Kenen Kalevala?

Juha Hurme: Kenen Kalevala?

Elias Lönnrot sommitteli Kalevalan, mutta onko Kalevala totuus suomalaisesta muinaisperinteestä? Kirjailija Juha Hurmeella on tähän selkeä vastaus: ei ole. Kalevala on huolellisen pohjatyön tehneen taiteilijan erinomainen taideteos, kansallisen identiteetin ja nousevan suomalaisen kulttuurin kivijalaksi syystäkin korotettu eeppinen runoelma, mutta ... Lue koko vinkki »
Kunniallinen vetäytyminen

Éric Vuillard: Kunniallinen vetäytyminen

Ennen paremmin tunnettua amerikkalaisten käymää Vietnamin sotaa Vietnamin, Laosin ja Kambodžan aluetta miehittivät ranskalaiset. Indokiinan sotana tunnettu konflikti johti näiden maiden itsenäistymiseen siirtomaavallan alta. Heti toisen maailmansodan jälkeen alkaneen sodan hoito ei ollut kunniaksi Ranskalle. Vuosina 1946–1954 Ranska menetti vähitel... Lue koko vinkki »
Tiu tau tilhi

Juha Hurme: Tiu tau tilhi

Kaikki tuntevat Tiu tau tilhi -lastenlaulun, mutta mistä se on peräisin? Juha Hurme havahtui tutkimaan tutun sävelmän historiaa, kun hän tunnisti oman 2-vuotiaan lapsensa hyräilevän sitä. Siispä kotikirjahyllylle (joillakin on yhä sellainen!) ja vanha kansakoulun laulukirja esille. Sieltähän se löytyi, Wilho Siukosen alkujaan vuonna 1929 kokoamasta... Lue koko vinkki »
Kayn poppakonstit

Adam Kay: Kayn poppakonstit : Lääketieteen ällö ja hullu historia

Lääkärit eivät aiemmin ole tienneet ihmisruumiin toiminnasta yhtään mitään. Niinpä lääkärikäynnistä on voinut olla potilaalle lähinnä haittaa hyötyä enem­män. Päänsärkyä? Porataanpa kalloa. Vaivaako kaljuus? No, sivelläänpä pu­lunkakkaa päälaelle. Amputaatiota vailla? Ei muuta kuin parturiin. Ja niin edel­leen. Vasta oikeastaan viimeisten 100–200 v... Lue koko vinkki »
14. heinäkuuta

Éric Vuillard: 14. heinäkuuta

Bastiljin valtaus 14. heinäkuuta 1789 oli Ranskan vallankumouksen käänteentekevä hetki. (Menemättä enempää vallankumouksen myöhempiin vaiheisiin ja syvempään merkitykseen todettakoon, että Bastiljin valtauksen päivä on edelleen Ranskan kansallispäivä.) Valtava väkijoukko, jopa satoja tuhansia ihmisiä kerääntyi valloittamaan ja tuhoamaan itsevaltais... Lue koko vinkki »

Bill Bryson: Keho : Opas asukkaalle

Joskus vuoden 1900 ja 1912 välillä oltiin ensimmäisen kerran historiassa siinä tilanteessa, että kun satunnainen potilas haki satunnaiselta lääkäriltä apua satunnaiseen sairauteensa, todennäköisyys, että hän hyötyi käynnistään, oli parempi kuin fifty-fifty. Bill Bryson siteeraa tässä fysiologi Lawrence Hendersonia. Sitaatti kuvastaa sitä, että v... Lue koko vinkki »

Paula Hotti: Gini : Kuningatarten ja katunaisten juoma

Gini, katajanmarjalla maustettu viina, keksittiin jo ehkä tuhatkunta vuotta sitten, kun tislaaminen opittiin. Suurempaan suosioon se nousi 1500-1600-luvuilla hollantilaisten merimiesten keskuudessa. Oikeastaan tämä juoma oli perinteikkäämmin jeneveriä, sillä sana gin esiintyy ensimmäisen kerran painettuna tiettävästi vuonna 1714, jolloin Lontoo oli... Lue koko vinkki »

Ari Turunen: Mulkerot : Patsaalle korotettujen suurmiesten elämäkertoja

Kansallissankarista on pääkaupungissa valtava patsas. Useimmiten ratsastajapatsas. Kansallissankari on esikuva, itsetunnon kohottaja, myyttinen keulakuva, ylpeyden aihe. Kansallissankari on tehnyt kaikkensa kansansa hyväksi, hän on urhea sotilas, joka on pitänyt oman kansan puolia. Mutta useat (useimmat?) näistä sankareista esittäytyvät naapurikans... Lue koko vinkki »

Teemu Keskisarja: Saapasnahka-torni : Aleksis Kiven elämänkertomus

Aleksis Kivi, kansalliskirjailija. Syntyi Nurmijärven Palojoella, kuoli veljensä mökissä Tuusulassa köyhänä, pettyneenä ja juoppohulluuteen sortuneena, aivan liian nuorena. Kirjoitti Seitsemän veljestä. Sai arvostusta vasta kuoltuaan. Tässäkö kaikki? Historioitsija Teemu Keskisarjan mukaan ei, ei suinkaan. Keskisarja osoittaa, että Kivi oli eläe... Lue koko vinkki »
Suurenmoinen huviretki

Markku Paasonen: Suurenmoinen huviretki

Nyt jysähti. Kirja vanhasta miehestä kuopassa jalkapuolen koiran kanssa! Kun parempaakaan tekemistä kuolemaa odottaessa ei ole, alkaa mies puhua. Ja kun jutun juureen on kerran päästy, ei siitä sitten loppua enää tulekaan. …niin kuin huomaat, turnipsini, minä puhun hypoteettisesti ja varsin sekavasti, toisinaan minun kirkkaat ajatukseni eivät lö... Lue koko vinkki »
Niemi

Juha Hurme: Niemi

Jos aikoo kertoa kulttuurihistoriaa alueesta, jonka me tunnemme Suomena, kannattaa aloittaa ihan alusta. Juha Hurme vie lukijat mukaansa miljardien vuosien taakse alkuräjähdykseen asti, josta tarinalankoja aletaan vähitelllen keriä lähemmäs nykypäivää. Niemi on kaunokirjallisuuden keinoin kerrottu yleisesitys kulttuurihistoriasta niin kuin Juha Hur... Lue koko vinkki »
Kielletyt levyt

Jake Nyman: Kielletyt levyt : Sata vuotta musiikin sensuuria

Niin kauan kuin musiikkia on ollut, on ollut myös tahoja, jotka ovat halunneet kieltää tai rajoittaa sitä. Oli syynä sitten vääränlainen maailmankatsomus, väärä rotu, vääränlainen sisältö tai vääränlainen kuulokuva, vastustajia on aina löytynyt. Milloin musiikkia on lyöty Raamatulla, milloin Koraanilla, milloin jollain muulla. Milloin jazz, milloin... Lue koko vinkki »
Maailmanhistoria muutamassa minuutissa

Alexander von Schönburg: Maailmanhistoria muutamassa minuutissa

Enkä edes usko, että joku on todella kiinnostunut ateenalaisten elämästä vuonna 400 eaa. tai roomalaisten murheista vuonna 10 jaa. Historiassa kiinnostavat ne kysymykset, jotka heräävät meissä muinaista Ateenaa tutkiessamme, ja se, mitä meille merkitsevät tänään vastaukset niihin kysymyksiin, joita ihmiset silloin esittivät. Berliinil... Lue koko vinkki »
Kuolemantanssi

Heikki Aittokoski: Kuolemantanssi : Askeleita nationalismin Euroopassa

Kuolemantanssi, danse macabre, on 1400-luvulta asti tunnettu maalausmotiivi, joka esiintyy erityisesti katolisten kirkkojen seinämaalauksissa sekä hautausmailla. Niitä on säilynyt eri puolilla Eurooppaa useita; Suomen ainoa Kuolemantanssi löytyy Inkoon kirkosta. Maalauksen aihe ei ole kovinkaan kaunis: siinä luurangot tanssittavat kaikkien kas... Lue koko vinkki »
Talvilinnake

Neal Bascomb: Talvilinnake : Hitlerin atomipommin sabotaasi

Toisen maailmansodan alkuvaiheissa Natsi-Saksa miehitti lyhyiden taisteluiden jälkeen Norjan. Tärkeä syy miehitykseen oli tietenkin pitkä Pohjanmeren rannikko, mutta oli Norjassa muutakin kiinnostavaa: Saksa oli aloittelemassa atomipommihankettaan Kurt Diebnerin ja Werner Heisenbergin johdolla, ja heidän johtava teoriansa oli, että toimivaan fissio... Lue koko vinkki »
Lissabonin piirityksen kirjuri

José Saramago: Lissabonin piirityksen kirjuri

Raimundo Silva on kustantamon pitkäaikainen ja kokenut oikolukija, vanhahko yksin elävä hiljainen ja vaatimaton mies. Jotenkin ärtyneenä kustantamon tuotannon työntekijöille hän ujuttaa oikolukemansa historiallisen kirjan viimeisen vedoksen yhteen virkkeeseen virheen, joka kääntää koko virallisen historiankirjoituksen päälaelleen. Virheen havaitsem... Lue koko vinkki »
Maailman pisin pajunköysi

Thomas Oldrup ja Åke Persson: Maailman pisin pajunköysi

Napoleon oli lyhyt. Hitler oli lyhyt. Viikingit olivat kärpässienitokkuraisia sarvikypäriä. Marie-Antoinette käski kansan syödä kakkua ja omena putosi Isaac Newtonin päähän. Hyviä tarinoita, mutta valitettavasti ne eivät pidä paikkaansa. Åke Persson ja Thomas Oldrup ovat koonneet yhteen 101 melko hyvin tunnettua histor... Lue koko vinkki »
Nerouden lähteillä

Jari Sinkkonen: Nerouden lähteillä : suurten säveltäjien hauras elämä

Jari Sinkkonen on tunnettu lastenpsykiatri ja pitkän linjan tietokirjailija. Vähemmän tunnettua lienee hänen musiikillinen koulutuksensa ja siitä kumpuava innostus klassiseen musiikkiin. Yhtä kaikki Sinkkonen lähestyy uudessa kirjassaan Nerouden lähteillä : suurten säveltäjien hauras elämä tuttuja säveltäjäneroja – Bach, Mozart, Beethoven, Schubert... Lue koko vinkki »