Leena Virtasen ja Sanna Pelliccionin Suomen supernaisia -sarjan viidennessä osassa esitellään runonlaulaja Larin Paraske (1833–1904). Aloitetaan hyvästä kysymyksestä: onko Paraske ylipäänsä suomalainen? Se on hyvä kysymys, sillä Paraske syntyi Venäjän keisarikunnassa, Inkerinmaalla. Parasken vanhemmat olivat suomalaisten sukukansaa inkerikkoja (joita ei tule sekoittaa inkerinsuomalaisiin, jotka olivat alueelle Ruotsin vallan aikaan muuttaneita tai siirrettyjä savolaisia ja länsikarjalaisia). Kirjailijat ovat kuitenkin katsoneet Parasken vaikuttaneen sen verran paljon Suomen puolella, että hänet voi hyvillä mielin ottaa osaksi Suomen supernaiset -sarjaa.
Inkerin kulttuuriin laulaminen ja runoilu kuuluvat vahvasti, ja niinpä nämä asiat olivat nuoren Parasken elämässäkin isossa osassa. Paraske ei ollut luku- tai kirjoitustaitoinen, mutta hänellä oli erinomainen muisti, johon hän painoi kaikki kylän laulut. Vanhempiensa kuoleman jälkeen Paraske avioituu Larilan talossa asuvan Kaurilan kanssa, muuttaa Suomen Etelä-Karjalan puolelle ja saa nimekseen Larin Paraske.
Kun Karjalan kylissä kierrellään kirjaamassa ylös runolauluja, apulaispappi Adolf Neovius tapaa Parasken ja alkaa kirjata tämän lauluja ylös. Neoviushan kirjoittaa! Lopulta säkeitä kertyy yli 32 000. Neovius kutsuu Parasken vierailemaan Porvoossa ja esittelee tämän myös Helsingissä. Siellä Paraskesta tulee kuuluisa aikakauden kansalaisromanttisten taiteilijapiirien suosikki.
Paraske! esittelee runonlaulajan elämän vaiheet sarjan kirjojen tapaan taitavasti. Pelliccionin kuvitus on kaunista ja henkii hyvin karjalaista värimaailmaa ja Parasken elämän iloja ja suruja. Tekstin osalta kirja on nopeasti etenevä ja helppolukuinen, eikä lukijaa hukuteta yksityiskohtiin. Oikein kaunis kokonaisuus siis. Kalevalan kokoamiseen liittyviä kriittisiä kantojakin nostetaan teoksessa esiin.








