-Kaisa Koistinen: Jätän silmäpaon paikkaamatta

Tämä runoteos tarjoilee täyslaidallisen tyttöyttä ja naiseutta. Vaaleanpunaisten kansien sisällä ei ole silkkaa söpöilyä, vaan särmikästä runoutta, joka haastaa ja tökkii lukijaansa. Aino-Kaisa Koistisen teos asettuu osaksi naissukupolvien jatkumoa, jossa isoäidit, äidit ja tyttäret kytkeytyvät toisiinsa: “synnyn osaksi ketjua, jota ei voi katkaist... Lue koko vinkki »
Pyhät pahat äidit -kirjan kannessa on kollaasi, jossa on vanhasta maalauksesta poimittu äitihahmo ympärillään kukkia ja lasten katseita.

Laura Juntunen: Pyhät pahat äidit

Nuori kirjailija Laura Juntunen on paneutunut vähemmän mukaviin aiheisiin. Kannattaa silti tutustua, millaista elämä on siellä, missä ei ole niin aurinkoista. Tämä kirja kertoo äideistä, jotka eivät ole niitä pullantuoksuisia äitejä; eivät niitä äitejä, jotka kuvataan aina perinteisesti uhrautuviksi ja hymyileviksi. Pyhät pahat äidit marssittaa ... Lue koko vinkki »
Gliffin kannessa on yksityiskohta George Stubbsin maalauksesta Horse Frightened by a Lion (1770): kannessa on säikkyvä hevonen, jonka takana näkyy leijonan naama. Maalauksen värit on käännetty vastaväreiksi, jolloin valkoinen hevonen on kannessa musta ja pimeä luola, jossa leijona on, näkyy valkoisena.

Ali Smith: Gliff

Kehuttu ja palkittu brittikirjailija Ali Smith tunnetaan parhaiten vuodenaikakvartetistaan. Nyt Smith on heittäytynyt spekulatiivisen fiktion puolelle ja ilolla huomaan, että ainakin Tampereella Gliff on korkeakirjallisesta luonteestaan huolimatta luokiteltu genrekirjallisuuden piiriin: selkämyksessä on scifiluokituksesta kertova tarra. Gliff on... Lue koko vinkki »
Muoviaurinko-kirjan kannessa on vaaleanpunainen, reunoilta glitchaava kuva leveähelmaiseen asuun pukeutuneesta naisesta. Taustalla on haaleaa tekstiä.

Iida Aikio: Muoviaurinko : Muitalus čálgama birra

Kaisla opiskelee yliopistossa ja on valmistumassa suvun ensimmäiseksi maisteriksi. Kirjan alussa hän on kuitenkin veljensä autossa matkalla kohti kotia, joka on jossain Tenojoen rannalla. Veli pohtii muuttamista takaisin, mutta nyt sisarukset ovat matkalla kotiin, koska isoäiti, áhkku, on joutunut hoitokotiin. Palaaminen ei ole helppoa, ja öisin... Lue koko vinkki »
Enhän minä ole sellainen -kirjan kannessa on mustavalkoinen kuva nenästä ja suusta, ja kirjan nimi kolmiulotteisilta näyttävillä isoilla kirjaimilla.

Marie Aubert: Enhän minä ole sellainen

”Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan.” Tällä tavalla ei suinkaan ala norjalaisen Marie Aubertin juuri suomeksi saatu romaani, vaan Tolstoin Anna Karenina, niin kuin useimmat tietävät. Mutta sopisiko tämä myös Aubertin kirjan tunnukseksi? Vai ovatko hänen henkilöhahmonsa – keski-ikäi... Lue koko vinkki »
Raiteet-kirjan kannessa on piirros höyryveturista, taskukellosta ja rautatiekiskoista.

Jari Järvelä: Raiteet

Odotan Jari Järvelän kirjoja aina innolla. Taaskaan ei tarvinnut pettyä. Raiteet on aivan upea kirja, joka ottaa lukijan heti raiteilleen. Kirja käsittelee mahtavalla tavalla rautateiden historiaa. Nykyihmisen näkökulmasta aika huvittavaakin on vaikkapa se, miten rautatietä vastustettiin. Sinänsä se on ymmärrettävää, koska ainahan kaikkea uutta on ... Lue koko vinkki »
Sissi-kirjan kannessa on muotokuva Sissi Serlachiuksesta lapsena.

Linda Huhtinen: Sissi : Serlachiuksen unohdetut sisarukset

Minua on aina kiinnostanut ennen eletty elämä ja eritoten se, kuinka naiset ovat pärjänneet aikana, jolloin heillä ei juurikaan ollut päätösvaltaa. Nyt on vuorossa Sigrid "Sissi" Serlachiuksen elämä, niin kuin Linda Huhtinen on sen saanut kasattua kokoon. Olin jo ennestään saanut esimakua tästä Serlachiuksen suvusta, kun olin lukenut Raija Orase... Lue koko vinkki »
Stigman kannessa on keltaisella taustalla abstrakti vihreä kuvio.

Vy Tram: Stigma

Tämän kirjan ilmestyminen viivästyi jostain syystä kovin pitkään. Stigman päähenkilönä on Chi, suomenvietnamilainen nuori, jolla mikään ei tunnu menevän hyvin. Ajattelin kirjaa lukiessa, että Chi kipuilee astetta rankemmin aikuisuuteen kasvamisessa. Hän on syrjäänvetäytyvä, mitä en ihmettele, koska hänen äitinsä ei ole ollut mitenkään kannustav... Lue koko vinkki »
Perätilassa-kirjan kannessa on piirros väsyneen ja huolestuneen näköisen naisen kasvoista.

Soili Pohjalainen: Perätilassa

Melkomoisen solmun, sen tuhansista säikeistä kootun, on Soili Pohjalainen (s. 1980) punonut avattavaksemme. Ei tuota väkivalloin kannata aukaista, vaan ajan kanssa nautiskellen vedellä solmun säikeitä, ja huomata: pikkuhiljaa solmu onkin avattuna pöydällä. Noin tunsin, kun tähän aikatasoissa liitelevään romaaniin turhan huolehtivan, pahinta pelk... Lue koko vinkki »
Sinussa asuu tuulet

Anne Dahl: Sinussa asuu tuulet

Anne Dahlin esikoisromaani on moniääninen kertomus ylisukupolvisesta häpeän kokemuksesta. Se alkaa sotavuosista, jolloin Mirjalle olisi mieheksi luvassa Heikki. Heikki, josta Mirja ei ole kiinnostunut; Heikki, josta saada suojaa ja turvaa, pelastajaa. Sota vie kuitenkin Heikin ja Mirja jää yksin kantamaan lasta ja häpeää. Tätä naisten häpeää Sin... Lue koko vinkki »
Rautavaara

Antti Heikkinen: Rautavaara

Hitto, mikä kirja! Mie olin het alust asti nii lumois, ettei mitää tolkkuu. Mite mie, alkukantain kaupunkilain, oonkii ain niin mehuissaa, ku pääsee lukee maaseututarinoi. No, kyl mie sen tiiän, ku miun vanhemmat ol maalt ja mie sain lapseen siel aikojain viettää, ni jättihää se jälkesä. Sitä ku sit lukee näit juttui, nii sitä jotensakkii uppoo sem... Lue koko vinkki »
Kosmos

Laura Kolbe: Kosmos : ravintola ja perhe 1924–2024

Tämä kirja on aiheuttanut elämääni kaikenlaista. Tiesin, että tällainen ravintola on olemassa, koska se on mainittu useissa yhteyksissä, tunnettuna taiteilijaravintolana. Kyllä, kiinnosti heti ja jo senkin takia, että minulla on ravintola-alan tausta. No, kirjahan imaisi minut heti mukaansa niin, että oli pakko seuraavalla Helsingin-reissullani ... Lue koko vinkki »
Älä jätä hyvästejä

Han Kang: Älä jätä hyvästejä

Vuoden 2024 Nobelin kirjallisuuspalkinto meni oivalliseen osoitteeseen. Korealainen Han Kang voitti palkinnon ensimmäisenä aasialaisena naisena (ja ylipäänsä vasta 18. naisena) ja ensimmäisenä eteläkorealaisena. Valinta oli hieman yllättävä, mutta tuntui kuitenkin ilmeiseltä: Han kirjoittaa kirjallisesti korkealaatuista proosaa merkittävistä aiheis... Lue koko vinkki »
Sydänmaalaiset

Minna Mikkanen: Sydänmaalaiset

Käsissä on savolaisen kirjailijan uuden kirjasarjan aloitusosa nykymaalaiselämästä: Minna Mikkasen Sydänmaalaiset. Ei! Älkää paetko! Ei mennä nostalgiaan. Ihan on nohevaa tekstiä tässä ja nyt. Ei yhtään heinäseivästä: kauramaidot, härkäpavut, tinderit, homot, ilmastonmuutokset, tuorerehupaalit, veget ja karjankasvatukset kuvassa mukana. Enne... Lue koko vinkki »
Suuren metsän reunassa

Leo Vardiashvili: Suuren metsän reunassa

Tähän kirjaan tartuin täysin ulkokirjallisista syistä. Teen kirjallista maahaastetta, jossa pyrin lukemaan eri maista kotoisin olevien kirjailijoiden kirjoja. Listalleni kelpaavat myös kirjat, jotka sijoittuvat eri maihin, koska on monia maita, joita on muuten vaikea suorittaa. Georgia puuttui listaltani täysin, joten Leo Vardiashvilin kansainvälin... Lue koko vinkki »
Vuorenhaltijat

Tarja Jussila: Vuorenhaltijat

Tarja Jussila on valottanut lukijoilleen aivan valloittavaa sukutarinaa Anjalan Junkkarilta. Tämä Vuorenhaltijat-teos päättää sukusaagan, jonka mukana on ollut kiva kulkea, oppia tuntemaan kaikki heidät, jotka näissä kirjoissa mukana ovat olleet. Vuorenhaltijat jatkaa siitä, mihin edellisessä osassa Paluu Junkkarille jäätiin ja mistä kaikki alko... Lue koko vinkki »
Vainajaiset

Marja Kyllönen: Vainajaiset

Marja Kyllösen romaani Vainajaiset puhutti paljon ilmestyessään vuonna 2022. Osansa huomiossa oli Kyllösen epätavallisella kirjailijanpolulla. Ensimmäiset romaanit ilmestyivät 1997 ja 2001. Niiden perään aloitettu kolmas romaani ei sitten onnistunutkaan; se vaati lopulta parikymmentä vuotta hauduttelua. Mutta tulipa sitten hyvä! Jonnekin koillis... Lue koko vinkki »
36 uurnaa

Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa : väärässä olemisen historia

Tämä kirja on pieni aarre, jota olen vaalinut yöpöydälläni. Kun katse on kohdistunut siihen, ihaillut sen kantta ja tullut ajatus siitä, miten mukavaa on mennä nukkumaan ja toivoa, ettei uni tulisi, koska haluaisi vaan viettää aikaa tämän kirjan parissa. Olen aina ollut kiinnostunut sukupolvia käsittelevistä romaaneista, sillä miten pieni aika ... Lue koko vinkki »