Puupään ruskeassa kannessa on kirjan nimi mustilla, vähän puiselta näyttävillä kirjaimilla, ja ensimmäisessä P-kirjaimessa on kirveen siluetti kiinni.

Juha Hurme: Puupää

Puupään sisältönä ovat näyttelijä N:n jälkeenjääneet paperit kertojan selityksin varustettuna. Kertoja on tarkemmin määrittelemätön teatterin taustatyöläinen ja N:n ystävä. Hänen oma kerrontansa kulkee teoksen alussa ja jokaisen luvun alussa. Itse luvut koostuvat N:n kirjoittamista kolmesta vihosta, joihin sisältyy paitsi N:n omaa tuotantoa, myös T... Lue koko vinkki »
Satukuningatar Anni Swan -kirjan kannessa on mustavalkoinen valokuva Anni Swanista valkoisessa mekossa puun juurella. Kantta reunustaa marjapensaan lehtiä ja marjoja kuvaava ornamenttikehys.

Sirpa Kivilaakso: Satukuningatar Anni Swan : elämä ja teokset

Anni Swan (1875–1958) oli ja on edelleenkin eräs arvostetuimpia lasten- ja nuortenkirjai­lijoita Suomessa. Hänen kirjojaan on tähän mennessä myyty yli miljoona kap­paletta vuosien varrella. Kirja on tutkijan ja asiantuntijan kokoama elä­mäkerta Anni Swanista, mutta samalla myös analyysi hänen tuotannostaan, sen merki­tyksistä ja symbolismista. K... Lue koko vinkki »
Unohtumaton Ansa Ikonen 1913–1989 -kirjan kannessa on mustavalkoinen kasvokuva Ansa Ikosesta.

Ismo Loivamaa ja Pirkko Vekkeli: Unohtumaton Ansa Ikonen 1913–1989

Ansa Ikonen, tähti, joka aina liitetään suomalaisen elokuvan kultakauteen. Toki hän oli sitäkin, mutta kirjan toimittajat kertovat myös paljon lisää hänen elämästään ja värikkäistä vaiheistaan. Ansa Ikonen teki monta elokuvaa, mutta jostain syystä kaikki muistavat hänet aina Tauno Palon vastanäyttelijänä. Elokuvat jäivät kuitenkin vähemmälle, si... Lue koko vinkki »
Meren alku -kirjan kannessa on harmaalla haustalla keltainen ympyrämäinen koristekuvio.

Päivi Honkapää: Meren alku

Palkintoja voittanut Viides tuuli on saanut jatkoa. Päivi Honkapää on palannut esikoisensa maailmaan. Tarina on itsenäinen, mutta samaa jatkumoa edellisen kirjan kanssa — olin tosin unohtanut Viidennen tuulen tapahtumat niin huolella, että piti parin vuoden takaisesta vinkistä tarkistaa että tässä kirjassa esiintyvä Sawana oli Viidennen tuulen pääh... Lue koko vinkki »
Miten miljoonia huijataan -kirjan kannessa on mustavalkoinen vanha valokuva ja dollarin setelistä rajattu pyramidi ja kaikkinäkevä silmä.

Kari Nars: Miten miljoonia huijataan

Valitettavasti tämä kirja ei ole opas, vaikka niinkin nimestä voisi päätellä. Sen sijaan Kari Nars kertoo esimerkkejä historian suurimmista huijauksista, joissa hyväuskoiset ovat hävinneet rahaa miljardeja ja miljardeja. Rahan huijaaminen on yleismaailmallista hupia, jota on harrastettu vuosisatoja hyvällä menestyksellä. Nars lähestyy suurhuijar... Lue koko vinkki »
Jumalan pikkusormi -kirjan kannessa on aavikkonäkymä. Etualalla näkyy sotilaiden varjoja hiekassa, taaempana kahden kamelin siluetit.

Risto Isomäki: Jumalan pikkusormi

Risto Isomäki jatkaa lukijoiden pelottelua maailmanlopun skenaarioillaan. Jumalan pikkusormi on jatkoa mainiolle Litium 6 -trillerille, pääosissa häärii sama reipasotteinen suomalainen turvallisuusasiantuntija Lauri Nurmi. Jumalan pikkusormi on Saharaan rakennettava jättiläismäinen aurinkotuulivoimala, joka ei miellytä kaikkia. Öljyllä rikastuneet ... Lue koko vinkki »

MK Einiö: Kartio : sarjakuvia

Kartio — sarjakuvia -albumi on erilainen kuin tekijän aikaisemmin ilmestynyt Prinsessa. Kartiot ovat erilaisia ja elävät omaa elämäänsä, tarkat mitatkin on joistakin annettu. Toisaalta taas albumissa on strippejä, jotka myös elävät täysin omaa elämäänsä. Joissa on vain ajatus, ehkä ajatus jatkuu sitten lukijan mielessä. Välillä taas seuraa pidempi ... Lue koko vinkki »
Tähdet kertovat, Komisario Palmu

Mika Waltari: Tähdet kertovat, komisario Palmu!

Matti Kassilan kuuluisat Komisario Palmu -filmatisoinnit tehtiin 1960-luvun alussa, ja kahden olemassaolevan Palmu-tarinan (Kuka murhasi rouva Skrofin? ja Komisario Palmun erehdys) jatkoksi Mika Waltarilta pyydettiin lisää dekkareita. Murhaaja palaa usein rikospaikalle, ja niinpä myös Waltari palasi parinkymmenen vuoden tauon jälkeen vielä kolma... Lue koko vinkki »
Louhi-kirjan kannessa on piirros kanteletta pitelevästä ihmisestä, jonka takana on kaksi siivekästä naista, toinen hyvin tumma ja toinen vaalea.

Timo Parvela: Louhi : Sammon vartijat 3

Vihdoinkin! Sammon vartijoiden tarina huipentuu viimeisessä osassa ratkaiseviin taisteluihin, joissa selviää Sammon ja sitä myöten koko maailman kohtalo. Saako Louhi Sammon itselleen vai voittaako oikeus? Tarina kävi jo aikaisemmissa osissa synkäksi ja samoilla nuoteilla jatketaan. Luvassa on dramaattisia kohtaloita, hurjia taisteluja, hirviöitä... Lue koko vinkki »
Muistivirhe-kirjan kannessa on öinen kaupungin katunäkymä.

Outi Pakkanen: Muistivirhe

Muistivirhe on jälleen taattua Pakkasta. Tapahtumapaikkana Helsinki ja Töölöntorin tuntumissa liikutaan, kaupunkidekkarissa. Minusta tuntuu hyvälle lukea dekkaria, missä ei lennetä ympäriinsä vaan pysytään paikoillaan. Juoni sen sijaan liikuttaa, ainakin mieltä. Jännitteet syntyvät ihmisten välisistä suhteista, mitkä ovat niin konstikkaita ja ou... Lue koko vinkki »
Karsta-kirjan kannessa on turkoosista magentaan liukuva avaruus, jossa leijuu epämääräistä romua.

J. Pekka Mäkelä: Karsta

J. Pekka Mäkelä on kirjoittanut parhaan kirjansa tähän asti. Karsta on upea. Kirja kertoo siitä, millaista on siivota sankarien jälkiä. Sota loppui viisi vuotta sitten tappioon ja Maan sotalaivastot on riisuttu aseista. Jäljellä on enää sotkujen siivoaminen. Kirjan kertoja Tria on tovereineen entisellä sotalaivalla Henrich Kramerilla raivaamassa... Lue koko vinkki »

Reetta Laitinen: Kanelianaisen paluu

Reetta Laitisen uusin julkaisu Kanelianaisen paluu on taattua tavaraa. Stripit ovat vuosilta 2006–2009, valikoitu mielestäni osoittamaan leidin monipuolisuutta ja taitavuutta eri osa-alueilla. Mukana on lyhyitä parin kuvan ideoita, kunnianosoitukset Matt Groeningille eli Kielletyt sanat vuosilta 2008 ja 2009 sekä paljon muuta. Eniten itseäni ila... Lue koko vinkki »

Lena Frölander-Ulf ja Hannele Mikaela Taivassalo: Hämäräkirja

Prinsessa Pieni istuu turvassa aarteita pursuavassa linnassaan, mutta mitäs kamalaa ulos hämärään kätkeytyy? Pieni ei ensin pelkää mitään, mutta niin vain hovimarsalkka onnistuu istuttamaan Pieneen pelon ulkomaailmaa kohtaan: siellä on susia, kummituksia, noitia ja ennen kaikkea roistoja, jotka haluavat aarrekammion aarteet ja makkarakellarin makka... Lue koko vinkki »
Tuuli ja myrsky -kirjan kannessa on kolme mustiin pukeutunutta naista seisomassa rinnakkain. Etummainen pitää kättä nyrkissä rinnallaan.

Tiitu Takalo: Tuuli ja myrsky

Huh-huh. Raiskaus ei ole mikään kaikkein kevein aihe sarjakuva-albumille. Sitä hienompaa, että Takalo tekee sen ajatuksia herättävästi, rakentavasti ja lopulta positiivisesti: uhrin ja läheisten elämä voi jatkua väkivallan kohteeksi joutumisen jälkeenkin. Tässä tarinassa myös pahan olon aiheuttaja saa ansionsa mukaan. Tarinan tarkoitus ei ole pi... Lue koko vinkki »
Meti-kirjan kannessa on piirros, jossa vanhempi nainen kävelee kahta muovikassia kantaen poispäin pienestä lähikaupasta. Kaupan edessä pikkulapsi katsoo penkillä istuvaa haitaria soittavaa vanhaa miestä.

Aapo Rapi: Meti

Sarjakuvataiteilija Aapo Rapi patistaa kahdeksankymppistä Meti-mummoa haastamaan jotain vanhoja juttuja sarjakuvastripin aineksiksi. Aina kiireinen nuorukainen tahtoo kärsimättömänä mummonsa puristavan muististaan vielä jotain lisää, ennen kuin täytyy taas mennä. Ja kyllähän juttuja löytyy. Aivan uskomattomia juttuja. Metin ja suvun historia vai... Lue koko vinkki »

MK Einiö: Prinsessa

Prinsessa on mainio kasvutarina siitä, miten hän syntyy kalseaan kuningasperheeseen, kokee merkillisen lapsuuden, ryhtyy teinipunkkariksi, sitten hipiksi ja lopulta omaksi kuninkaalliseksi itsekseen. Aina mukana seuraavat kuitenkin esimerkiksi pupuystävät... Einiön kynänjälki on erikoinen tässä minialbumissa, väittäisin silkaksi epäsarjakuvaksi,... Lue koko vinkki »
Eropaperit-kirjan kannessa on mustavalkoinen valokuva naisesta istumassa uimarannalla. Vieressä näkyy lapsen jalat. Naisen uima-asu on väritetty vaaleansiniseksi. Kuvasta on repäisty yläosa pois, naisen pää ei näy.

Laura Honkasalo: Eropaperit

1960-luvun lopun kesät olivat kauniita ja aurinkoisia, avioliitto tuore ja ihana. Pieni boheemius tärkeää, ystävät läheisiä ja yöt kiihkeitä. Kunnes jotakin tapahtui, rakkaus loppui, mies löysi uuden suhteen ja alkoi rankka eroprosessi. Taistelu lapsista ja tapaamisoikeuksista, miehen uuden vaimon kummallisuudet ja oman elämän repeäminen sekä halli... Lue koko vinkki »
Sivukuja

Matti Laine: Sivukuja

Matti Laine johdattelee toisessa kirjassa lukijansa vauhdilla sivukujalle. Jo esikoisteoksesta Pudotus tuttu Ari Aalto seikkailee tässäkin kirjassa. Sarjakuvapiirtäjä Aalto on palannut piirtämislomaltaan ja ajautuu saman tien sivukujalle, myös yksityiselämässään. Aallon ystävä Räsänen on kadonnut! Jos on kadonnut, niin alkaa etsintä. Vauhti ei l... Lue koko vinkki »
Päiväkirjan kannessa on mustaharmaa pystyraidoitus ja keskellä kirjan nimi isoin valkoisin kirjaimin. A-kirjaimesta kasvaa lehtiä.

A. W. Yrjänä: Päiväkirja

Monesti päiväkirjaan tulee kirjoittaneeksi tummimpia tuntoja ja silloin, kun tuntuu pahalta. Myös A. W. Yrjänän päiväkirja on suurelta osin melko tummanpuhuvaa tekstiä, mutta pääosin syvällisesti ja hienosti kirjoitettuna. Kuten mies itse sanoo: ”Nämä sanat ovat tahallisen kitkeriä aina.” ”Päiväkirjan idea minulle on muistaa. Ei kertoa tai selvittä... Lue koko vinkki »
Ennen päivänlaskua ei voi -kirjan kannessa on epämääräinen siivekäs ja karvainen hahmo, jonka ympärillä kulkee tekstiä.

Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi

Peikkoja on ollut aina olemassa, vaikka ensimmäinen tieteellisesti pätevä havainto tästä skandinaavisesta suurpedosta tehtiinkin vasta vuonna 1907. Peikoista tiedetään kuitenkin melko vähän, niin huomaamattomasti ja hiljaa ne elävät metsien luoksepääsemättömissä loukoissa. Kansantarustomme on kuitenkin rikas peikkoperinteen suhteen. Nyt peikot ovat... Lue koko vinkki »