Exit West

Mohsin Hamid: Exit West

”Sijainti, sijainti, sijainti, sanovat kiinteistövälittäjät. Maantieteelle emme voi mitään, vastaavat historioitsijat.” Niin. Kuten maantiede on vaikutusvaltamme ulkopuolinen asia, ei ihmisellä myöskään ole osaa tai arpaa siihen, mihin sattuu syntymään. Nuorille rakastavaisille, Saeedille ja Nadialle, ei syntymäpaikkoja arvottaessa ole osunut n... Lue koko vinkki »

Elizabeth Strout: Nimeni on Lucy Barton

”Ajattelin, että vaikka meidän perheemme olikin ollut sairas, meidän juuremme olivat kietoutuneet tiukasti sydäntemme ympärille.” Niiden yhdeksän viikon aikana, jotka Lucy Barton joutuu viettämään sairaalassa, tapahtuu hänen elämässään eräs merkittävä asia, hän tapaa äitinsä. Lucy ei ole tavannut perhettään vuosiin, kunnes sitten äiti saapuu hän... Lue koko vinkki »
Olimme kerran

Golnaz Hashemzadeh Bonde: Olimme kerran

”Silloin en tiennyt enkä ymmärtänyt, että mekin kuolimme sinä päivänä. Olimme kaksikymmenvuotiaita, mutta elämämme oli monin tavoin tullut päätökseen. Kaikki myöhemmin tapahtunut – lapsemme syntymä, pako, kaikki minun työvuoroni, kaikki ne tunnit töissä, kaikki – oli vain kömpelöä yritystä korvata se mitä menetimme silloin, sinä päivänä. Meidän oli... Lue koko vinkki »

Haruki Murakami: Rajasta etelään, auringosta länteen

Haruki Murakami on yksi niitä kirjailijoita, joiden tuotantoa odotan aina innolla. Lisäjännitystä hänen kohdallaan asiaan tuo se, että oikein koskaan ei voi tietää, mitä tuleman pitää – mutta jotakin kutkuttavaa kuitenkin. Tähän mennessä ei ole tarvinnut pettyä. Rajasta etelään, auringosta länteen on hieman alle nelikymppisen Hajimen tarina. Haj... Lue koko vinkki »

Emma Cline: Tytöt

Koska minulle on tärkeää pystyä muodostamaan lukemistani kirjoista oma, täysin henkilökohtainen mielipiteeni, pyrin aina lähtökohtaisesti umpioimaan itseni kaikenlaisten kirjallisuuskritiikkien ulkopuolelle, mitä tulee niihin kirjoihin, jotka tiedän varmasti lukevani. Tällä tavalla toimin myös Emma Clinen esikoisteoksen Tytöt kohdalla. Mitään en si... Lue koko vinkki »

Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen

Kun matka Kazuo Ishiguron kyydissä kohti entisaikaista Britanniaa on vasta pitkälti alkutekijöissään, olen jo melko lailla myyty, ihastuksissani monella tapaa. Ensinnäkin pidän alusta lähtien kirjailijan tavasta kirjoittaa; mennä tavallaan suorinta tietä asiaan, kuvata päähenkilöhahmoja ja heidän aikomuksiaan, heidän elämäänsä jättiläisten keskellä... Lue koko vinkki »

Toni Morrison: Luoja lasta auttakoon

”Ei se mun vika ole. Ei mua voi siitä syyttää. En mä mitään ollut tehnyt enkä tiedä yhtään, miten siinä niin kävi. – – Ihonväri on se risti, jota sen on kannettava koko ikänsä. Mutta se ei ole mun vika. Ei ole mun vika. Ei ole. – – En minä huono äiti ollut, en tosiaankaan, mutta voi olla että satutin ainoaa lastani siksi että minun piti suojella si... Lue koko vinkki »

Sadie Jones: Kotiinpaluu

”Se kirottu peräsin. Minä haen sen.” Liekö sitten juuri tuo traaginen päivä, liekö koko lapsuus syynä Lewis Aldridgen raiteiltaan syöksyneeseen elämään. Tiedä häntä, mutta varmaa on, että syytä ei perimmiltään voida laskea nuoren Lewisin piikkiin. Hän on uhri keskellä yhteisöllistä epäoikeudenmukaisuutta – ja kivittäjiä ympärillä on monta. Lui... Lue koko vinkki »

Sofi Oksanen: Norma

”Tervetuloa Norma Rossin ihmeelliseen maailmaan!” On vaikea yrittää keksiä parempaa lausetta tätä kirjoitelmaa aloittamaan, niin todella ihmeellinen ihminen Norma Ross on. Sellainen kuin oli joskus aiemmin joku toinenkin, sellainen luonnonoikku, salailuun ja yksineloon tuomittu. Koettuani suoranaisia epätoivon hetkiä kirjailijattaren edellisen... Lue koko vinkki »

Ian McEwan: Lapsen oikeus

Lapsen oikeus on pieni romaani – fyysisesti pieni, siis lyhyt, sanomaltaan sitäkin suurempi. Se pohdiskelee suuria asioita, elämää suurempia. Fiona Maye toimii ylioikeuden tuomarina Lontoossa ratkoen perheoikeuden piiriin kuuluvia kiistoja. Tämän romaanin puitteissa pääsemme tutustumaan hänen työtehtäviinsä, pohdiskelemaan eettisiä ja moraalisia... Lue koko vinkki »

Elina Hirvonen: Kun aika loppuu

Elina Hirvonen kirjoittaa pelottavan hyvin, pelottavista asioista. Niin todenmakuisesti, että tuntuu kuin katsoisi tapahtumia vähintäänkin tv-uutisten välityksellä, oikeastaan olisi paikan päällä, Helsingin tutussa keskustassa, siinä Lasipalatsin edustalla. Katsoisi jonkin matkan päästä ampujaa ja hänen kaatuneita uhrejaan, sekasortoa, paniikkia. K... Lue koko vinkki »

Yiyun Li: Yksinäisyyttä kalliimpaa

”Ei ole hyvä ihmisen olla yksin.” Näitä Mooseksen kirjan sanoja ajautuu ajattelemaan viimeistään nyt, Yiyun Lin tuoreimman teoksen läpiluettuaan ja sen pohjalta syntyneitä ajatuksiaan punnitessaan. Jos juuri nämä sanat eivät syystä tai toisesta tunnu omilta, niin ainakin ajatus yksinäisyydestä, yksinäisistä, valtaa varmasti mielen. Ihminen on lauma... Lue koko vinkki »

Doris Lessing: Kesä ennen pimeää

”Kate tunsi itsensä pienentyneeksi. – – Ehkä hänen oli aloitettava tästä (sitten kun antaisi itselleen aikaa siihen): lapsellisesta, järjettömästä mutta ehdottomasti väistämättömästä tunteestaan, että hän oli Michaelin takia kuin nukke, josta sahajauho valui hitaasti pois.” Kesä ennen pimeää on Doris Lessingin unohtumattoman uran puolivälin tie... Lue koko vinkki »

Imre Kertész: Tappio

Siinä hän seisoo, ukko, arkistokaapin edessä, ajattelee. Koska niin hänen on tapana tehdä, aina tähän aikaan. Tappio, ensikosketukseni Nobel-palkittuun Imre Kertésziin, on kaksipiippuinen tapaus. Toisaalta sen hermojaraastava hitaus, joka varsinkin teoksen alkupuolella saa lukukokemuksen tuntumaan lähinnä hidastetun, tai oikeammin paikalleen tak... Lue koko vinkki »

Haruki Murakami: Värittömän miehen vaellusvuodet

Mitä lukemiseeni tulee, yhdessä asiassa olen edelleen ehdoton, vaikka vuosien mittaan olenkin tinkinyt monista säännöistäni: kun olen päättänyt lukea jonkin kirjan, haluan kohdata sen puhtaalta pöydältä, en tietoisena siitä, mitä muut ovat teoksesta ajatelleet, tai mitä joku on katsonut parhaaksi sen takakanteen kirjoittaa, noita valloittavia houku... Lue koko vinkki »

Per Petterson: En suostu

Tämä romaani kertoo siteistä, suhteista ihmisten välillä, siitä kuinka erilaiset asiat yhdistävät ihmisiä, ehkä kahlehtivatkin – tilanteesta sekä katsantokannasta riippuen. Mikä meitä toisiimme sitoo? Tietysti ihmisen ikävä toisen luo; rakkaus ja halu jakaa asioita ja elämää lajitoveriemme kanssa, harvaa meistä voi lopulta kuitenkaan kutsua onne... Lue koko vinkki »

Håkan Nesser: Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä

Tämä teos – luokiteltakoon se tasapuolisesti niin dekkariksi kuin aikakauttaan sekä nuorisoa kuvaavaksi romaaniksi, psykologiseksi aivan varmasti, oli katsantokanta mikä tahansa – kuvaa 14-vuotiaiden Erikin ja Edmundin kesää, hitonmoista kesää, 1960-luvun alussa. Erikin äiti taistelee sairaalassa syöpää vastaan ja isä aavistelee kesästä tulevan kov... Lue koko vinkki »

Jhumpa Lahiri: Tulvaniitty

Hyvin kerrottua tarinaa on usein mahdotonta erottaa todellisuudesta. On haasteellista sanoa, missä kohdin sen laatinut henkilö on ainoastaan raottanut henkilökohtaista muistojen aarrearkkuaan, missä kohdin ehkä välittänyt tai värittänyt jonkun toisen kokemaa ja missä kohdin käyttänyt tuota yksinomaan fiktiivisen kerronnan harjoittajille suotua runs... Lue koko vinkki »

Kerstin Ekman: Huijareiden paraati

"Olipa kerran nainen, joka näki ison, paksun rupikonnan, jonka oli määrä pian synnyttää. Hän sanoi: Tulenko auttamaan sinua, kun hetkesi koittaa? Se oli tietysti pelkkää pilaa. Mutta eräänä päivänä nainen kutsuttiin kiven alla olevaan koloon. Hän auttoi olentoa, joka tuskin oli rupikonna, synnytyksessä. Ja sai hopealusikoita. – – Sinä tarvitset hui... Lue koko vinkki »

J. M. Coetzee: Jeesuksen lapsuus

Kuvittele itsellesi uusi, parempi elämä, pese itsesi puhtaaksi menneisyydestä. Unohda nimesi, se mistä olet tullut. No, kuka sinä olet nyt? Vai etkö pystykään unohtamaan? Jeesuksen lapsuus on toinen Nobel-palkitun eteläafrikkalaisen J. M. Coetzeen tuotantoon lukeutuvista lukemistani teoksista. Koska ensimmäiseni, Booker-palkittu Häpeäpaalu, hipo... Lue koko vinkki »